Poikia lisää yleisurheiluun -työryhmän jäsen Jarmo Rasi: Uusia harrastajia ei synny itsestään – Rasi kannustaa aktiiviseen rekrytointityöhön

Pitkän linjan yleisurheilumies ja vuonna 2016 takaisin päivittäisvalmennukseen palannut maskulainen Jarmo Rasi ei ole vaipunut synkkyyden alhoon, vaikka etenkin moni joukkuelaji on vienyt lupaavia yleisurheilijoita omiin lajeihinsa.

Päinvastoin Rasi on tarttunut tuumasta toimeen ja tehnyt aktiivista rekrytointityötä Varsinais-Suomen alueella ja saanut ryhmäänsä paljon urheilijoita muiden lajien parista, myös poikia, joiden vähyys yleisurheilukentillä huolettaa ympäri Suomen.

– Henkilökohtainen kontaktointi on paras tapa saada uusia nuoria lajin pariin. Jos jokaisella sadalla isoimmalla paikkakunnalla saataisiin seuraihmisten aktiivisella rekrytointityöllä kaksikin uutta urheilijaa mukaan, olisi se jo 200 urheilijaa, Lisää poikia-työryhmään kuuluva Rasi huomauttaa.

Rasi on tehnyt aktiivista markkinointityötä somessa ja kentillä.

– Kymmenkunta valmennettavaa olen saanut mukaan aktiivisella yleisurheilukenttien ulkopuolisella rekrytointityöllä ja varmaankin saman verran vielä nuorempiin. En hyväksy sitä ajatustapaa, että ”ei onnistu”. Kylläpä onnistuu, kun tekee töitä asian eteen. Yleisurheilun pitää markkinoida itseään, Rasi kannustaa.

Oma poika toi takaisin päivittäisvalmennuksen pariin

Yleisurheilun pariin Rasi ajautui jalkapallosta 1980-luvun loppupuolella ohjaten alkuun satunnaisemmin lasten ryhmiä.

Aktiivisemman ohjaamisen yleisurheilun puolella Rasi aloitti 1990-luvun alussa Lohjalla ja toimi henkilökohtaisessa valmennuksessa Turun seudulla vuosien 1995-2005 välillä.

Jarmo Rasin vanhin poika Joona, joka toimii myös yleisurheilun parissa ohjaten kahta Maskun Katajan junioriryhmää.

Tuon jälkeen mies keskittyi muuhun seuratyöhön toimien muun muassa Turun Urheiluliiton puheenjohtajana sekä Paavo Nurmi Gamesien organisaatiossa ja koulutti sekä konsultoi muita valmentajia.

Silloisen liittovalmentajatutkinnon moniotteluissa ja keihäässä suorittanut Rasi pitää itseään sielultaan moniotteluvalmentajana, vaikka on etenkin viimeisten vuosien aikana valmentanut enimmäkseen pikajuoksijoita.

– Seiväs ja moukari ovat lajeja, jonka urheilijoita en ole koskaan valmentanut. Pikajuoksun puolelle olen nyt enemmän ajautunut, sillä siihen on tarjolla eniten massaa ja kun missioni on kerätä mukaan uusia nuoria, niin mielikuvalla juoksemisesta on helpompaa innostaa uusia mukaan, valmentajan ammattitutkinnon vuonna 2018 suorittanut Rasi kertoo.

Viisi vuotta sitten Rasin toi takaisin päivittäisvalmennuksen pariin oma poika.

– Poikani pelasi futista ja sen lisäksi hän kiinnostui myös juoksemisesta. Nopeasti siitä sitten kasvoi ryhmä ja tuli useita poikiakin rinnalle, Rasi muistelee.

Yhteensä tusinan verran urheilijoita kuudesta eri seurasta

Rasi ei ole yhden seuran mies. Maskun Katajan lisäksi Turun Urheiluliittoa kotiseuranaan pitävä 53-vuotias maskulainen valmentaa tällä hetkellä 12 urheilijan ryhmää, jossa on urheilijoita kuudesta eri seurasta.

Lisäksi Rasilla on samansuuruinen ryhmä alle SM-kisaikäisiä Maskun Katajan junioreita, joita luotsaa niinkään säännöllisesti.

Toistaiseksi menestynein ryhmän urheilija on Paimion Urheilijoita edustava Emma Tainio, joka edusti Suomea viime kesänä Tallinnan alle 20-vuotiaiden EM-kisojen pikaviestissä ja on pikamatkojen kaksinkertainen Suomen mestari kesältä 2020.

– Intohimoni valmentamiseen on aina syntynyt urheilijan oman kiinnostuksen ja kehittymisen halun kautta. Koskaan ei seuralla ole ollut minulle merkitystä. Ensimmäiset valmennettavani olivat Varsinais-Suomessa Taivassalosta ja sitten Kustavista. Nytkin on etävalmennettava Tampereelta ja Eurajoelta.

Palloilun drop-out voi olla yleisurheilun drop-in.

Rasi näkee palloilulajeissa suuren mahdollisuuden yleisurheilun näkökulmasta.

