Saksalaistutkija: Juniorimenestyjät onnistuvat usein myös aikuisena

Kölnin yliopiston kokenut tutkija, valmentaja ja entinen Saksan maajoukkuevalmentaja Wolfgang Ritzdorf otti Falunin kansainvälisessä valmennuskonferenssissa kantaa aiheeseen voiko lahjakas nuori, jopa nuorten 17-vuotiaiden MM-kilpailuihin osallistunut, pärjätä myös aikuisten sarjassa.

Ritzdorf seurasi vuoden 1999 nuorten alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuihin osallistuneiden urheilijoiden seuraavaa viittä vuotta. Seurannassa oli 266 MM-finalistia. Seuranta-aikana olivat vuodet 1999-2004.

Tuon viiden vuoden aikana 88,7 prosenttia urheilijoista saavutti, ainakin jonain vuonna, top-300 sijoituksen maailmanlistalla. Seuratuista 51,5 prosenttia oli top-100:ssa, melkein kolmasosa (31,2 %) saavutti top-30 sijoituksen ja 9,4 prosenttia top-10 sijoituksen. Tässä ajanjaksossa urheilijat olivat maksimissaan 22-vuotiaita.

Urheilijoiden keskiarvo maailmanrankingissa parani vuosi vuodelta vuodesta 1999 sijasta 264. sijalle 131. Ennätykset kehittyivät vuositasolla kuusi prosenttia verrattuna vuoteen 1999. Tuo kuuden prosenttia parannus esimerkiksi pituushypyssä olisi nousu 750 senttimetristä 795 senttimetriin ja 100 metrin aidoissa ajan parantuminen 13,50 sekunnista 12,74 sekuntiin.

Erityisesti hyppylajeissa todennäköisyys olla korkealla jo nuorena ja pärjätä myös aikuisiällä oli suuri, koska tuloksellisesti ollaan lähempänä maailman top-10 sijoitusta kuin esimerkiksi heittolajeissa.

Seurannassa olleista urheilijoista 90 prosenttia paransi tuloksiaan tuon 1999 finaalivuoden jälkeen. 21 prosenttia osallistui aikuisten MM-kilpailuihin ja/tai olympialaisiin.

Vastaavat tulokset 19-vuotiaiden MM-kisoihin osallistujilta: 64 prosenttia paransi tulostaan ja 26 prosenttia pääsi aikuisten MM-kilpailuihin ja/tai olympialaisiin.

Menestyminen jo nuorena ei siis tarkoita sitä, ettei menestyisi vanhemmalla iällä. Asia on tämäkin tutkimuksen perusteella täysin päinvastoin. Edellämainittu harhaluulo johti Saksassa 1990-luvulla muutokseen, jolla poistettiin alle 15-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden yksilölajimestaruuskilpailut. Lopettamista perusteltiin sillä, että liian paljon nuoria lahjakkuuksia menetetään aikuisiällä liiallisen spesialisoitumisen vuoksi.

Nuorille oli muutoksen jälkeen tarjolla vain otteluja, koska aikaisen lajispesifisemmän harjoittelun arveltiin johtavan liialliseen keskittymiseen vain tiettyihin lajeihin. Seurauksena oli se, että lajispesifimpi harjoittelu alkoi muutamaa vuotta myöhemmin ja nuorien urheilijoiden kohdalla taso laski alle 20-vuotiaiden sarjassa.

1990-luvun lopulla Saksassa otettiin 17-vuotiaiden mestaruuskilpailut takaisin ohjelmaan ja 2014 myös 15-vuotiaiden mestaruuskilpailut.

Nuorten ei tarvitse pelätä lajispesifisempää treeniä

Tutkimusten ja Saksassa koetun kokeilun selkeä johtopäätös on, että lajispesifimpää harjoittelua ei tarvitse pelätä jo nuorella iällä, kunhan lajiharjoittelu on ohjattu urheilijan biologiseen ikään sopivaan muotoon.

Meillä Suomessa on jo useita vuosia ollut erilaisia lajiklinikoita, joista esimerkiksi nykyään Helsingissä ja Tampereella toimivat aitaklinikat vastaavat luennoitsijan näkemystä oikeanlaisesta lähestymisestä nuorten lahjakkaiden urheilijoiden valmentamiseen aikuishuipulle.

Jussi Ihamäki

ritzdorf_wolfgang-.jpg
Kokenut saksalainen tutkija ja valmentaja Wolfgang Ritzdorf luennoi Falunin valmentajakonferenssissa aiheesta From Talent To Elite Athlete.