Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF on päivittänyt kansainvälisiä kilpailusääntöjä. Ohessa on tiivistelmä tärkeimmistä sääntömuutoksista. Ne astuvat kotimaassa voimaan 1.1.2016.
Suomenkielistä sääntökirjaa ei paineta tällä kierroksella. Oheista tiivistelmää tulee käyttää yhdessä vuoden 2015 valmistuneen sääntökirjan kanssa. Ohessa on myös polkujuoksun uudet säännöt. Edellä mainitut säännöt sekä englanninkielinen sääntökirja löytyvät liiton sivuilta tästä linkistä
Tärkeimmät kansainväliset sääntömuutokset vuodelle 2016
IAAF julkaisi uuden kv. sääntökirjan 2016-2017, johon on päivitetty kaikki vuoden 2015 aikana tehdyt sääntömuutokset. Kirjan englanninkielinen versio ’IAAF Competition Rules 2016-2017’ on julkaistu IAAF:n IAAF:n kotisivuilla. Dokumentin avaaminen edellyttää, että tietokoneessa on asennettuna Acrobat Reader -ilmaisohjelma.
Edellinen suomenkielinen versio IAAF:n sääntökirjasta julkaistiin vuonna 2014. Jokaisella sääntömuutoskierroksella ei käännetä koko suomenkielistä kirjaa vaan muutokset on dokumentoitu erillisiin vuosittain julkaistuihin koosteisiin.
Tähän dokumenttiin on koottu tärkeimmät viimeisen kahden vuoden aikana tehdyt muutokset, joilla on suoria vaikutuksia urheilijoiden suorituksiin tai tuomarien työskentelyyn.
Numerointi noudattaa uuden sääntökirjan 2016-2017 kappalenumeroita.
Sääntömuutokset ovat voimassa 1.1.2016 alkaen.
HUOM! Kansainvälisten sääntöjen lisäksi on hyvä huomioida vuoden 2014 alusta astuvat voimaan päivitetyt kansalliset Mestaruuskilpailusäännöt. Niihin on oleellista tutustua varsinaisten teknisten sääntöjen lisäksi.
SÄÄNTÖ 115 – Kansainväliset tuomarit
Uusien sääntöjen mukaan kansainvälinen tuomari (ITO) toimii lajissaan refereenä eli käytännössä ITO ratkaisee kaikki kilpailun aikana sääntöihin liittyvät kysymykset. Kansainvälinen maalikameratuomari on nyt myös koko maalikameraryhmän vetäjä (chief photo finish judge). Uutena roolina sääntöihin on tullut videotuomari, joka vastaa lajien tallennuksesta myöhempää tarkastelua varten esim. protestitilanteissa.
SÄÄNTÖ 125 – Lajinjohtajat (referee)
Sääntöihin on lisätty seuraavat kommentit tarkentamaan keltaisten ja punaisten korttien käyttöä.
Kommentti 1: Referee voi, tilanteen niin vaatiessa, hylätä urheilijan suoraan ilman että häntä on aiemmin varoitettu Kommentti 2: Mikäli Referee hylkää urheilijan ja hän on tietoinen että urheilijalla on aiempi keltainen kortti, refereen tulee näyttää ensin keltaista korttia, jonka jälkeen välittömästi annetaan hylkäävä punainen kortti.
Kommentti 3: Mikäli urheilija on jo aiemmin saanut keltaisen kortin ja referee ei ole tästä tietoinen antaessaan varoitusta, niin heti kun tämä havaitaan niin urheilijalle ja joukkueelle tiedotetaan hylkäyksestä. (Joka tapahtuu siis siinä kohtaa kun toinen keltainen kortti on annettu ja olisi pitänyt näyttää myös punaista)
SÄÄNTÖ 132 – Kilpailusihteeri
Sääntöihin on listattu pöytäkirjassa käytettävät lyhenteet
DNS Kilpailua ei aloitettu DNF Kilpailija ei tullut maaliin (juoksulajit) NM Ei hyväksyttyä tulosta DQ Hylkäys “O” Onnistunut suoritus rimalajeissa “X” Epäonnistunut suoritus kenttälajeissa “-“ Väliinjättö kenttälajeissa r Kilpailun keskeyttäminen (kenttälajit) Q Jatkoonpääsy sijoituksella q Jatkoonpääsy ajalla (juoksulajit) tai ilman karsintarajaa (kenttälajit) qR Pääsy jatkoon lajinjohtajan (referee) päätöksellä qJ Pääsy jatkoon tuomarineuvoston (jury) päätöksellä YC Keltainen kortti YRC Toinen keltainen kortti RC Punainen kortti
SÄÄNTÖ 142 – Osallistuminen kilpailuun / samanaikaiset lajit
Tähän sääntöön on tullut lisäys koskien lajinjohtajan oikeutta myöntää urheilijalle mahdollisuus hypätä muulla vuorolla kuin on pöytäkirjaan merkitty. Edelleen lajinjohtaja voi myöntää poikkeavan hyppyjärjestyksen kierros kerrallaan. Sääntöihin on kuitenkin tullut
lisäys koskien yli kolmen kierroksen kilpailujen viimeistä kierrosta. Viimeinen kierros hypätään aina pöytäkirjaan merkityssä järjestyksessä ja siihen lajinjohtaja ei voi myöntää poikkeuksia.
