17-, 19- ja 22-vuotiaiden moniottelujen SM-hallikilpailut pyörähtivät käyntiin perjantaina Tampereella. Viisiottelua tekevät nuoret naiset saivat jo urakkansa valmiiksi, miesten seitsenottelut jatkuvat huomenna kolmella lajilla.
Yksi päivän ilahduttavimmista esityksistä oli Tampereen Pyrinnön pika-aiturin Vilma Väliharjun mainio suoritus N19-sarjassa. Hän juoksi 60 metrin aidat 8,58, hyppäsi korkeutta ennätyksensä 164, pukkasi kuulaa 10,75, paransi pituuden ennätystään huimat 20 senttiä tulokseen 579 ja juoksi illan jo ankarasti tummuessa 800 metriä 2.29,75. Monipuolinen harjoittelutausta näkyy. Sinänsä hyvä ottelu ei ollut yllätys: Väliharju voitti T15-sarjassa viisiottelun Suomen mestaruuden ja oli viime kesänä N17-sarjan seitsenottelussa SM-pronssilla. Väliharjun voittomarginaali Tampereella TuUL:n Emmi Valtoseen oli yli 300 pistettä.
– Vaikka pika-aidat onkin nyt päälajini, niin ottelu tulee siinä kakkosena. Haluan edelleen urheilla monipuolisesti. Tämä ei todellakaan ollut viimeinen moniotteluni, huhtikuussa 18 vuotta täyttävä Väliharju kertoi.
Erityisesti pituudessa syntynyt kova ennätysparannus ilahdutti.
– Pituustulos oli itselleni aika yllätys, kun sitä ei ole hirveästi harjoiteltu. Valmentajani (isä Timo Väliharju) sanoi, että osasi odottaa tuollaista tulosta, itse en osannut kyllä yhtään. Aidat oli hallikauden perusjuoksu, sellainen viimeinen terävyys ja teho puuttui. Korkeudessa sivusin ennätystäni, pitää olla tyytyväinen. Kuulasta on hankala sanoa, kun oli eka kerta nelikiloisella. 800 metrillä lähdin vähän katselemaan, kuinka muut juoksevat. Lopussa halusin ottaa voiton ja aikakin oli ihan hyvä. Tarvittaessa olisi pystynyt juoksemaan kovempaakin, yleisen sarjan SM-halleissa pika-aitojen hopeaa napannut tamperelainen sanaili tyytyväisenä.
Jenna Vakkilainen dominoi
N17-sarjassa nähtiin Vantaan Salamien Jenna Vakkilaisen ylivoimaa. Hän teki pisteet 3863 ja otti mestaruuden lähes 200 pisteellä ennen Helsingfors IFK:n Mila Heikkosta (3668). Lahden Ahkeran Helmiina Saarikunnas vei pronssin pistein 3651. Vakkilainen teki tasaisen varman sarjan, komea ennätys syntyi kuulassa, kun rautapallo kaarsi 13,47. Kuula käytännössä ratkaisi mestaruuden.
N22-sarjan mestaruuteen otteli Toholammin Urheilijoiden Mimosa Virkkala pistein 3489.
Nuorten miesten puolella mielenkiintoisin taistelu mestaruudesta käydään huomenna M19-sarjassa. Joensuun Katajan Miro Tanninen johtaa pistein 2700, JKU:n Aku Kulju on kakkosena 44 pisteen päässä ja isäntäseura Tampereen Pyrinnön Jere Haapalainen kolmantena 82 pistettä perässä. Haapalainen on vahvoilla sunnuntaina pika-aidoissa ja 1000 metrillä, Tanninen seipäässä. Kuljun seiväs ja tonni ovat arvoituksia.
LUM:in Aleksi Hilska hyvässä vauhdissa
M17-sarjassa Lappeenrannan Urheilumiesten Aleksi Hilska painaa vakuuttavasti kohti mestaruutta. Neljästä lajista ennätykset syntyivät 60 metrillä ja pituudessa tuloksin 7,53 ja 649. Pisteitä on kertynyt 2705. Kakkosena on Hyvinkään seudun Urheilijoiden Olavi Halonen, joka on jäänyt 169 pistettä. Halonen on sunnuntain lajeissa hieman vahvempi, joten Hilska ei voi ottaa löysin rantein, vaikka johto tukeva onkin.
Kahden kilpailijan M22-sarjaa hallitsee Tampereen Pyrinnön paluuta tekevä Aleksi Savolainen. Hän on koonnut neljän lajiin pisteet 2794 ja johtaa liki 600 pisteellä.
Vähäinen osallistujamäärä huolettaa
Otteluita katsellessa huolestutti verenvähyys. M22-sarjan 7-ottelussa oli mukana kaksi kilpailijaa, N22-sarjassa kuusi, M19 kuusi ja N19 viisi. 17-vuotiaissa ottelemaan uskaltautui sentään nuorten miesten puolella yhdeksän ja kaveria ja naisten sarjaan peräti 18 ottelijaa. Joka tapauksessa 46 ottelijaa kuuteen sarjaan on turkasen vähän.
– On se huolestuttavaa, edellisiin vuosiin nähden määrä on vähäinen. Iso kiinnostus pikajuoksuihin ja aitalajeihin tässä näkyy, samoin tietysti hiukan koronakin vielä, poisjääntejä tuli. Mutta kyllä lähtökohta on se, että näissä kilpailuissa pitäisi olla parisataa ottelijaa, sanoo SUL:n valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finni, kymmenottelun tekijämiehiä aikanaan.
Urheilullisempia nuoria kaivataan
Finni on huolestunut etenkin lasten ja nuorten liikkumisen niukasta määrästä.
– Tämä on koko urheilurintaman ongelma, jota pitää yhdessä ratkoa, ei vain yleisurheilun. Meidän pitää saada yhä urheilullisempia lapsia ja nuoria tulevaisuudessa. Sellaisia, jotka jaksavat juosta matkaa kuin matkaa ja pohjat ovat niin hyvät, että ottelemaan voi lähteä pienelläkin varoajalla.
Monissa seuroissa – ja muinoin liittojohtoisestikin – on vannottu ottelupohjaisen valmennuksen nimiin. Siihen peilaten nyt nähdyt osallistujamäärät ovat surullisia. Finni myöntää, että vaikka idea oli hyvä, toteutus ei ollut.
– Sen mallin jalkauttaminen oli aikoinaan heikko. Tämä pitäisi tuoda niin valmennuskoulutukseen kuin seurojen arkitekemiseenkin vahvemmin. Kyse ei ole siitä, että jokaisen nuoren pitäisi otella, vaan siitä, että harjoituspohja olisi juoksuvoittoinen, mutta mahdollisimman monipuolinen. Olen huolissani ottelujen nykytilanteesta, mutta ei tässä voivottelu auta. Pitää vain alkaa tekemään oikeita asioita, kuten me nyt liitossa olemmekin tekemässä, vuonna 1990 juniorien MM-kilpailujen 10-ottelun hopeaa voittanut Finni lupaa.