Kalevan kisojen parhaat seurat ja urheilijat lajeittain -tilastoihin rakentuvassa juttusarjassa Jarmo Mäkelä tarkastelee miesten 3000 metrin esteitä. Sarja perustuu Pentti ”Pesa” Vuorion kokoamiin tilastoihin, joita Vuorion kuolemasta, eli vuodesta 2022 lähtien on täydentänyt Esa Kaihlajärvi.
Kalevan kisojen estejuoksun parhaat seurat ovat Helsingin Kisa-Veikot, Lahden Ahkera ja Viipurin Urheilijat. Suomen yleisurheilun historian parhaana seurana HKV on myös estejuoksun pisterohmu. Vaahteralehtiset ovat olleet lajin Kalevan kisojen kuvassa mukana sata vuotta lukuun ottamatta 1940-, 1960- ja 1970-lukuja. Lahden Ahkeran estemitalien keruun käynnisti Ismo Koukonen Turussa 1976, ja se on jatkunut nykyvuosiin saakka.
Viipurin Urheilijoiden pistepotista kaksi kolmannesta on Tapio Kantasen tuomaa. Esteiden olympiakolmonen ja -nelonen sekä MM-maastojen nelonen juoksi VU:n väreissä Kalevan kisojen esteitä 13 peräkkäisenä vuotena, 1971–1983, seitsemästi voittajana ja kolmesti hopeamitalistina. Ensimmäinen estemitali, hopea Kouvolasta 1970, kirjattiin Kantasen kasvattajaseuralle Heinolan Iskulle. Yksi osoitus Kantasen takuuvarmasta suorituskyvystä on se, että hän juoksi urheilu-urallaan 8.30:n alle peräti 42 kertaa.
HKV:n kultajuhlat käynnisti Amsterdamin 1928 olympiavoittaja, Kortesjärveltä pääkaupunkiin muuttanut Toivo Loukola, joka juoksi Kalevan kisojen neljästä estemestaruudestaan HKV:lle kaksi, 1930 ja 1931. Loukolasta lisää tuonnempana. Vuosikymmenen mitalisade jatkui Iisalmesta tulleen Martti Matilaisen kulta- ja hopeamitalilla ja Turun läänin Koskelta tulleen Kaarlo Tuomisen pronssilla.
Rinteenpään SE oli Pentti Karvosen ME:tä parempi
Esteet tulivat kansainvälisesti viralliseksi lajiksi 1950-luvulla. Sellainenkin tilanne matkan varrella nähtiin, että Olavi Rinteenpään SE oli Pentti Karvosen ME:tä parempi. Kumpikin juoksija kuului maailman valioihin. Rinteenpään vakuutena oli neljäs sija kotiolympialaisista, EM-hopea Sveitsin Bernistä ja viisi Kalevan kisojen voittoa.
Vaahteralehtisten 1980-luvun kestävyysjuoksijatähti oli myöhemmin seuran puheenjohtajanakin vaikuttanut Ilkka Äyräväinen. Myös sileillä matkoilla hyvin viihtynyt Ilkka oli parhaassa kunnossaan jo 22-vuotiaana ja löysi Porvoon estekarnevaaleilta päälajinsa 1982 tykittämällä kahden muun nuorukaisen, Tommy Ekblomin ja Vesa Laukkasen kanssa karnevaalikisan haarukkaan 8.21,4–8.22,9.
Äyräväisen tuon kesän hyvien estekisojen joukkoon kuului Ateenan EM-kilpailujen kuudes sija. Äyräväisen ainut Kalevan kisojen estemitali, pronssi, oli tullut Lappeenrannasta 1980. Äyräväinen joutui sairasteluiden takia lopettamaan urheilu-uransa varhain. Hänen lahjakkuudestaan kertovat myös junnuvuosien 15,7-aika pika-aidoissa (100 cm) sekä 300 metrin aidoissa tulos 39,8.
Mikael Talasjoki juoksi esteitä Kalevan kisojen finaaleissa 1996–2010 peräti 14 kertaa ollen joka kerta vähintään seitsemäs ja kuudesti mitaleilla, kolmesti hopealla ja kolmesti pronssilla. Talasjoen komeaa Kalevan kisaputkea jatkoi Aki Nummela seitsemällä peräkkäisellä finaalijuoksullaan 2012–2018, kolmesti hopea- ja kerran pronssimitalistina, sekä kolmesti viidentenä.
