YLEISURHEILIJAN URAPOLKU

 

Yleisurheilijan urapolku power point -esityksenä.

Harjoitettavuus paremmalle tasolle – 20 tuntia liikuntaa viikossa

Harjoitettavuuden rakentaminen nykyistä paremmalle tasolle lapsuus -ja nuoruusvuosina on ainoa tapa mahdollistaa yleisurheilumenestys 2030- ja 2040-luvuilla, Suomen Urheiluliiton (SUL) valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finni kiteyttää yleisurheilun uudistettua valmennuksellista urapolkua, mikä kulkee nimellä ”Hätäilemättä huipulle -urapolku”.

Urapolkua uudistettiin, koska lasten ja nuorten harjoitettavuus ei ennen muuta liian vähäisen liikunnan ja urheilun kokonaismäärän takia enää rakennu sille tasolle, jota kansainväliselle huipulle nousun vaativa harjoittelu yleisurheilussa edellyttää.

– Meillä on valtavan isoja aukkoja lasten ja nuorten urheilun ja liikunnan kokonaismäärässä ja yleisurheilun valmennustoiminnan sisällöissä, Finni toteaa.

”Hätäilemättä huipulle -urapolun” tavoite on mahdollistaa pitkään jatkuva tuloskehitys, kansainvälisen vaatimustason mukainen harjoittelu sekä oman suorituskyvyn ja lajituloksen maksimointi urheilijapolun huippuvaiheessa.

– Vaikka huippu-urheiluun tähdätään, tämä on valmennuksellinen polku, joka sopii kaikille. Lapsista ei voi tietää, kenestä tulee huippu-urheilija tai kansallisen tason kilpaurheilija tai jatkuuko ura jossakin muussa lajissa.

”5000 tunnin vajetta ei korjata jälkikäteen”

”Hätäilemättä huipulle -urapolku” rakentuu neljästä jaksosta: lapsuus, nuoruusvaihe, joka on jaettu kahteen osaan sekä huippuvaihe. Nuoruusvaiheen ensimmäinen osa kattaa yläkouluiän ja toinen 2. asteen opintojen vaiheen.

Valmennuksellinen urapolku etenee samoin kuin koulujärjestelmä: ensin on opittava ja omaksuttava laaja-alaisesti perustaitoja ja perusominaisuuksia, että voi edetä urapolun seuraaviin vaiheisiin. Oppimista syvennetään ja valinnaisuutta lisätään asteittain. Syntyy oppimisen ja kehittymisen jatkumo, mikä mahdollistaa onnistuneen uran huippuvaiheen.

– Matka ykkösluokalta maisteritutkintoon kestää useimmilla noin 15-20 vuotta. Matka huippu-urheilijalla uran parhaimpaan on usein samanmittainen. Yleisurheilulajit vaativat huippuvaiheessa äärimmäistä suorituskykyä ja taitoa. Valmiuksien luominen vaatii aikaa ja progressiivista etenemistä. Oikaisemalla ja hätäilemällä ei päästä huipulle, Finni sanoo.

– Uudistuksen tärkein sisällöllinen tavoite on lasten ja nuorten urheilun ja liikunnan kokonaismäärän nostaminen vähintään 20 tuntiin viikossa. Se tarkoittaa vähintään kolmea tuntia päivässä. Vuositasolla se on 1000 tuntia ja 10 vuodessa 10 000 tuntia. Viimeisimpien tutkimusten ja selvitysten mukaan seurassa harjoittelevilla nuorilla yleisurheilijoilla urheilun ja liikunnan määrä on nyt keskimäärin vain noin 10 tuntia viikossa. Se tarkoittaa vuodessa 500 tunnin ja 10 vuodessa 5000 tunnin urheiluvajetta. Näin massiivisen urheiluvajeen vaikutuksia on jälkikäteen mahdotonta paikata.

Finnin mukaan ongelma on korjattavissa, jos seurat ottavat enemmän vastuuta ja roolia lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrästä, eli myös omatoimisesta harjoittelusta ja liikunnasta ja kannustavat perheitä mukaan liikunnan kokonaismäärän lisäämiseen.

– Yleisurheilussa on vähän sellainen kulttuuri, että luotetaan lasten liikkuvan ja urheilevan paljon myös harjoitusten ulkopuolella. Todellisuus on useimmiten toisin. Se johtaa urheiluvajeeseen. Osa lajeista, kuten jalkapallo ja jääkiekko, ovat asiaan jo reagoineet, Finni sanoo.

– Lapsen ja nuoren kasvu, ihmisen fysiologia ja lajivaatimukset eivät ole merkittävästi muuttuneet. Se, miten valmiudet huippuvaiheen yleisurheiluun syntyvät, on muuttunut radikaalisti. Tämä aika vaatii aivan erilaisen vastuunoton.

Lisää liikettä ja runsaasti toistoja lasten yleisurheiluharjoituksiin

Muutoksia tarvitaan Finnin mukaan myös lasten ja nuorten yleisurheiluharjoituksiin.

– Lasten harjoituksissa vähintään 50 prosenttia harjoitukseen käytetystä ajasta pitää olla aktiivista liikettä. Lapsi ei tarvitse aikuismaisen pitkiä palautusaikoja intensiivisessäkään harjoituksessa. Varsinkin kenttälajit ovat sellaisia, että jos niiden harjoituksissa simuloidaan kilpailutilannetta, se johtaa jonottamiseen ja harvarytmiseen toistamiseen, Finni sanoo.

– Lapset täytyy saada harjoituksissa liikkeelle, liikkumaan hiki päässä ja tekemään paljon toistoja. Liikunnan kokonaismäärä ja toistojen määrä ovat laatutekijä lasten urheilussa. Laadukkaat toistot ja suoritusmäärä ikävaiheen oleellisissa harjoitteissa mahdollistavat oppimisen, kehittymisen ja valmiuksien syntymisen.

Lasten ja nuorten harjoittelun uudistaminen asettaa haasteita ohjaajille sekä esimerkiksi tilojen käytölle. Finni korostaa, että ”Hätäilemättä huipulle -urapolku” on tässä vaiheessa valmennuksellinen ohjelma, joka täydentyy käytännön keinoilla.

– Ne liittyvät esimerkiksi valmentajakoulutuksen sisältöihin, kilpailujärjestelmään, nuorten harjoittelun seurantaan ja lajitaitomittaristoon, Finni kertoo.

LUE LISÄÄ:

Jarkko Finnin kolumni:

https://www.yleisurheilu.fi/uutinen/2022/10/

Näin toimitaan Turun Urheiluliitossa:

https://www.yleisurheilu.fi/uutinen/karkiseurat-allekirjoittivat-urapolun-uudistuksen-nain-edetaan-turun-urheiluliitossa/