Yleisurheilustatistiikka-blogi: Alkuvuodesta syntyneet pärjäävät paremmin junioriyleisurheilussa  

Alkuvuodesta syntyneet pärjäävät keskimääräistä paremmin ikäkausiyleisurheilussa, on paljon keskusteltu aihe yleisurheilussa ja urheilussa yleensä. Väitteelle löytyy tilastollista pohjaa, kuten Topias Koukkula osoittaa Yleisurheilustatistiikka-blogissaan .

Koukkula analysoi 10-12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien Top10 -tuloksia vuosilta 2016-2020. Tilastopajan materiaalista kerätyssä analyysissä olivat käytössä 9-15-vuotiaiden viralliset rata- ja kenttälajit poislukien viestinjuoksut sekä kolmiloikka, joka jäi sivuun vähäisten tulosten vuoksi.

– Ikäluokiksi valikoituvat ikäryhmät 10–12 vuotta, koska näissä ikäryhmissä on vielä suhteellisen vähän puberteetti-iän aiheuttamaa biologisen iän polarisoitumista. Lisäksi kyseiset ikäryhmät käsittävät vain yhden ikäluokan tulokset kerrallaan, toisin kuin esimerkiksi 9-vuotiaiden sarjassa, Koukkula kirjoittaa.

Yhteenvetona Koukkula toteaa, että analyysi tuotti junioriyleisurheilusta vastaavansuuntaisia havaintoja, kuin muilta yhteiskuntaelämän alueilta. Alkuvuodesta syntyneet pärjäävät ikäkausiyleisurheilussa keskimäärin paremmin.

– Hyvät tulokset ja sijoitukset ovat nuoren urheiluharrastuksen jatkamisen kannalta keskeinen motivaatiotekijä, joten asialla on merkitystä. Olennaista olisikin tunnistaa myös loppuvuodesta syntyneiden lasten lahjakkuus ja motivoida näitä jatkamaan yleisurheiluharrastusta, Koukkula kiteyttää.

Finni: Alle 17-vuotiaiden tulokset eivät ole suora signaali potentiaalista

Suomen Urheiluliiton (SUL) valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finnille Koukkulan tutkima ilmiö on tuttu. Finnin mukaan se näkyy myös huippu-urheilijoiden syntymäajoissa.

– Se varmaan johtuu ainakin osin siitä, että loppuvuodesta syntyneistä isompi osa putoaa pois juniorivaiheessa, vaikka puberteetti ja kasvunopeus ovatkin nuorilla se isompi erottava tekijä, Finni sanoo.

Finni näkee, että valmentajien ja nuorten urheilijoiden lähipiirin pitäisi osata suhteuttaa junioriurheilijan tulos tämän kehitykseen ja kasvuun, jossa on suuria yksilöiden välisiä eroja.

– Esimerkiksi 15 -ja 17-vuotiaiden poikien ikäluokissa urheilijat ovat hyvin erikokoisia. Joillekin oman ikäluokan aitavälit voivat olla liian pitkiä eivätkä he hitaamman kasvun tai biologisen iän takia kykene niitä ylittämään. Silloin pitäisi malttaa treenata sopivilla aitaväleillä ja jopa välttää kilpailemista aitajuoksussa, jos se ohjaa suoritusta väärään suuntaan, Finni sanoo.

– Oman ikäluokan heittovälinekin saattaa olla liian iso hitaammin kasvavalle tai loppuvuodesta syntyneelle. Heitä pitäisi osata kannustaa ja antaa kehitykselle aikaa, sillä erot katoavat aikanaan.

Finni kehottaa nuoria malttamaan ja antamaan itselleen aikaa kasvaa ja kehittyä.

– Yleisurheilussa alle 17-vuotiaiden tulokset eivät ole suora signaali nuoren potentiaalista johtuen juuri ikäerosta ja erilaisesta kasvuvauhdista. Kun puhutaan huippu-urheilusta, todellinen potentiaali näkyy 22-vuotiaiden ikäluokassa, Finni muistuttaa.

Lue koko Topias Koukkulan yleisurheilustatistiikkablogi:

https://yleisurheilustatistiikkaa.blogspot.com/2021/01/alkuvuodesta-syntyneet.html