Vaahteralehtisten pitkä lajin menestysputki jatkui, kun vuodesta 2017 lähtien Euroopan mestari Topi Raitanen on vallannut Kalevan kisojen korkeimman palkintokorokkeen tähän mennessä kuudesti. HKV:n jatkonäkymä toki heikentyi, kun Raitanen siirtyi edustamaan Oulun Pyrintöä.
Viestinvaihto Kantaselta Toukoselle, seurakavereinaan Laukkanen, Hautala ja Harjamäki
Kestävyysjuoksijoistaan tunnetun Lahden Ahkeran esteiden menestysputki käynnistyi nuoren Ismo Toukosen kahdella hopealla, 1976 Turussa ja 1977 Tampereella, vain Kantanen oli edellä. Seuraavana kesänä Kokkolassa kärkikaksikon osat kääntyivät, ja ikiahkeralaiselle oli tiedossa vieläkin parempaa.
Moni muistaa Prahan EM-kilpailujen 1978 takasuoran kuivaesteen hässäkän, josta Toukonen selviytyi vain kiertämällä esteen nurmikon puolelta. Tuomarit lukivat sääntökirjaa urheilijoiden oikeusturvaa vaarantamatta, Ismolle kellotettiin loistava ennätys 8.18.29, vain Puolan supertähti Bronislaw Malinowski ja Saksan Patriz Ilg olivat edellä. Ismon ura jatkui täysillä 1980-luvun puoliväliin, kun esteiden Kalevan kisamitalit täydentyivät hopealla Oulussa 1981, pronssilla Kouvolassa 1982 ja kolmannella kultamitalilla Porissa 1983.
Sileillä matkoilla Toukonen sai kokea yhden uransa huippuhetkistään kotikaupunkinsa Kalevan kisoissa 1985 voitettuaan kympin kultaa hirmuisessa kiritaistelussa Seppo Liutun kanssa.
Ahkeran kestävyysjuoksuhistoriasta on tässä yhteydessä syytä nostaa esille maatalousyrittäjä Eero Kolila, joka kesällä 1977 kellotti 24-vuotiaana esteet Pietarsaaressa haamuaikaan 8.30,4.
1990-luvulla Ahkeran keltapaitoja nähtiin finaaleissa kahdeksana vuotena, aluksi Markku Kyyrönen kahdesti neljäntenä, kerran pronssilla ja kerran hopealla.
Vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla oli Ville Hautalan vuoro, kahdesti hopealla ja kahdesti pronssilla. Hautalan kokonaissaldo on komea: kasvattajaseuransa Lapuan Virkiän edustajana esteiden mitaliputki käynnistyi 1990 Oulun pronssilla ja Ahkeran vuodet mukaan lukien ulottui 11 peräkkäiseen mitaliin. Tuon putken kruunaa neljä peräkkäistä mestaruutta, 1992 Jyväskylästä, 1993 Mikkelistä, 1994 Tuusulasta ja 1995 kotikisoista Lapualta.
2010-luvun estefinaalit jäivät Ahkeran juoksijoilta väliin. Vuodesta 2012 Hannu Granberg on nähty estefinaaleissa kymmenen kertaa, voittajana Oulussa 2016 ja Turussa 2020, hopealla Seinäjoella 2017, Jyväskylässä 2018, Tampereella 2021 ja Joensuussa 2022. Lajin mitaliputkensa Hannu oli avannut pronssilla Porista 2015.
Vuodesta 2017 Ville Hautalan pojat Wilho ja Walte ovat kumpikin olleet kahdesti neljäntenä, isän mitalit saivat seuraavan sukupolven täydennyksen, kun Wilho taisteli 2020 kirikisan hopeaa niukasti Granbergin takana, ja vielä niukemmin Miika Tenhusen edellä.
Tapio Kantasen kultakauden jälkeen VU:n estepotti on kasvanut kahdella hopealla ja kahdella pronssilla. 1981 Vesa Laukkanen juoksi Oulussa pronssia ja seuraavana kesänä Kouvolassa hopeaa. Kari Hännisen vuoro oli nousta mitalikorokkeelle Hämeenlinnassa 1988, jossa tuli hopeaa. Seuran toistaiseksi viimeisintä estemitalia saatiin odottaa 26 vuotta, kun Joonas Harjamäki toi pronssia Kuopiosta 2014. Pistesijoja kirjattiin Risto Tikalle 1990-luvulla kolmesti, samoin Joonas Harjamäelle 2010-luvulla.