SÄÄNTÖ 143 – Numerolaput
Sääntöihin on tullut lisäkohta numerolappuja koskevaan sääntöön. Nyt säännöissä on määritetty mitä seuraa jos sääntöä ei noudateta. Mikäli urheilija kieltäytyy lajinjohtajan ohjeista numerolappuun liittyen tai osallistuu kilpailuun muuten sääntöä rikkovalla tavalla urheilija tulee hylätä lajista. (Huom: Tämä tarkennus on seurausta Zurichin EM-kilpailuiden 3000m esteiden tapahtumista, jossa paidan maalisuoralla päältään ottanut urheilija hylättiin vasta protestin ja tuomarineuvoston käsittelyn jälkeen)
SÄÄNTÖ 144 – Urheilijoiden avustaminen
Sääntöihin on kirjattu selkeämmin urheilijan suorituksen keskeyttäminen terveydellisistä syistä. Urheilijan on keskeytettävä välittömästi mikäli lääkintädelegaatti tai kilpailun virallinen lääkäri näin käskee. Keskeytyksen määräävän lääkärin on oltava kilpailun virallisen lääkintäryhmän jäsen ja se on soitettava käsinauhalla, liivillä tai muulla vastaavalla tavalla.
Urheilijoiden avustamiseen liittyvää sääntöä on tarkennettu myös siten että kilpailun toimihenkilöiden antamaan apuun on tullut sääntöihin tarkemmin kirjattuja rajoituksia. Neuvonta tai muu avustaminen toimitsijoiden taholta on selkeästi kielletty ellei se liity tarkasti kulloiseenkin toimitsijan rooliin. Esimerkkeinä kentällä oleva toimitsija ei saa antaa valmennuksen liittyvää apua, ei saa näyttää urheilijalle ponnistuskohtaa (ellei kyse yliastumisesta) tai antaa väliaikoja.(Huom. edelleen viesteissä pitää sääntöjen mukaan toimitsijan avustaa urheilijat oikeille vaihtopaikoille)
SÄÄNTÖ 145 – Hylkääminen
Tähän sääntökohtaan on tullut seuraava selvennys. Hylkääminen asiattoman käytöksen tai lähtösäännön 162.5 johdosta aiheuttaa hylkäyksen myös kaikista tapahtuman jäljellä olevista lajeista. (Huom. mikään ei sinällään ole muuttunut mutta tässä on tarkennettu sitä, että keltainen kortti on aina samanarvoinen riippumatta missä lajissa sen saa. Myös lähdössä saatu toinen keltainen kortti johtaa hylkäämiseen koko kilpailutapahtumasta)
SÄÄNTÖ 147 – Sekakilpailut
Kohtaa sekakilpailuista on tarkennettu siten, että syynä sekakilpailun järjestämiselle voi olla vain vähäinen määrä kilpailijoita toisessa tai molemmissa sarjoissa. Sekakilpailu voidaan edelleen järjestää vain kenttälajeissa sekä radalla 5000m tai sitä pidemmillä juoksumatkoilla. Kuitenkin niin ettei toinen sukupuoli voi olla toiselle vetoapuna missään tilanteessa. (Huom. vaikka sekakilpailu radalla on 5000m ja sitä pidemmillä matkoilla sallittu niin tällaisen kilpailun ajat eivät useimmiten käy tulosrajoiksi arvokilpailuihin)
SÄÄNTÖ 166 – Eräjaot, arvonnat ja jatkoonpääsy
Koska säännöt on laadittu lähinnä isoja arvokilpailuita ajatellen, ei sääntökirja ole aiemmin käsitellyt kilpailuja joissa juostaan useamman erän suoria finaaleja. Nyt tästä on lisätty
maininta joka selkiyttää esim. yhden päivän kilpailujen ja kansallisten arvokilpailujen järjestämistä. Mitään tarkkaa määritystä ei anneta vaan todetaan, että kilpailun ohjeista on löydyttävä tarvittava tieto eräjaoista, arvonnoista ja siitä miten lajin lopputulokset määräytyvät.
