Moukarinheittäjä Silja Kosonen, kolmiloikkaaja Iikka Alingué ja kestävyysjuoksija Eemil Helander oppivat jo lapsena, että hyvin ja säännöllisesti syömällä treeneissä jaksaa paremmin. Kotona omaksutut ruokailutottumukset tukevat nuorten urheilijoiden treenaamista ja arkea edelleen.

– Herkkujakin saa syödä. Ei liian tosissaankaan saa ravintoasioiden kanssa olla. Minulla oli karkkipäivä yleensä lauantaina, 18-vuotias Silja Kosonen muistelee.

Kosonen muistaa ”ihan pienestä asti” syöneensä pihalta marjoja ja hedelmiä. Maitotuotteet ovat aina olleet hänelle tärkeä osa ruokavaliota, kalaa kerran viikossa ja usein kanaa sekä vihanneksia. Aamupalana puuro banaanilla ja marjoilla on ollut Kososen suosikki.

– Kouluruoka on aina syöty, siitä en ole koskaan valittanut. Koulun jälkeen usein syötiin joko isompi ruoka tai jos treenit olivat heti, söin leipää ja banaania. Ennen treenejä ei mitään isoja ruokia, Kosonen muistelee syömistään alakouluikäisenä.
Samat ovat pääperiaatteet ravinnon suhteen edelleen. Itse Kosonen tekee mielellään tomaattista tonnikalakastiketta pastan seuraksi ja tekee mielellään myös smoothieta itse, koska silloin lisättyjä sokereita on helppo vältellä.
– Kokeilkaa erilaisia ruokia ja tapoja, sitten löytyy se, mikä itselle sopii, Kosonen kannustaa.

”Pitää syödä jotain ennen treenejä”

Perusterveellinen kotiruoka kuului myös Iikka Alinguén lapsuuteen. Siitä hän kiittää äitiään, joka huolehti myös karkkipäivästä.
– Karkkipäivä oli lauantaina, eikä siitä luistettu. Se on ollut hyvä juttu. Ruoista lasagne oli ykkönen, hän kehuu.
Kouluvuosien varrella tutuksi tulivat silloin tällöin myös niin suklaapatukat välipaloina kuin myöhemmin sekin, ettei koulun ja treenien välissä ehtinyt syödä välipalaa.
– Muistan, että olen silloin ollut ihan puhki treeneissä. Se opetti, että pitää syödä jotain ennen treenejä. Välipalarahkat olivat tosi hyviä, siihen lisäksi appelsiini on hyvä välipala, Alingué sanoo.
Siinä missä vaikkapa Kososelle aamiainen puuroineen on aina ollut tärkeä osa päivän aterioita, Alingué ei ole ollut aamupalaihmisiä.
– Ymmärrän, että aamiainen on varsinkin kisapäivänä todella tärkeä. Olen oppinut ”pakottamaan” itseni syömään. Pienenä söin aina jugurttia, mysliä ja siihen vaikka jotain pakastemustikoita, nykyään leipää ja kahvia.
Monenlaista ruokaa hän sen sijaan kokkaa mielellään. Alakouluikäisiä hän haluaa kannustaa ennen kaikkea suhtautumaan syömiseen rennosti ja syömään määrällisesti kunnolla.
– Kun syö terveellistä perusruokaa, jaksaa paremmin. Lisäksi kannattaa luoda rutiineja ruokailutottumuksista, että kellonajat pääruoille ja välipaloille olisivat päivittäin suunnilleen samat.

”Napostelu ei kannata”

Kososen ja Alinguén tavoin alakouluikäisiä kannustaa myös Eemil Helander.
– Pitää syödä riittävästi ja säännöllisesti. Napostelu ei kannata. Pyrin myös itse kiinnittämään noihin asioihin huomiota.
Helander itse syö edelleen pitkälti samoin kuin alakouluikäisenä: säännöllisyys ja perusterveellinen kotiruoka ovat tärkeitä edelleen.
– Aika yleinen välipala on aina ollut leipää ja ehkä jugurttia sekä mysliä. Syön myös aika paljon marjoja ja hedelmiä. Yritän olla mahdollisimman tarkka välipalan suhteen, koska se vaikuttaa jaksamiseen treenissä. Yleisesti oma ymmärrys syömisestä on kasvanut, Helander sanoo.
Karkkipäivä on ollut myös Helanderilla, hänellä se oli perjantaina.
– Nykyään syön harvakseltaan karkkia, mutta yleisin herkku on jäätelö. En syö sitä kovin usein, mutta ehkä kerran parissa viikossa, Helander sanoo.