Turun Urheiluliitto on ”kaupungistuneen Suomen” vahvin yleisurheiluseura vuosina 1990–2019. Jyväskylän Kenttäurheilijat on kovin nousija, toteaa Jarkko Finni tekemässään Kalevan Malja -analyysissä.
Suomen parhaan yleisurheiluseuran tittelistä, Kalevan maljasta, on kilpailtu yhteensä 108 kertaa. Sotavuosina 1941 ja 1944 maljaa ei jaettu.
Kaikkien aikojen paras yleisurheiluseura on ollut kiistattomasti Helsingin Kisa-Veikot (HKV), joka on voittanut peräti 56 kertaa. Yhteensä voittomaljaa on nostellut 13 eri seuraa, joista kuuden rekisteröity kotikunta löytyy pääkaupunkiseudulta.
Kaikkien aikojen 10 parhaan Kalevan malja -seuran listalla ovat pääosin samat seurat, jotka ovat tuttuja myös viime vuosien parhaina. Ehkä merkittävimpänä kymppisakista putoajana voidaan pitää Viipurin Urheilijoita, joka keikkuu kaikkien aikojen listalla seitsemällä maljavoitollaan sijalla neljäntenä, mutta uusimmasta 10 parhaan joukkoon sijoittumisesta on aikaa jo 10 vuotta.
Aivan terävimpään kärkeen ovat uusina seuroina nousseet viime vuosikymmenen aikana Jyväskylän Kenttäurheilijat (JKU) ja Espoon Tapiot.
Kärkiseurat karkaavat muilta
Monet eri tekijät ovat vuosikymmenten saatossa vaikuttaneet seurojen menestyseroihin ja menestysvaihteluun. Yksi merkittävä tekijä on ilman muuta ollut kaupungistuminen.
Kaupungistumiselle on olemassa erilaisia määritelmiä ja mittareita, mutta erään arvion mukaan kaupungistuneilla alueilla asui 43 % suomalaisista vuonna 1950, 64 % vuonna 1970, 79 % vuonna 1990.
Tässä artikkelissa olevaan seurojen voimasuhteiden arviointiin otettiin mukaan ajanjakso 1990–2019, jolloin kaupungistumisen kasvu on ollut maltillisempaa, kuin tätä ajanjaksoa edeltävinä vuosikymmeninä.
Kalevan malja -kilpailun lajiohjelma on jonkin verran lisätty vertailujaksona ja pistelaskussa on tapahtunut pientä muutosta, mutta näiden seikkojen merkitys kokonaispisteisiin on kuitenkin melko vähäinen.
Kun vertailujakson ensimmäisinä vuosina viisi kärkiseuraa keräsi vuosittain yhteensä vain reilut 1000 pistettä, niin vertailujakson viimeisimpänä vuotena viiden huippuseuran yhteenlaskettu pistemäärä oli jo yli 1700, mikä oli 29 % jaetuista pisteistä.
Yhteensä viime kaudella pisteille yltäneitä seuroja oli 196, kun kymmenen vuotta aiemmin pisteille ylsi 234 seuraa. Vuosikymmen sitten viisi kärkiseuraa keräsi pistepotista vain 19 %.
Viiden kärkiseuran keräämän yhteispistemäärän muutos vuosina 1990–2019 on kuvattu oheisessa kuviossa. Kuviossa on siis otettu huomioon joka vuoden viisi eniten Kalevan maljan pisteitä kerännyttä seuraa.
Valta on vaihtunut Turusta Jyväskylään
Kun lasketaan yhteen kolmen viime vuosikymmenen kaikki saavutetut pisteet, nousee ajanjakson selkeästi parhaaksi yleisurheiluseuraksi Turun Urheiluliitto (TuUL).
TuUL:n keskiarvoistettu vuotuinen pistemäärä tänä ajanjaksona oli 327. HKV oli vertailujakson yhtä selkeä kakkonen pistekeskiarvolla 272 ja Lahden Ahkera kolmas pistekeskiarvolla 229.
Vuosittaista vaihtelua on tapahtunut luonnollisesti kaikilla seuroilla. Kun jakaa kolme vuosikymmentä kuuteen viiden vuoden ajanjaksoon, nousee näkyviin joitakin trendejä seurojen pistemäärien kehityksestä.
HKV hallitsi 1990-luvun alkupuolta, minkä jälkeen tasaisin kova suorittaja on ollut TuUL. Yhteensä 12 Kalevan maljan kilpailua voittanut TuUL oli selkeä ykkönen ajanjaksolla 1995–2015.
Viiden viime viiden vuoden ajanjakson ykkönen on ollut JKU, joka ensi kerran sijoittui kolmen parhaan joukkoon niinkin myöhään kuin vasta vuonna 2014. Vuosina 2014–2019 JKU on voittanut Kalevan maljan peräti viidesti.
JKU:n pistekeskiarvo viitenä viime vuonna on 388 pistettä, mikä on koko seurantajakson korkein pistemäärä. JKU:n viime vuonna keräämä pistepotti 474 on Kalevan maljan kaikkien aikojen kovin tulos.
Tarkastelun kohteena olleen ajanjakson 11 parhaan seuran pistekeskiarvot ovat oheisessa taulukossa. Taulukossa ovat myös samojen seurojen pistekeskiarvot 5 vuoden ajanjaksoina.
Kaikki kovat kärkiseurat ovat olleet hyvässä iskussa viime vuosina: mitalipallille on vaadittu yli 300 pisteen tulos. JKU:n ohella ajanjakson aikana uudeksi kärkiseuraksi on noussut Espoon Tapiot.
Huippuseuroista puolestaan Oulun Pyrintö ja Viipurin Urheilijat ovat sukeltaneet melko kauaksi huippuvuosiensa tasosta. Oulun Pyrintö keräsi 1990 -luvulla peräti kuutena vuotena yli 300 Kalevan malja -pistettä. Viime vuosien aikana Pyrinnön saalis on ollut enää alle 100 pistettä vuodessa.
Oheisen artikkelin on laatinut Jyväskylän Kenttäurheilijoiden valmennuspäällikkö Jarkko Finni. JKU:lle menestystä tuoneen valmennusfilofian hän kiteyttää kahteen asiaan: yhteisöllisyys ja perustoiminnan laatu.