– Olen usein sanonut, että palloilun drop-out voi olla yleisurheilun drop-in. Ei kannata tuskastella sitä, että jo nuorena palloilulajeihin päätyy niin paljon massaa. Monet saattavat mennä niihin lajeihin kavereiden mukana tai vanhempienkin valintojen perusteella.

– Yläkouluiässä moni voi miettiä, että onkohan tämä kuitenkaan se oma juttuni ja siinä on muun muassa yleisurheilun paikka. Jos valmennussuhde ja toimintaympäristö on hyvä, saadaan siitä monelle uudelle innokkaalle oma kiva yksilöllinen juttunsa, Rasi toteaa.

Rasin ryhmään jo mainittu Tainio on tullut lentopallon parista ja viime talvena ensimmäisen SM-mitalinsa 19-vuotiaiden 200 metrillä juossut Juho Haapala jalkapallosta.

-– Oman poikani jalkapallojoukkueesta on tullut 5-6 poikaa kokeilemaan yleisurheilua ja parhaana esimerkkinä on Juho.

Joukkuelajien pahin kilpailija on toinen joukkuelaji, ei yksikään yksilölaji

Rasi on tehnyt omiin kokemuksiin perustuneita havaintoja liittyen poikien vähyyteen yleisurheilukentillä.

– Vaikka on todella hienoa, että meillä on paljon naisohjaajia ja -valmentajia, näkisin miespuolisten ohjaajien ja valmentajien merkityksen poikien saamisessa yleisurheilun pariin merkittävänä. Miesvalmentajien ryhmissä on näkemykseni mukaan enemmän poikia. Meillä Maskun Katajassa esimerkiksi 60 prosenttia lisenssiurheilijoista on poikia, Rasi näkee.

Rasi ei ole koskaan halunnut niellä selitystä esimerkkien puutteesta, mutta myöntää silläkin olevan merkittävän roolinsa etenkin poikien saamisessa mukaan.

– Meillä oli Varsinais-Suomessa Tero Pitkämäen keihäsilta ja mukana oli 130 osallistujaa. Suurin osa lapsista ja nuorista tietää, kuka on Tero Pitkämäki ja jääkiekossa kuka ”MörköAnttila, Teemu Selänne ja jalkapallossa Teemu Pukki.

Rasin mukaan joukkuelajien pahin kilpailija on toinen joukkuelaji, ei yksikään yksilölaji.

–  Tarvitsemme yleisurheilun pariin vain murto-osan siitä massasta, mitä joukkuelajeissa on ja saamme toimintaa järjestettyä.

Yleisurheilu koetaan monesti elitistisenä lajina

Yleisurheilusta on Rasin mukaan tehty aikanaan liian vaikeasti lähestyttävä.

– Yleisurheilu koetaan monesti elitistisenä lajina. Mietitään, että pitää olla kova, että kehdataan mennä. Kotonakin vanhemmat saattavat miettiä, että ”ei se meidän lapsi siinä varmaan pärjää”.

Yksi mahdollisuus uusien harrastajien saamiseen on myös tutustumisiltojen järjestäminen.

– Maskun Katajassa meillä oli mukana reilut 40 lasta, joista uusia kokeilijoita vajaa 30. Niistä 15 saatiin lajin pariin. Se on aika kova määrä prosentuaalisesti.

Rasi kannustaa muiden lajien parista uusien innokkaiden houkuttelemisen lisäksi myös tiiviiseen kouluyhteistyöhön.

– Kyllä koulut ottavat vastaan seuraväkeä ja mitä valmiimpi paketti, sen parempi. A-nelonen reissuvihon välissä on kova juttu alakouluikäiselle vieläkin, Rasi muistuttaa.

– Olen pojaltani kysellyt, että onko heidän koulussaan liikunnallisia nuoria, ja kun hän on maininnut nimiä, olen pyytänyt häntä kysymään heiltä kiinnostusta tulla mukaan tai että voinko itse kysyä suoraan. Instagramin kauttakin olen kontaktoinut uusia potentiaalisia yleisurheilijoita.

Rasi toivoo seuratoimintaan valmiita sapluunoita

Rasi toivoo, että aktiivisen seuratoiminnan lisäksi myös Suomen Urheiluliitolla olisi valmiita sapluunoita, joiden mukaan toimia, etenkin poikien saamiseksi lajin pariin.

– Itsekin olisin valmis sellaisia tekemään, mutta se tietysti vaatisi, että voisin käyttää siihen työaikaani.

Valmentamisen lisäksi Rasi tekee päivätöinään alakoulun rehtorin töitä Naantalissa ja pyörittää omaa matkailutilaa. Aika ei käy pitkäksi.

Henkilökohtaisten valmennettavieni harjoituksissa pyrin olemaan viidesti viikossa ja lisäksi on sitten harjoitukset nuoremmille. Kyllähän tämä varmasti on osa elämääni hautaan saakka. Omalla esimerkilläni yritän osoittaa, että yleisurheilukin voi vielä olla vetovoimainen laji.

 

Pääkuvassa Jarmo Rasi  kolmisen vuotta sitten vetämässä  Maskun Katajan harjoituksia Hemmingin koulun liikuntahallissa Maskussa.