SÄÄNTÖ 168 – Aitajuoksut
Aitajuoksujen kohdalla on määritetty tarkemmin hylkäysperusteeksi jos urheilija tarkoituksella tai vahingossa kaataa tai oleellisesti siirtää naapuriradan aitaa.
SÄÄNTÖ 170 – Viestijuoksut
Viesteihin on lisätty uusi laji: Distance Medley, jossa matkoina 1200m – 400m – 800m – 1600m. Viesti lähtee suoraan kaarelta ja omia ratoja ei käytetä missään viestin vaiheessa.
Arvokilpailuissa viestikapulat tulee olla numeroitu ja eriväriset. Lisäksi niihin niihin voidaan kiinnittää myös ajanoton transponderi. Mikäli viestin aikana joukkue ottaa toisen joukkueen kapulan johtaa se hylkäykseen.
SÄÄNTÖ 180 – Kenttälajien yleiset säännöt
Seiväshyppypaikalle voidaan järjestäjien toimesta merkitä seuraavat ponnistusmerkit vauhtiradan ulkopuolelle.
– nollalinjasta lähtien 0,5m välein matkalle 2,5m – 5m
– nollalinjasta lähtien 1,0m välein matkalle 5m – 18m
Urheilija saa uusia suorituksensa jos häntä on refereen mielestä häiritty tai jos hänen tulostaan ei ole saatu mitattua. Uusintasuorituksen johdosta suoritusjärjestys ei muutu, vaan tilanteen mukaan urheilijalle on annettava riittävä valmistautumisaika ennen uusintasuoritusta. Mikäli kilpailu on jo edennyt kun uusinnan tarve tulee, ei kilpailun pidä jatkua enne kuin uusinta on suoritettu.
SÄÄNTÖ 182 – Korkeushyppy
Yksi kohta on lisätty listaan milloin hyppy katsotaan hylätyksi. Urheilija ei saa koskea rimaa tai hyppytelineitä juostessaan suorituksensa läpi ilman hyppäämistä.
SÄÄNTÖ 200 – Moniottelut / tasatilanne
Sääntöihin on tarkennettu tasatilanteen ratkaisu jos enemmän kuin kaksi kilpailijaa on päätynyt tasapisteisiin. Tällöin sääntöjen kohta 200.12(a) jätetään käyttämättä eli keskinäisten lajivoittojen määrää ei vertailla vaan katsotaan suoraan kenellä on korkeimmat yksittäiset lajipisteet.
SÄÄNTÖ 230 – Kilpakävely
Muutaman vuoden kokeilussa ollut ”pit lane” eli varikkokäytäntö on nyt kirjattu myös sääntökirjaan. Varikkosääntöä voidaan käyttää niin halutessa kaikissa kävelykilpailuissa. Kolmen varoituksen eli punaisen merkinnän jälkeen urheilijaa ei hylätä vaan ohjataan erilliselle varikolle (”pit lane”). Varikolla olon aika määritetään erikseen kuhunkin kilpailuun
ja merkitään kilpailuohjeisiin. Mikäli urheilija saa varikolta lähdön jälkeen vielä yhden varoituksen hänet hylätään kilpailusta. Mikäli urheilija ei mene kehotuksista huolimatta varikolle niin hänet hylätään.
SÄÄNTÖ 252 – Polkujuoksut
IAAF on lisännyt polkujuoksun aivan uutena lajina sääntökirjaan. Polkujuoksu on metsäpoluilla juostava kilpailu, jossa max 20% matkasta voi olla ns. kovaa alustaa (asfaltti, betoni). Säännöissä on tarkemmin määritetty vaatimukset mm. reitille, varusteille ja turvallisuudelle. Koska kyseessä aivan uusi laji ja sääntökokonaisuus on tästä kohdasta tehty oma käännös erilliselle dokumentille joka ladattavissa SUL sivuilta.
