Pohjoismaiset lajiliitot Helsingissä: Tiiviimpi valmennusyhteistyö oraalle

Pohjoismaisten liittojen mahdollisuuksia ajaa yhteisiä arvoja ja päämääriä kansainvälisillä foorumeilla sekä valmentajien ja urheilijoiden yhteistyön kehittämistä työstettiin Pohjoismaisten yleisurheiluliittojen kongressissa Helsingissä.

– Kongressin yhteenvedossa päätettiin, että jokainen Pohjoismaa ja kongressiin vierailijana kutsuttu Hollanti tekevät konkreettisen kartan, missä lajeissa kenelläkin on globaalin tason erikoisosaamista – ja harjoitusolosuhteita, kertoo kongressia vetänyt Suomen Urheiluliiton (SUL) puheenjohtaja Sami Itani.

Tuon kartan pohjalta haetaan mahdollisuuksia urheilijoiden ja valmentajien yhteispohjoismaiselle valmennusyhteistyölle.

– Itse haluaisin, että erityisesti valmentajia, mutta myös urheilijoita kannustettaisiin oppimaan alan globaaleilta huipuilta. Meillähän on Suomessa tarjota esimerkiksi keihäänheiton huippuosaamista ja harjoitus- sekä testausolosuhteet Kuortaneella tai aitajuoksun osalta Jyväskylässä, Itani sanoo.

– Uskoisin, että asia voisi edetä päätöksentekovaiheeseen jo syksyn pääsihteerikokouksessa.

 

pohjoismainen_kongressi_makela.jpg
Suomen Urheiluliiton (SUL) valmennusjohtaja Kari Niemi-Nikkola otti kongressissa kantaa valmennusasioihin ja kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä toi esille urheilijan näkökulman. Kongressia johti SUL:n puheenjohtaja Sami Itani.

Yhteiset arvot yhteistyön pohjana

Kaksipäiväinen kongressi kävi läpi vuoden 2020 pohjoismaisten kilpailujen ajankohdat ja päätti pohjoismaisten kilpailujen kiertojärjestyksestä. Pääosa ajasta käytettiin kuitenkin tiedonvaihtoon ajankohtaisista asioista, ja keskusteluihin yhteisten näkemysten ajamisesta kansainvälisissä päätöksentekoelimissä.

– Tässä ajassa on tärkeää, että pystymme yhteispohjoismaisella yhteistyöllä ajamaan lajin kansainvälisissä elimissä meille tärkeitä arvoja, kuten korruption vastaisuutta, dopingista ja manipuloinnista vapaata urheilua ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä, Itani sanoo. 

– Yhdistämällä voimamme saamme paremmin vaikutettua moniin päätöksiin ja erityisesti ajamaan urheilijoidemme etuja, kun esimerkiksi arvokilpailujen valintajärjestelmät siirtyvät asteittain perinteisistä tulosrajoista kohti rankingkilpailuja. Haluamme omat kilpailumme korkealle rankingeissa.

”Ruotsi-ottelu jumpattava uudelle tasolle”

Kongressin yhteydessä keskusteltiin myös Ruotsi-ottelusta, joka on tänä vuonna Tukholmassa ja ensi vuonna Suomessa.

–  Ruotsin liiton kanssa todettiin, että maaottelu on jumpattava yhdessä uudelle tasolle. Meillä on molemmilla yhteinen intressi uudistaa sitä. Jo ennen vuoden 2025 maaottelun satavuotisjuhlia meillä täytyy olla tämän vuosituhannen tuote käsissämme, Itani sanoo.

Kongressissa esiteltiin myös suunnitelma kilpailuja ja muuta sisältöä tarjoavaa yhteispohjoismaisesta digialustasta ja siihen liittyvästä markkinointiyhteistyöstä.

–  Tässä on kyse siitä, että voidaan kustannustehokkaasti ja modernilla tavalla palvella on-line -kuluttajia. Tämä iso mahdollisuus, jossa mekin haluamme olla mukana, Itani sanoo.

Itani kiitteli myös liittojen ajankohtaisia näkymiä kartoittaneita keskusteluja.

– Muilta liitoilta tuli hyviä oppeja. Esimerkiksi Norjan liitolla menee huippu-urheilun kanssa kovaa. Se on tuonut buumia myös harrastajamääriin ja nostanut liiton talouden kasvuun. Eräskin norjalaisyritys on tänä vuonna päättänyt investoida yli miljoona euroa norjalaiseen yleisurheiluun sekä liiton että seurojen kautta Warholmin ja Ingebritsenien kaltaisten tähtien innoittamana.

– Tähän me haluamme päästä Suomessakin, kasvattaa lajin menestystä, kiinnostavuutta, harrastajamääriä ja sitä kautta myös parantaa liiton, seurojen ja urheilijoiden taloutta.

09.03.2019 - 15:57