Seurojen toimintaympäristöjen muutos on yhtä varmaa kuin sateen yllättävä ilmestyminen ulkoilmapiknikille. Varmaa on myös, että hyvinvoinnin kasvattaminen tulee olemaan tärkeä panostuskohde yksilön- ja yhteiskunnan tasolla, mutta toisaalta samaan aikaan taistelu perheiden ajankäytöstä lisääntyy. Tulevaisuuden ongelmiin ei löydy ratkaisuja nykyisillä toimintamalleilla, vaan tarvitaan uusia ja innovatiivisia ratkaisuja.
Voidaanko oppia jotain hittilaji cheerleadingistä, jonka viime vuosikymmenen jäsenmäärien kasvuvauhti on ollut huimat 280 prosenttia.
Yhteisöllisyys
Sotien jälkeinen teollistuminen pakotti ihmiset muuttamaan kaupunkeihin töiden perässä. Maaseudulle ominainen yhteisöllisyys ei kuitenkaan siirtynyt mukana. Kaupungin kasvaessa suureksi on myös luonnollista, että siltä puuttuu pikkukylille ominainen kulttuuri, jossa kaikki tuntevat toisensa ja puhaltavat yhteen hiileen. Seuratoiminta on tämä yhteisöllisyyden rakentaja, joka tarjoaa kohtaamisia, yhdessä tekemistä, turvallisuutta, luottamusta ja avoimuutta. Kaikkea mistä yhteisöllisyys ja yhteisöt rakentuvat.
Cheerleading on näyttänyt miten innostava ja hyvän mielen kulttuuri on saatu rakennettua lajin sisälle. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan cheerleading on Suomessa 12–18-vuotiaiden tyttöjen neljänneksi suosituin laji. Cheerleadingin menestyksen taustalla vaikuttaa lajin kattojärjestön mukaan osaavat valmentajat ja eteneminen iän sekä taitotason mukaan. Lisäksi suurin osa cheerleadingia harrastavista osallistuu myös lajin kilpailuihin. Kiinnittyminen lajiin ja yhteisöllisyyden rakentaminen tapahtuu huippuvalmentajien, sopivan haastavan toiminnan sekä kilpailujen kautta.
Urheilu kiinnostaa
Urheilun merkitys kasvaa maailmassa jatkuvasti ja se kiinnostaa niin sosiaalisessa mediassa kuin perinteisessä mediassa. Seuratoiminnalle tämä on valtava mahdollisuus. Yleisöä ei tarvitse luoda tyhjästä. Esimerkiksi cheerleading näkyy voimakkaasti sosiaalisessa mediassa, mikä on lajin kattojärjestön mukaan osaltaan voinut lisätä sen kiinnostavuutta. Medianäkyvyys on ollut käyttäjälähtöistä, ei organisoitua. Orgaanisen näkyvyyden ja kiinnostavuuden ruokkimiseen on yleisurheilussakin runsaasti eri vaihtoehtoja, kuten lajille ominaiset lyhyet suoritukset, vinkit, ja humoristinen sisältö.
Uudet asiakassegmentit
Suomen lapsiluku pienenee selvästi. Muutoksen vauhti on hyytävä kun 2010 syntyi keskimäärin 1,87 lasta naista kohden, mutta vuonna 2019 enää 1,35 lasta. Väestö ikääntyy myös Euroopassa, mutta erityisesti Suomessa. Vuonna 2025 joka toisessa kunnassa puolet asukkaista on 65- vuotiaita. Tämä muuttaa yhteiskunnan luonnetta ja palveluiden tarvetta. Toisaalta tämä luo seuroille uutta kysyntää. Juuri nyt ja seuraavina vuosina eläkkeelle jäävät ovat toiminta- ja maksukykyisempiä kuin aiemmin. He saattavat myös muodostaa tulevaisuudessa seuran potentiaalisen vapaaehtoisrungon. Esimerkiksi cheerleading tarjoaa ohjattua toimintaa myös varttuneemmille jo yli 18 eri kaupungissa ympäri Suomen.
Turvallinen ja luotettava seuratoiminta
Yhdenvertaisuus on yksi Suomen Cheerleadingliiton kolmesta perusarvosta. Toiminta on rakentunut voimakkaasti turvallisen ja tasa-arvoisen toiminnan varaan toisin kuin muissa vastaavissa esteettisissä arvostelulajeissa, joissa eettisiä pelisääntökeskusteluja käydään tasaisin väliajoin.
Seurojen tulee luoda osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksia eri kulttuurista tuleville ihmisille. Asioita on tehtävä yhdessä ja tietoa tulee jakaa ihminen ihmiselle. Tavoitteena eri kulttuurien välisen yhteisymmärryksen rakentamisessa on samalla mahdollistaa eri kulttuureista tulevien ihmisten sulautuminen luontevasti osaksi yleisurheilun perinteisempää seuratoimintaa.
Ammattimaistuminen vapaaehtoisuuden rinnalla
Ammattimaisuuden vastakohta ei ole amatöörimäisyys. Ammattimaisuus käsitteenä ei ole ainoa tavoite, johon kannattaa tähdätä. Seuratoiminnan tulevaisuus kannattaa nähdä ennemminkin niin, että ammattimaisuus tukee vapaaehtoistyötä ja antaa mahdollisuuden toteuttaa vapaaehtoistyötä järkevästi. Esimerkiksi cheerleading seura Golden Spiritissä työskentelee 90 koulutettua vapaaehtoista valmentajaa 11 palkatun valmentajan rinnalla. Ammattimaistuminen on vapaaehtoistoiminnan tukitoiminto, ei poissulkeva valinta.
Aapo Räntilä