Samuelsson muuttaisi vilppilähdön rajaa, tupla haussa Kalevan kisoista

Samuelsson muuttaisi vilppilähdön rajaa

Kalevan kisojen 100 ja 200 metrin suosikki Samuli Samuelsson ei ole yksin sanoessaan, että juoksujen vilppilähtösääntöä pitäisi muuttaa. Samuelssonilta meni hiljattain 22-vuotiaiden EM-kisoissa todennäköinen 200 metrin finaalipaikka sivu suun, kun reaktioaika välierissä oli 0,097 sekuntia, eli äärimmäisen täpärästi alle sallitun 0,1 sekuntia.

Tutkimus ja käytäntö ovat osoittaneet, että kun käytössä on sähköase ja kaiuttimet ovat telineiden vieressä, parhaat urheilijat pystyvät reagoimaan alle sallitun rajan.

– Tuota vilppilähdön rajaa pitäisi laskea sadasta millisekunnista tai toinen vaihtoehto voisi olla, että saisi varoituksen, jos reaktioaika on 95-99 millisekuntia, Samuelsson sanoo.

– Kun katsoo hidastettuna sitä minun 200 metrin lähtöä Bydgoszczissa, en lähde muita aiemmin. Aloitan ketjureaktion, mutta lähden silti samaan aikaan kuin muut. Ehkä sääntöä voisi muuttaa niinkin, että lähettäjä voisi luottaa omaan silmäänsä, jos näkee lähdön olleen tasainen.

Seinäjoen keskuskentällä perjantaina Samuelsson ei vilppilähtösääntöä mieti. Tavoite on voittaa uran ensimmäinen 100 metrin aikuisten Suomen mestaruus. Se olisi maittava jatko kaudelle 22-vuotiaiden EM-kisojen 100 metrin neljännen sijan ja pikaviestipronssin jälkeen.

– Tuplaa, eli 100 ja 200 metrin mestaruuksia haen. Olisi hienoa saada Suomen nopeimman miehen titteli ja 200 metriltä kolmas perättäin mestaruus, Samuelsson sanoo.

Ylöstalolta vinkkejä lähtöön

Ikaalisten Urheilijoiden sprintteri on Kalevan kisojen pikamatkalla suvereeni suosikki. Hän juoksi ennätyksensä 10,32 Jämässä kuluvan kuun alussa. Uran viidestä viimeisestä 100 metrin startista, hän on juossut neljässä 10,3-alkuisen ajan. 200 metriä on tänä kesänä kulkenut 20,86.

– Kalevan kisoissa sijoitus on tietysti tärkeintä, mutta ennätys on mahdollinen molemmilla matkoilla. Se riippuu siitä, kuinka on hyvin palautunut EM-kisoista. Kunto on ollut hyvä sen jälkeen, kuin toivuin keväällä kiusanneesta jalkavaivasta. Viime vuoteen verrattuna  eniten on parantunut lähtö. Mikael Ylöstalo on tuonut siihen uutta näkökulmaa, Samuelsson sanoo.

Entinen huippuaituri seuraa Samuelssonin harjoituksia Helsingissä. Juoksijan harjoitusohjelmat tekee Ikaalisissa asuva valmentajakonkari Mauri Salomäki.

– Lähdössä on kiinnitetty huomiota siihen, että jalkojen kulma on alussa oikein ja,  että jalkaa lyödään sinne kropan alle, eikä vain heitetä säärtä eteenpäin. Sillä tapaa pitäisi jaksaa puskea sinne 30 metriin asti. Olen yleensä alkanut nousta pystyyn liian aikaisin, Samuelsson sanoo.

Universiadeista viestimenestystä?

Miesten 100 metrin mestaruutta Seinäjoella puolustaa kaksi edellistä titteliä voittanut Ville Myllymäki. Hän kiihdytti matkan Joensuun Eliittikisoissa myötätuulessa 10,45:een.

– Jos minut haluaa Seinäjoella voittaa, alle 10,40 pitää juosta. Myllymäen ohella kovimmat haastajat ovat Otto Ahlfors, Eetu Rantala ja Roope Saarinen, Samuelsson listaa.

Kalevan kisat on Samuelssonille yksi etappi matkalla elokuun lopussa Taiwanissa käytäviin universiadeihin. Siellä varsinkin 4 x 100 metrin viestissä on mahdollisuuksia menestyä, aivan kuten nuorten EM-kisoissa, joissa Samuelsson oli juoksemassa pikaviestissä pronssia.

– Meillä oli whatsup-ryhmän nimenä, että mitali U23-EM-kisoista. Se oli aika itsevarmasti valittu nimi, mutta oli hieno nähdä tulostaululta, että mitali tuli. Oli hyvä henki ja porukka.


team_finland_1129.jpg

– Meillä oli hyvä henki ja porukka, Samuli Samuelsson hehkuttaa 22-vuotiaiden EM-kisojen pikaviestin pronssimiehistöä.

,

Artman: Liikkuvia osia on liian monta

Suomen Urheiluliiton (SUL) lähettäjien pääkouluttaja Vesa Artman sanoo, että vilppilähtösääntö on ollut keskustelun aiheena Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n niin sanotussa lähettäjäpaneelissa. 

– Odotan, että sille tapahtuu jotakin, koska keskustelu on ollut kiivasta ja urheilijoiden reaktiot negatiivisia. Uskon, että se nousee esille myös IAAF:n ylemmillä tasoilla, Artman sanoo.

Nyt voimassa oleva 100 millisekunnin vilppilähtösääntö on peräisin ruutiaseen valtakaudelta. Kilpa- ja huippu-urheilu tutkimuskeskus (KIHU) totesi jo kahdeksan vuotta sitten, että huippujuoksija kykenee reagoimaan ääneen 80-85 millisekunnissa. Ongelma on korostunut, kun käytössä on sähköase ja kaiuttimet urheilijan vieressä, jolloin äänen kulussa urheilijalle ei ole viivettä, kuten ruutiaseella ammuttaessa. 

Artman muistuttaa, että kyse ei ole vain vilppilähdön raja-arvon muuttamisesta ajanmukaiseksi. 

– Vilppilähdön aikaraja on yksi asia. Meillä on myös vilpinpaljastuslaitteita, jotka toimivan eri periaatteella, eli niitä ei ole sertifioitu. Telineissäkin on heikkouksia. Liikkuvia osia on liian monta.