Korona-aika näkyy viikonvaihteessa Suomen hallimestaruuskilpailuissa Jyväskylässä tiukkoina rajoituksina, mutta myös kokeiluna, joka tuo valojäniksen ensi kertaa Suomessa yleisurheilun mestaruuskilpailuihin.
– Suomen Urheiluliiton (SUL) kilpailuvaliokunta päätti, että valojänis otetaan hallimestaruuskilpailuihin pilottina. Sen käytöstä kerätään palautetta, jonka mukaan tehdään päätöksiä sen jatkokäytöstä vastaavissa kilpailuissa, sanoo SUL:n huippu-urheilun valmennuspäällikkö Tuomo Salonen.
– Nyt kokeilun perusteluna on se, että koronan takia kilpailumahdollisuuksia on ollut vähän ja SM-kilpailuissa on mahdollista rikkoa EM-kilpailuiden tulosrajoja ja kartuttaa rankingpisteitä, joilla urheilijoita valitaan Tokion olympiakisoihin.
Valojänis on radan varressa juoksun matkavauhdiksi sovitussa ajassa yksi kerrallaan syttyvien lamppujen rivistö. Sen käyttö on Jyväskylän SM-kilpailuissa mahdollista kestävyysjuoksuissa ja kävelyissä sekä moniotteluiden päätöslajeissa.
– Juoksumatkoilla valojänis on käytössä ainakin naisten 800 ja 1500 metrillä, miesten 800 metrillä ja naisten 3000 metrillä. Vauhdeista on alustavasti sovittu kärkijuoksijoiden kanssa, sanoo SUL:n kestävyysjuoksujen lajivalmentaja Rami Virlander.
– B-erissä vauhti määritellään erän rankingissa parhaan juoksijan kanssa viimeistään callingissa eli hieman ennen radalle tuloa.
800 metrille sekä naisten 1500 ja 3000 metrille tavoiteajat
Virlanderin mukaan miesten ja naisten 800 metrille on sovittu, että 400 metrin väliajat ovat 53 ja 60 sekuntia, eli valojänis vie vauhtia, joka mahdollistaa naisilla aivan 2 minuutin pintaan menevän loppuajan ja miehille EM-rajan 1.49:n alituksen.
– Naisten 1500 metrillä valojänis liikkuu EM-rajaan 4.17,00 tähtäävää vauhtia ja naisten 3000 metrillä valovirta säädetään 9 minuutin ja 39 sekunnin loppuaikaan tähtäävään vauhtiin.
Virlander korostaa, että nyt sovitut vauhdit ovat alustavia ja tiedot vauhdeista julkistetaan SM-kilpailujen nettisivuilla.
– Kannattaa muistaa, että valojäniksestä huolimatta mestaruuskilpailuissa juoksusta voi tulla ihan millainen vaan. Valojäniksen voi myös ohittaa tai jättää tyystin huomioimatta, Virlander sanoo.
Kärkinimet määrittävät vauhdit kävelyissäkin
Ratakävelyssä miesten matka on 5000 metriä ja naisten 3000 metriä. Valojänis on käytössä molemmilla matkoilla.
– Valojäniksen vauhdin noille matkoille määrittävät kilpailun kärkinimet, käytännössä Anniina Kivimäki ja Aku Partanen, sanoo SUL:n kävelyiden lajivalmentaja Jani Lehtinen.
Moniotteluissa valojänistä käytetään tietyin ehdoin todennäköisen voittajan apuna.
– Sitä käytetään, jos urheilijalla on realistisia mahdollisuuksia joko EM-kilpailuihin, Suomen ennätykseen tai päätösmatkan tuloksella on selkeästi vaikutusta olympiavalintanäkymän paranemiseen rankingin kautta, sanoo SUL:n valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finni.
– Päätös valojäniksen käytöstä tehdään heti toiseksi viimeisen lajin jälkeen. Jos sitä käytetään, vauhdit määritellään tarvittavan tavoiteajan mukaan.