Joonas Harjamäellä on komea menestyshistoria Kalevan kisojen esteistä. Seinäjoen Urheilijoiden ja Seinäjoen Seudun Urheilijoiden kasvatti vuoli kultaa eteläpohjalaisena jo 21-vuotiaana Lappeenrannasta 2007, toinen kultamitali tuli Lahdesta 2012, väliin mahtuivat hopeat Tampereelta 2008 ja Turusta 2011.
Keskisalo sai seuraajia, Tampereella takavuosikymmeninä tukku kansainvälisen tason huippuja
Joensuun Katajan 136 pisteen potista koko lailla puolet ovat Göteborgin 2006 Euroopan mestarin Jukka Keskisalon tuomia. Jukka valtasi lempilajinsa Kalevan kisojen korkeimman palkintokorokkeen viidesti, 2003 Helsingissä, 2005 Porissa, 2006 Jyväskylässä, 2008 Tampereella ja 2013 Vaasassa. Sitä ennen hän oli noussut hopealle Kim Bergdahlin vanavedessä sekä Turussa 2001 että kotikisoissaan Joensuussa 2002. Alimatkan, tonnivitosen mestaruudet joensuulainen valtasi neljästi ja ylimatkalla, vitosella kerran, Turussa 2011.
Tämän ajan Katajan kestävyysjuoksijoista Samuel Auvinen aloitti Kalevan kisojen esteuransa 2021, saldonaan toistaiseksi ensin kaksi neljättä sijaa ja pronssimitalit sekä Lahdesta 2023 että Vaasasta 2024. Mikko Hirvonen on lisäksi juossut estefinaaleissa vuodesta 2019 viidesti, joka kerta sijoille viidennestä seitsemänteen. Katajan estemitaliputken käynnisti Väinö Happonen hopeallaan Helsingissä 1932, ja sitä jatkoi Olavi Ikonen pronssillaan Porissa 1953.
Tampereen Pyrinnölle on kirjattu neljä Kalevan kisojen estemestaruutta. Ne ovat kaikki 1940-luvun alussa Ilmajoelta Tampereelle siirtyneen sisupussin Pentti Siltalopin voittamia. Oslon 1946 EM-kuutonen ja Lontoon 1948 olympiaviitonen voitti lempilajinsa Helsingissä 1943 ja 1946 sekä Turussa 1945 ja Tampereella 1947 ja vielä hopean Vaasassa 1948. Lisäksi hän valtasi tonnivitosen mestaruudet 1946 ja 1947.
Ennen Siltaloppia olivat Pyrinnön punapaidoista Väinö Sipilä, Eero Berg ja Erkki Peltonen seisseet Kalevan kisojen esteiden hopea- ja pronssikorokkeilla, kummallakin yhteensä neljästi. Berg ja Sipilä olivat Siltalopin tapaan kansainvälisen tason urheilijoita, jotka täydensivät Ville Ritolan voittamaa Pariisin 1924 olympiakympin suomalaisjuhlaa pronssilla ja neljännellä sijalla. Pyrinnön viimeisimmästä estemitalista on reilut puoli vuosisataa, kun Erkki Koskinen oli pronssilla Jouko Kuhan ja Esko Sirénin takana Porissa 1967.
Waldénin tallirengit raottivat ammattimaisuuden ovea – Nurmi avasi pelin, Lehtinen viritteli hyvän näkyvyyden uudelle vuosisadalle
Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n vuorineuvos Juuso Waldén värväsi 1950- ja 1960-luvuilla valtakunnan kärkijuoksijoita tehdaspaikkakuntansa seuraan Kaipolan Vireeseen. Juoksijoita tuli eri puolilta maata, eniten Keski-Pohjanmaalta. Heistä Pornaisista 1959 tullut Esko Sirén ja Kokkolasta 1964 saapunut Jouko Kuha keräsivät esteistä Vireelle yhteensä 125 pistettä.
1961–1968 Esko Sirén oli Suomen mestari Mikkelissä 1961 ja Turussa 1963, lisäksi kahdesti hopealla ja kerran pronssilla. Esteiden SE:n 30 maaottelun Sirén kirjautti itselleen kahdesti juoksemalla ajan 8.39,4 Budapestissä 1962 ja Helsingissä seuraavana kesänä. Belgradin EM-kilpailuissa 1962 hän oli kymmenes.
