Jarkko Finni on utelias näkemään millaisen signaalin alkava kesä antaa kotimaisen yleisurheilun näkymistä. Ex-kymmenottelija seuraa Lontoossa MM-kisoissa elokuussa huipentuvaa kilpailukautta valmentajan, Jyväskylän Kenttäurheilijoiden valmennuspäällikön ja Ylen tv-kommentaattorin rooleissa.
– Jos MM-kisajoukkueen koko kasvaa aiempiin nähden, se on hyvä merkki. Samoin, jos lajit ovat joukkueessa laaja-alaisesti esillä, eli, että ollaan mukana radalla, kenttälajeissa ja maanteillä, Finni miettii harjoitusleirillä Teneriffalla.
– Viime vuodet on puhuttu, että meillä on vahva nuorisokaarti. Sen pitäisi nyt realisoitua mitaleina ja pistesijoina, kun kesällä on 19- ja 22-vuotiaiden EM-kilpailut.
Finni näkee, että yleisessä sarjassa kansainvälinen arvokisamenestys on lähiajat tuttujen yksilöiden varassa, mutta takaa on kasvamassa kokeneille menestyjille työn jatkajia.
– Sanoin jo muutama vuosi sitten, että naisten huippu-urheiluun kannattaa satsata. Sieltä on nousemassa erittäin hyviä tyyppejä. On suoranainen ihme, jos näistä ei kasva kansainvälisiä menestyjiä, Finni sanoo.
– Pojissakin on hyviä tyyppejä, mutta naisissa on enemmän urheilijoita, joilla läpimurto huipputasolle ei ole kaukana. Esimerkiksi Wilma Murrolta se vaatii vain tulostason vakiintumista.
Resurssien keskittyminen oikea suunta
Valmennusresurssien niukkuus on Finnin mukaan lähivuosien kehityksen suurin peikko ja mahdollinen jarru.
– Se missä hävitään monille kilpailijamaille ovat valmennuksen resurssit. Varsinkin kun puhutaan valmentajiin kohdistuvista resursseista. Valmennusosaaminen on Suomessa hyvää, mutta meiltä puuttuu nousevaan, kehittyvään kaartiin kohdistuvaa tukea. Tarkoitan tällä urheilijoita ja heidän valmentajiaan. Nyt tuki tulee usein menestyksen mukana jälkikäteen. Jos kuitenkin menestyy jo 16-17-vuotiaana, se tuo hyvät taloudelliset edellytykset jatkaa, Finni sanoo.
– Olympiakomitean haastajaohjelma oli hyvä. Urheiluliitolla on hyvä EM-ryhmä, mutta puhutaan pienistä resursseista. Ongelmana tässä on ajautuminen kompromissien maailmaan. Ajatellaan, että en sitten tarvitse tuota, eikä tarvitse tehdä tuota. Suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu sellainen kyllä me pärjätään -ajattelu.
Finni odottaa, että Suomen Urheiluliiton valmennusjärjestelmän uudistus tuo korsia kekoon helpottamaan nuorten nostamista kohti kansainvälistä tasoa. Hän kannattaa resurssien keskittämistä ja olisi toivonut useampia NOV-valmentajia kaupunkivalmennuskeskuksiin.
– Tämän vuoden aikana nähdään, miten järjestelmän kehittäminen konkretisoituu ja näkyy urheilijoiden arjessa. Kun resurssit eivät pilvin pimein kasva, niiden keskittäminen on järkevä suunta. Toivon, että nyt tehdään rohkeita päätöksiä valitussa suunnassa, joka on kaupunkivalmennuskeskukset, Finni sanoo.
Hyvä valmennus tärkeintä seurassa
Finni on itse kyynärpäitään myöten mukana rakentamassa kotimaisen yleisurheilun tulevaisuutta. Jyväskylän Kenttäurheilijoissa hän johtaa nuorisopäällikön ja nuorisovalmennuspäällikön kanssa organisaatiota, joka pyörittää kesäisin 800-900 lapsen urheilukoulutoimintaa ja imee sieltä nuoria valmennusryhmiin.
– Jos seura haluaa menestyä, kaikkein tärkein asia on hyvä valmennus. Siksi meillä on paljon valmentajakoulutusta tai valmentajien osaamisen kehittämistä. Vedetään seuran sisällä ykköstason koulutusta, on paljon valmentajatilaisuuksia ja kahdenkeskistä valmentajasparrausta, Finni listaa.
Finnin mukaan JKU:ssa voidaan puhua valmennusjärjestelmästä, jolla nuoria viedään eteenpäin.
– Urheilukoulusta haetaan innostusta yleisurheiluun. Se on sen verran harvatahtista, ettei sinne voi asettaa liian suuri taitotavoitteita. Valmennusryhmätoiminta alkaa 9-vuotiaana. Meillä se tarkoittaa juoksu-moniottelupohjaista ryhmäharjoittelua. 16-vuotiaasta lähtien pyritään yksilöllisempään tekemiseen, mutta ryhmässä mennään edelleen, Finni linjaa JKU:n järjestelmää.
– Sen jälkeen yritetään liiton ja Akatemian kanssa jeesiä niitä, joilla näyttäisi olevan mahdollisuuksia kansainväliselle tasolle, ja tietenkin auttaa mahdollisimman paljon kaikkia seuran tavoitteellisesti harjoittelevia yleisen sarjan urheilijoita.
Ada, Emma ja Petteri kohti arvokisoja
Teneriffan leirillä Finnin ajan vievät henkilökohtaiset valmennettavat Ada ja Emma Koistinen sekä toista vuotta Finnin valmennuksessa harjoitteleva 400 metrin aitojen hallitseva Suomen mestari Petteri Monni.
– Ada keskittyy nyt kolmiloikkaan ja pituushyppyyn. Tavoitteena ovat 19-vuotiaiden EM-kisat. Emma painottaa ensimmäisen kerran 400 metrin aitoja, vaikka juoksee myös 100 metrin aitoja. Katsotaan kuinka pitkälle yhden vuoden aikana 400 metrin aidoissa päästään. Tavoite on 22-vuotiaiden EM-kisoissa, Finni sanoo.
– Kaikkien osalta tilanne näyttää kesää ajatellen hyvältä. Kaikki ovat olleet terveinä koko harjoituskauden ja kaikille on sopivat tavoitteet, Adalle ja Emmalle 19-ja 22-vuotiaiden EM-kisat ja Petterille Universiadit.