Myös lasten säännöt on päivitetty ja ne ladataan liiton sivuille, kun lopullinen ulkoasu saadaan valmiiksi.
Lisätiedot sääntöasioissa
Mika Muukka, SUL Kilpailupäällikkö (mika.muukka@sul.fi)
Pasi Oksanen, SUL Kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja, IAAF ITO tuomari (oksanen.pasi@kolumbus.fi)
Yrjö Kelhä, SUL kilpailuvaliokunnan sääntövastaava, IAAF ITO tuomari (yrjo.kelha@sul.fi)
Polkujuoksut (Sääntö 252)
Reitti
1. (a) Polkujuoksut järjestetään vaihtelevissa ympäristöissä sekä metsissä että avoimessa maastossa luonnonmukaisilla reiteillä, jotka pääsääntöisesti eivät ole maanteitä. (kuten maaperäiset tiet, metsäpolut, kapeat polut, vuoristo, aavikko, metsät ja tasangot).
(b) Asfaltti, betoni tai muut kovapintaiset päällysteet ovat hyväksyttyjä, mutta näiden osuus tulisi olla mahdollisimman pieni, enintään 20 % koko matkan pituudesta. Vähimmäis- tai enimmäisrajoituksia ei ole matkan pituudelle tai korkeuseroille.
(c) Järjestäjien tulee ennen kilpailun alkua ilmoittaa matkan pituus ja reitin kokonaiskorkeusero. Reitti on mitattava ja siitä on tehtävä kartta, joka pitää sisällään yksityiskohtaisen reittiprofiilin sekä kuvauksen teknisistä esteistä, joita kilpailija voi kohdata juoksun aikana.
(d) Reitin täytyy kulkea luontaisesti alueen maastoja noudattaen.
(e) Reitti tulee merkitä siten, että urheilijoilla on riittävästi tietoa matkan selvittämiseksi ilman poikkeamia merkityltä reitiltä.
Varusteet
2. (a) Polkujuoksussa ei määritellä tarkasti etenemiseen liittyvien tekniikoiden tai välineiden käyttöä.
(b) Järjestäjä voi kuitenkin määrätä tai suosittaa ennalta tiedettyihin olosuhteisiin vaadittavien turvavarusteiden käyttöä. Näin voidaan ennakoida urheilijalle mahdolliset yllättävät tilanteet, onnettomuustapauksissa voidaan antaa hälytys ja turvata avun odottaminen.
(c) Urheilijoiden minimivarustukseen tulee kuulua peitto, pilli, vesipullo ja ruokaa.
(d) Mikäli järjestäjät ovat erikseen niin määrittäneet voivat urheilijat käyttää kävely- tai retkeilysauvoja.
Lähtö
3. Kilpailuiden lähtö tapahtuu pistoolin laukauksella. Lähetyksessä käytetään yli 400 m:n pituisten matkojen komentoja (kts. sääntö 162.2(b)).
Kilpailuissa, joissa on suuri määrä osanottajia, tulisi antaa ennakkovaroitus viisi minuuttia, kolme minuuttia ja yksi minuutti ennen lähtöä.
Turvallisuus
4. Järjestäjien on varmistettava kilpailijoiden ja toimitsijoiden turvallisuus ja heillä on oltava terveys-, turvallisuus- ja pelastussuunnitelma sisältäen keinot tarjota apua onnettomuustilanteissa oleville urheilijoille ja muille osallistujille.
Ensiapuasemat
5. Koska polkujuoksu perustuu itsenäiseen etenemiseen, niin jokaisen urheilijan tulee itse hoitaa varusteet, viestintä, ruoka ja juoma ensiapuasemien välillä. Ensiapuasemat sijaitsevat määrävälein järjestäjien suunnitelmien mukaisesti perustuen urheilijoiden omavaraisuuteen ottaen huomioon terveyden ja turvallisuuden näkökohdat.
Kilpailun suorittaminen
6. Lajinjohtaja voi hylätä urheilijan tuomarien tai valvojien raporttien perusteella tai jos muutoin todetaan, että urheilija on poistunut merkityltä reitiltä lyhentäen kuljettavaa matkaa.
7. Avustaminen on sallittu vain ensiapuasemilla.
8. Järjestäjän tulee jokaisessa kilpailussa julkaista kilpailuohjeissa erikseen tapaukset, jotka voivat aiheuttaa urheilijalle rangaistuksen tai hylkäämisen.