1964–1973 Jouko Kuha voitti Vireelle Kalevan kisat 1964 Oulussa, 1966 Tampereella ja 1967 Porissa, lisäksi kahdesti hopeaa ja kolmesti pronssia. Kuha oli ollut pronssilla jo Kokkolan Veikkojen edustajana 1963 ja samalla korokkeella vielä vantaalaisen Kenttäurheilijat-58:n kilpailupaidassa 35-vuotiaana 1974. Porissa 1967 Kuha oli kaksoismestari, kun kultaa tuli myös vitosella. Arvokilpailussaan Budapestin EM-kisassa hän ei monen muun suomalaisurheilijan tapaan onnistunut, mutta maaotteluita hänelle kertyi 1963–1975 yhteensä 44.
Askeettisuudestaan ja huippu-urheiluun panostamisestaan tunnettu Kuha käynnisti kestävyysjuoksun uuden tulemisen, kun hänen neljäs esteidensä SE, Tukholmassa 17.7.1968 juostu 8.24,2 hyväksyttiin numerolapun öljy-yhtiömainoksesta huolimatta maailmanennätykseksi. Huippukuntonsa vakuudeksi hän kirjautti samassa paikassa seuraavana iltana myös vitosen SE:n lukemin 13.47,8.
Matti Hannus kirjoittaa teoksessaan Kultaiset kentät – Suomen yleisurheilun vuosisata Jouko Kuhan olleen ammattimaisen harjoittelun uranuurtaja maassamme. Hän oli ensimmäinen kasvisruokavaliota käyttänyt, yli 200 kilometrin harjoitusviikkoja juossut ja useita kuukausia lämmössä Kanarian saarilla, Brasiliassa ja Ranskassa kilpailukausiinsa valmistautunut suomalainen kestävyysjuoksija.
Turun Urheiluliiton estejuoksijoita on nähty Kalevan kisojen finaaleissa kaikilla vuosikymmenillä 1920-luvulta lähtien, pois lukien 1980-luku. Kultamitaleita heillä on kaksi, Paavo Nurmella ainoasta esteosallistumisestaan 1922 ja Teuvo Virtasella 1959, kummatkin kisat järjestettiin Helsingissä. Virtanen oli edellisvuonna yltänyt pronssille ja 1960-luvulle tultaessa 17 maaottelun estespesialisti juoksi lisäksi kolme hopeaa.
Mustapaitojen seuraavaa estemitalia saatiin odotella 40 vuotta, kunnes 2002 ja 2003 nykyinen Joensuun Katajan toiminnanjohtaja Tuomo Lehtinen nousi kolmannelle palkintokorokkeelle. 2012 oli Rami Tuokon hopeamitalin vuoro. Viime vuosina turkulaisten lippua on heiluttanut Eero Heinonen Joensuun 2022 kisojen pronssillaan ja Lahden sekä Vaasan hopeoillaan.
Pistesijoja seuran juoksijoilla on tukku, muun muassa kympin Euroopan mestari Martti Vainio juoksi Nurmen tapaan esteet Kalevan kisoissa vain kerran, viidennen sijan arvoisesti Seinäjoella 1975. Junioreiden EM- ja MM-mitalisti Arto Kuusisto toi turkulaisseuralleen kuudennen sijan Lapualta 1995. Edustaessaan kasvattajaseuraansa Perniön Urheilijoita oli Arto palkintokorokkeella 1988–1992 joka vuosi, kahdesti hopealla ja kolmesti pronssilla.
Porvoossa Karvoset ja Ekblom, Seinäjoella Blomster ja Kruunupyyssä Salon veljekset
Porvoon Urheilijoiden menestys kirjataan Karvosen suvulle ja Tommy Ekblomille. Vuosikymmeniä SUL:n hallinnossa muun muassa varapuheenjohtajana vaikuttanut Pentti Karvonen oli 1950-luvulla yksi maailman parhaista. 1955, kun lajin maailmanennätyksiä alettiin virallisiksi noteerata, kirjautti Porvoon kelloseppä sen itselleen kahdesti juosten 1.7.1955 Helsingissä 8.47,8 ja viikkoa myöhemmin Oslossa 8.45,4. Kalevan kisojen esteet ”Pena” voitti Kuopiossa 1955 ja Hämeenlinnassa 1960, jossa välissä hän sairasti vatsaansa. SM-hopeaa oli tullut 1954 ja pronssia vielä 1961. Kuopiossa isoveljensä viereen pronssikorokkeelle nousi Reino Karvonen, ja 24 vuotta myöhemmin Helsingissä 1979 viidentenä tuli esteiden maaliin Penan pojista Teuvo.
