Avoimet ovet ja yhteistyö muiden lajien kanssa ovat Johanna Mannisen aseet lajien välisessä kilpailussa nuorista lahjakkuuksista. Entinen huippupikajuoksija työskentelee Seinäjoen seudun Urheilijoiden toiminnanjohtajana. Hän on myös heinäkuisten SM-viestien ja vuoden 2017 Kalevan kisojen pääsihteeri.

– Moni sanoo, että oli sinulla kova ammatti huippu-urheilijana, kun tulee puheeksi, mitä olen ennen tehnyt. Rehellisesti sanottuna, kovempaa kuntoa nämä hommat vaativat, Manninen sanoo ja heläyttää pienen naurun.

– Huippu-urheilussa voi keskittyä yhteen asiaan. Fokus on selkeä, mutta tässä on niin monta rautaa tulessa yhtä aikaa. Ja, kun toimitaan vapaaehtoisten varassa, pitäisi osata toimia niin, että he jaksavat tehdä töitä ja kokevat tehtävät mielekkäiksi ja tärkeiksi.

Sprintterin urallaan Manninen pinkoi 100 ja 200 metriä 11,27 ja 22,93. Hän voitti muun muassa junioreiden Euroopan mestaruuden, universiadit ja eteni MM-kisoissa välieriin.

Uransa ohessa Manninen opiskeli Jyväskylän liikuntatieteellisellä yhteiskuntatieteiden puolella ja teki gradun aiheesta suomalaisen yleisurheilun menestystekijät. Opinnäytetyö pureutui urheilun rakenteisiin. Nyt Manninen on kohdannut gradusta tuttuja teemoja käytännön seuratyössä.

– Se mitä gradusta jäi omaan työhön, oli lahjakkuuksien identifiointi ja huippu-urheilun jälkeinen aika sekä niihin panostaminen.  Huippujen löytäminen ei saisi olla ihan niin sattuman kauppaa kuin se nykyisin on. Ja niiden, jotka lähtevät lajiin mukaan, pitäisi nähdä sen tarjoama urheilijan polku mielekkäänä.

Mannisen sanoo havainneensa työssään karulla tavalla kuinka lujasti nuorista lahjakkuuksista eri lajien välillä kilpaillaan.

-Yhä aikaisemmassa vaiheessa pitää olla asialla, jos yleisurheilu aikoo pärjätä ja saada lahjakkuuksia mukaan. Monessa lajissa harjoitellaan 7-8-vuotiaana jopa viittä kertaa viikossa. Minusta ei ole oikein perehtyä yhteen lajiin noin paljon jo kahdeksanvuotiaana, mutta se näyttää olevan trendinä. Siksi yleisurheilunkin pitää pystyä vastaamaan siihen, Manninen sanoo.

Manninen on rakentanut Seinäjoella lahjakkuuksien kahmimiseen oman reseptin. Hän tarjoaa kaikille mahdollisuuden ottaa yleisurheilun lajikseen, oli se sitten urheilijan ykkös, -kakkos- tai kolmoslaji.

– Seurassa on rakennettu juniorivalmennusryhmä niin, että se palvelee niitäkin, jotka harrastavat jotakin muuta lajia. Harjoituksia on lähes joka päivälle. Sieltä saa valita minne tulee.  Se vaatii paljon vapaaehtoisilta valmentajilta, joiden pitää olla paljon käytettävissä. Paljon tarvitaan myös koordinaatiota.

Avoin maastojuoksucup keräsi väkeä

Mannisen mukaan ovien avaaminen kaikenlaisille harrastajille on lihottanut seuran juniorivalmennusryhmän vahvuuden 50 urheilijaa. Sanaa on levitetty innolla muiden lajien joukossa.

– Yhteistyötä on tehty paljon muiden lajien kanssa. On pyritty kertomaan meidän toiminnasta, ja siitä että sinne ovat kaikki tervetulleita. Keväällä oli myös kaikille avoin maastojuoksucup. Ideana oli, että sinne olisi helppo tulla, eikä tarvittaisi lisenssiä. Väkeä oli ja mikä ilahduttavinta, kaikkein eniten 10-12-vuotiaissa.

Mannisen mukaan seuraava askel eteenpäin on yhteistyön kehittäminen kaupungin koulujen kanssa.

– Monilla isoilla paikkakunnilla kouluyhteistyö toimii jo, mutta meillä ei ole vielä ehditty panostaa siihen.

Juniorivalmennusryhmää edeltävässä yleisurheilukoulussa SSU:n paidassa urheilee 400 lasta.

SM-viestiprojektissa 80 urheilijaa

Uusia juoksijoita seurassa on koulittu viimeiset puolitoista vuotta 80 urheilijan pikajuoksuprojektilla, joka tähtää 4.-5. heinäkuuta Seinäjoen Keskusurheilukentällä käytäviin SM-viesteihin.

– Urheilijoille on projektin puitteissa ollut leirejä ja maitohappotestauksia. Tuntuu, että tästä on ollut monelle apua. On tullut intoa ja laatua treeneihin. Aluemestaruuskisatkin menivät oikein hyvin, Manninen kehaisee.

– Projektin tavoitteena oli saada 15 joukkuetta SM-viesteihin ja aluemestaruusviesteissä oli 22 joukkuetta, eli mitalinkiilto silmissä lähdetään kotikisoihin.

,