Aitajuoksija Oskari Mörö on ripustanut piikkarit naulaan. Mörö on ollut sivussa kilparadoilta jo kaksi vuotta, mutta sitkeä yritys palata kilparadoille jatkui. Se tuli tiensä päähän, kun jalan hermotusongelma torppasi yrityksen vaihtaa 400 metrin aidoista 800 metrin juoksijaksi.

– Kiviä tuli käänneltyä, joten ei tarvitse jäädä jossittelemaan, Mörö totesi päätöksestään.

Rio de Janeiron olympiavuosi 2016 oli Mörön uran huippukausi. Hän oli neljäs Amsterdamin EM-kisojen 400 metrin aidoissa ja teki olympiakisojen alkuerissä yhä voimassa olevan Suomen ennätyksen 49,04 ja eteni välieriin. Kaksi vuotta aiemmin hän oli Zürichin EM-kisoissa kahdeksas.

Sittemmin aiturin uraa kiusasi lonkan ahtaus, joka korjattiin leikkauksella 2021. Sen  jälkeen iskivät uudet ongelmat, eikä paluu huipputason aitajuoksijaksi enää luonnistanut.

– Lonkan ahtaus, joka kiusasi aitomisessa, poistui leikkauksessa, mutta sitten toisen raajan liikerata muuttui täysin. Se tuli yliliikkuvaksi ja piti opetella uusi liikerata, Mörö kertoo.

Kaikkea kokeiltiin, Botox helpotti, ei tuonut lopullista ratkaisua

Vuoden 2023 Etelä-Afrikan leirillä Mörö yritti väkevämmin paluuta aitomisen pariin, mutta se aiheutti jalkaan puutuneisuuden tunnetta ja hermosärkyä alaselästä pohkeeseen.

– Ongelmaa on tutkittu, mutta asiantuntijoiden kanssa ei ole saatu muuta selville kuin, että pakaran seudulla on hermotusongelma, joka on todennäköisesti tullut leikkauksesta johtuvan arpeutumisen myötä, Mörö kertoo.

Ongelmaa yritettiin hoitaa perinteisen fysioterapian ja kuntoutuksen lisäksi mm. puudutteella, kortisonilla, lihasrelaksantilla, kipulääkityksellä, lonkkaliukasteella, levolla ja viimeksi hermomyrkky Botoxilla, mutta tulos jäi vajanaiseksi.

– Botoxia on laitettu kolme kertaa. Sen ansiosta pakaraa aktivoidessa ne lihakset, joiden ei pidä aktivoitua, eivät aktivoidu liikaa, mutta se on tuonut vain hetken apua. Kokonaisuus ei mennyt eteenpäin, Mörö kertoo.

Onnistumiset arvokisoissa lämmittivät eniten

Nyt Mörö keskittyy perhearkeen ja viimeistelee opintojaan Haaga-Heliassa pääaineenaan yrittäjyys. Urheilu-ura vei useisiin nuorten ja aikuisten arvokisoihin, toi Kalevan kisoista 7 mitalia ja SM-halleista kolme.

Mörön nimissä on myös kaikkien aikojen kolme nopeinta 400 metrin aitojen suomalaisaikaa. Urasta jäi hyvät muistot.

– Onhan siellä liuta timanttisia suorituksia globaalissa lajissa pikajuoksijana. Itse olen eniten ylpeä siitä, että olen aina saanut arvokisoissa itsestäni irti sen kauden parhaan tai oman ennätyksen, Mörö sanoo.

Mörö korostaa myös junioreiden arvokisojen merkitystä omalle uralleen.

– Omalla uralla ne ovat olleet ihan ehdottoman tärkeitä. Ei ole tarvinnut aikuisten arvokisatasolla lähteä hakemaan kokemusta.

Heinäsen, Pettisen ja Stenmanin valmennuksessa

Urallaan Mörö harjoitteli Jukka Heinäsen, Atte Pettisen ja Petra Stenmanin valmennuksessa. Heidän ja perheensä tuen ohellaan Mörö on kiitollinen monille häntä uran eri vaiheissa ja eri asioissa auttaneille asiantuntijoille.

– Valmentajat minusta aiturin ja kansainvälisen tason sonnin ovat tehneet. Sitä pitää arvostaa. Fysioterapeutti Jari Malinen oli paljon mukana kisoissa ja leireillä, Timo Kuusisto oli ehkä se parhaimpien vuosien kärkilääkäri, manageri Harri Halme taas iso vaikuttaja ja Petteri Sveins on ollut henkisen puolen hommissa pitkään, Mörö kertaa.

Mörö: Minun SE voi mennä hyvinkin pian

Jatkossa Mörö toivoo löytävänsä urheilun parista uudenlaisen intohimon. Kesän mittaan hän on jo mukana urheilutapahtumissa kuten Espoon Kalevan kisoissa.

Oman lajinsa Mörö jättää tyytyväisenä, sillä Antti Sainion ja Jere Haapalaisen johdolla  lajin kansainväliselle tasolle kurottaa jo uusi aituripolvi.

– Laji näyttää tosi hyvältä. Koen tärkeäksi, että olen voinut olla jonkinlainen tekijä lajin tasoa nostamassa. Sieltä on huippukaksikko tulossa, joka on lahjakkuutensa osoittanut, kun on nuorten arvokisoissa pystynyt ottamaan ykkös- ja kakkossijat, ja ennätykset on tehty rikottavaksi. Minun SE voi mennä hyvinkin pian, Mörö arvioi.