Poikien merkittävä vähentyminen yleisurheilukentiltä on saanut Suomen Urheiluliiton kehittämään vastaavia toimenpiteitä, joilla naisyleisurheilu saatiin nousuun 2000-luvulla.
2000-luvun alkupuolella toimineen naisyleisurheilun työryhmän aikaansaannoksista on saatu nauttia jo 2010-luvulla naisten ja tyttöjen sekä määrällisen että laadullisen tason merkittävänä nousuna.
Jo joitakin vuosia sitten perustettu Poikia lisää-työryhmä pureutuu vastaaviin ongelmiin poikien ja miesten puolella ja ryhmän aikomuksena on kiristää ruuvia nyt, kun koronatilanne alkaa toivon mukaan pikkuhiljaa helpottamaan.
– Koronan takia ryhmän toiminta on ollut paljolti jäissä emmekä ole fyysisesti päässeet kokoontumaan. YAG:ssa heinäkuun lopulla kuitenkin kokoonnuimme ja sovimme, että kerran kuussa talven aikana tuomme meidän omissa tiedotuskanavissamme myös asiaa esille, ryhmän puheenjohtaja ja SUL:n hallituksen jäsen Kalle Husso kertoo.
Esimerkkejä ja työkaluja kipukohtien ratkaisemiseksi
Työryhmän tarkoituksena on tuoda vinkkejä, kuinka saada poikia mukaan yleisurheiluun.
– Kehittämme ”tuotteita”, millä markkinoida yleisurheilua pojille. Tarkoituksenamme on tunnistaa kipukohtia, miksi poikia ei yleisurheiluun pariin ajaudu.
Husso huomauttaa, että työryhmä ei tarjoa valmiita vastauksia vaan enemmänkin hyviä esimerkkejä ja työkaluja, joiden avulla jokainen voi omassa toimintaympäristössään hakea ratkaisua poikien saamiseksi lajin pariin.
– Haluamme myös enemmän ja enemmän esimerkkejä muilta, kuinka joku on sen tehnyt. Kerran kuussa saamme nyt talvikauden aikana näitä esimerkkejä ympäri Suomea ja haastattelemme jutuissa myös poikia itseään, Husso kertoo lokakuun alusta alkaen kerran kuussa talvikauden aikana ilmestyvästä juttusarjasta.
Joukkuelajeissa piilee mahdollisuus
Ennen kaikkea 2000-luvulle käännyttäessä joukkuelajit alkoivat nostaa asemiaan urheilu- ja harrastuskartalla ja vetämään suurempia joukkoja lapsia ja nuoria lajiensa pariin.
Husso muistuttaa, että joukkuelajit eivät missään nimessä ole ”vihollisia” vaan niissä piilee suuri potentiaali yksilölajien, kuten yleisurheilun näkökulmasta.
– Kyse on siitä, millä esimerkiksi tartumme joukkuelajien drop out-ilmiöön. Yhteistyötä tarvitsemme, vaikka tiukasti pyrimme pitämään kiinni omista harrastajista, Husso korostaa.
Pojat vaativat enemmän houkuttelua
Husso nostaa hyväksi esimerkiksi Turun seudulla vaikuttavan Jarmo Rasin, jonka aktiivisuudella on saatu lukuisia poikia yleisurheilun pariin, monet vieläpä yläkouluiässä.
– Jarmon mukaan koulujen kisat ja yleensäkin koulut ovat niitä paikkoja, joista poikia on paras rekrytoida. Pojilta tulee monesti kysyä henkilökohtaisesti ja houkutella heitä mukaan. Eivät pojat välttämättä automaattisesti tule, jos sen eteen ei tee töitä.
Pojat kaipaavat myös hieman erilaista lähestymistapaa harjoitteluun mitä tytöt.
– Poikia kiinnostaa kovasti kilpailla ja tehdä sellaista missä tulee hiki ja tekeminen on vähän rajumpaakin, Husso luettelee.
Innokkaat ovat tervetulleita työryhmään
Husso kertoo, että työryhmältä on tulossa kuuden kerran tuotemalli, millaista joukkuelajien harrastajille voisi pitää.
– Siinä on hintaesimerkit ja sisällöt. Laitamme tämän SUL:n kotisivuille ja se on kaikkien vapaasti käytettävissä. Tällaista on toivottu ja tämän vuoden puolella sen saamme valmiiksi, Husso selvittää.
Työryhmään kuuluvat Husson lisäksi Kati Minkkinen, Jarmo Rasi, Joonas Makkonen, Anssi Vänskä, Jarkko Kumpulainen ja Suomen Urheiluliiton lasten yleisurheilun valmennuspäällikkö Ilpo Koponen.
– Otamme mielellämme ryhmään lisääkin jäseniä. Kellä vaan on näkemystä ja kokemusta asiasta niin ovat ilman muuta tervetulleita mukaan, Husso kannustaa.
Teksti Joni Jäntti
Kuva Kalle Husso
Kuvan henkilöt edestä alkaen: Kalle Husso, Anssi Vänskä (Pyhäselän Urheilijoiden nuorisovalmennuspäällikkö), Ilpo Koponen, Kati Minkkinen (LUM:n nuorisovalmentaja), Joonas Makkonen (nuorisovalmennuspäällikkö, Lahden Ahkera), Jarkko Kumpulainen, (Joensuun Katajan valmennuspäällikkö näyttöpäätteellä teams-yhteydellä)