Aapo Räntilä on valittu Suomen Urheiluliiton nuorisovalmennuspäälliköksi. Hänen vastuullaan on erityisesti nuorisovalmennusvaiheen, eli 14-17-vuotiaiden toiminnan kehittäminen sekä seuratoiminnan tukeminen eteläisellä ja kaakkoisella alueella.
– Tämä on Urheiluliitolta hieno linjaus, että nuorisovalmennusvaiheeseen panostetaan palkkaamalla siihen henkilö. Nuorten ja nuorten aikuisten valmennus ja sen kehittäminen on osaamisalueeni ja kiinnostuksen kohteeni, Räntilä sanoo.
Räntilä, 29, on helsinkiläinen liikuntatieteen maisteri. Hän aloittaa työt SUL:ssa lokakuun alussa ja siirtyy tehtävään Suomen Työväen Urheiluliiton (TUL) toiminnanjohtajan paikalta. TUL:ssa kuten aiemmin Suomen elektronisen urheilun liitossa Räntilä on ollut muun muassa rakentamassa verkkopohjaisia valmennus- ja koulutusjärjestelmiä.
Räntilä ehti toimia pitkään myös Vantaan Salamien nuorisovalmentajana ja nuorisopäällikkönä. Tällä hetkellä hän valmentaa TNT-heittoryhmää yhdessä Jani Vottosen kanssa.
– Olen pitkän linjan yleisurheiluihminen. Yleisurheilu, valmentaminen ja sen kehittäminen ovat lähellä sydäntäni, Räntilä sanoo.
Työn haasteet kirkkaana mielessä
Nuorisovalmennusvaiheen haasteet ovat Räntilällä kirkkaana mielessä.
– Tässä on kaksi isompaa näkökulmaa. Lupaaville nuorille pitää saada heidän ikä -ja kehitysvaiheeseen sopivat, osaavat valmentajat, jotka pystyvät valmentamaan heitä kohti huippu-urheiluvaihetta ja kansainvälisen tason menestystä. Tämä tarkoittaa myös valmentajakoulutuksen kehittämistä palvelemaan laajemmin myös nuorisovalmennusvaihetta, Räntilä sanoo.
– Toiseksi yleisurheilua tulisi tarjota ja kehittää laajemmin, ei pelkästään huippu-urheiluun tähtääville urheilijoille, vaan myös sellaisille 14-18-vuotiaille, jotka haluavat harrastaa yleisurheilua ja saada siihen asiantuntevaa valmennusta. Uskon, että seurojen on mahdollista kehittää palvelutarjontaansa tulevaisuudessa yhä laajemmalle kohderyhmälle.
Kehitys aktiivisessa yhteistyössä seurojen kanssa
Ajatuksia Räntilällä on myös liittyen seuratoiminnan tukemiseen eteläisellä ja kaakkoisella alueella.
– Jos puhutaan puhtaasti pääkaupunkiseudusta, meidän pitää kannustaa seuroja rohkeammin yhteistyöhön ja käyttämään resurssejaan tehokkaammin yhdessä niin, että saamme aikaiseksi parempia tuloksia. Se on elintärkeää koko pääkaupunkiseudun yleisurheilun kannalta, Räntilä sanoo.
– Jos puhutaan eteläisestä ja kaakkoisesta alueesta yleisesti, seuroihin pitää saada lisää päätoimisia työntekijöitä ja seurojen eri toimintoja tulee kasvattaa lisää. Tässä täytyy mennä eteenpäin rohkeammin ja hyödyntää tehokkaammin seurojen olemassa olevaa potentiaalia, Räntilä linjaa.
Nuorisovalmennuspäällikön työtä Räntilä haluaa tehdä tiiviissä vuorovaikutuksessa.
– Aion olla aktiivisesti yhteydessä seuroihini. Toivon, että seurat ottavat myös aktiivisesti yhteyttä minuun. Perustuen kokemuksiini aikaisemmasta työstäni uskallan sanoa, että pystyn tuomaan seuroille lisähyötyä, mutta se vaatii aktiivista suhdetta molempiin suuntiin. Yhdessä me pystymme parantamaan seurojen toimintaedellytyksiä, Räntilä sanoo.
Valmentaja- ja ohjaajaoppia vaikka podcastina
SUL:n seurapalvelujohtaja Tapio Rajamäki uskoo, että Räntilä on erinomainen vahvistus liiton seurapalvelutiimiin.
– Hyviä hakijoita tehtävään oli useita, mutta kokemuksensa ja taustansa perusteella Räntilä täyttää erinomaisesti työnkuvaan liittyvät kriteerit, Rajamäki sanoo.
Rajamäki näkee, että verkkopohjaisten valmennus – ja koulutusjärjestelmien kehittäminen on yksi asioista, jossa Räntilän tieto-taidosta on apua.
– Nykyisin niissä on karkeasti kahta linjaa. On live-webinaari ja on toinen tapa, jossa luennoitsijan kanssa hänen esityksestään ja materiaaleistaan rakennetaan tehokas paketti. Sitä voi hyödyntää, vaikka kuuntelemalla vain koulutuksen ääniraidan, vähän podcastin tapaan, Räntilä sanoo.
– Lähikoulutus ei poistu koskaan ohjaaja- ja valmentajakoulutuksesta, mutta muokkaamalla esityksiä eri tavoin helposti hyödynnettäviksi paketeiksi, madalletaan koulutuksen mukaan lähtemisen ensimmäistä kynnystä.