Tommy Ekblom juoksi Kalevan kisojen mitaleille 14 peräkkäisenä vuotena. Esteistä hän huuhtoi kultaa Helsingissä 1979, Oulussa 1981, Kouvolassa 1982, Kajaanissa 1984 ja Vaasassa 1986. Kultaa tuli lisäksi vitoselta Vaasan lisäksi Porista 1983. Esteistä Porvoon monipuolinen liikunnanohjaaja sai lisäksi kaksi hopeaa ja pronssin. Urheilu-uransa viimeisinä vuosina 1987–1991 Tommy oli neljästi kympin kolmannella palkintokorokkeella. Kilpailukautensa 1981–1986 hän käynnisti viidellä peräkkäisellä lyhyen matkan maastomestaruudella sekä vuoden 1986 hopealla.
Porvoolaisen arvokilpailujen kovan tason tekemistä kuvaa se, että niiden 14 startissaan hän viipyi vain kolmesti yli 8.30:n. Arvofinaalien sarja, 1980 olympialaiset, 1982 EM, 1983 MM, 1984 olympialaiset ja 1986 EM sijoituksineen 12., kahdeksas, 12., yhdeksäs ja 10., on kokonaisuutena komea.
Seinäjoen Seudun Urheilijoiden pistepottia kartutti Joonas Harjamäen ohella 1950-luvun alun kärkimies Erik Blomster. Esteiden Suomen mestaruudet hän valtasi Helsingissä 1950 ja kotikaupungissaan Seinäjoella 1951. Omien olympiakisojen odotukset olivat virittyneet 1950 Brysselin EM-kisojen pronssilla, mutta ne kariutuivat kuitenkin olympiakesän kantapäävammaan.
IF Åsarna Kruunupyyn kymmenennen sijan pistepotin keräsivät raamikkaat Salon veljekset. Isoveli Jörgen Salon voittoputki kattoi neljä peräkkäistä vuotta: 1988 Hämeenlinna, 1989 Turku, 1990 Oulu ja 1991 Helsinki. Jörgenin Kalevan kisaura päättyi hopeaan Jyväskylässä 1992 raivoisaan kiritappioon Ville Hautalalle. Jan-Erik Salo juoksi finaalissa neljä kertaa nousten voittajaksi Seinäjoella 1999 ja pronssille 2004 Vaasassa. Maaotteluita Jörgenille kertyi yhdeksän ja Jan-Erikille seitsemän.
Kalevan kisojen estemenestykseen Kortesjärveltä, Fiskarista ja Ylikiimingistä
Amsterdamin olympialaisissa 1928 Suomen estejuoksu koki huippuhetkensä, kolmoisvoiton. Kortesjärveltä Vaasan kautta pääkaupunkiin kotiutunut, korkeushyppääjänä aloittanut ja pitkien ratamatkojen koko repertuaarin nopeasti haltuunsa ottanut Toivo Loukola nousi olympiavoittajaksi Paavo Nurmen ja Ove Andersenin vallatessa muut palkintokorokkeet. Kisa oli sikälikin historiallinen, että se oli paitsi Nurmen mutta myös jalkavaivojensa vuoksi kisan keskeyttäneen Ville Ritolan viimeiset olympiastartit.
Kalevan kisoissa Loukola voitti paraatilajinsa neljästi, 1928, 1931 ja 1932 Helsingissä sekä 1930 Viipurissa. Olympiavoittajan mitaliputki oli käynnistynyt 1927 hopealla ja jatkui vielä 1933 ja 1935 pronsseilla.
Lajin parhaiden Kalevan kisaurheilijoiden kymmenes sija menee jakoon. Pariisin EM-kilpailujen pronssimitalisti, Fiskars IF Raaseporin Alf Lindblad keräsi Kalevan kisoista 1937–1947 kaksi kultaa, neljä hopeaa ja pronssin. Kultamitalit tulivat Helsingin kisoista 1938 ja 1939. Seitsemisenkymmentä vuotta myöhemmin Ylikiimingin Nuijamiesten vuoden 2003 junioreiden EM-nelonen Janne Ukonmaanaho ylitti Kalevan kisojen esteitä neljän kullan, hopean ja pronssin arvoisesti vuosina 2009–2015. Jannen kultamitalit tulivat Kajaanista 2010, Turusta 2011, Kuopiosta 2014 ja Porista 2015.
Matti Hannus kirjoittaa Lindbladin olleen harjoittelutottumuksiltaan poikkeava, talvisin ei juoksulenkkeilyä juuri lainkaan, mutta rankkaa kuntojumppaa sitäkin enemmän, jopa tuntikausia yhteen menoon. Ukonmaanaho kasvoi estejuoksijaksi monen ihanteena pitämän monipuolisen yleisurheiluharrastuksen kautta. Jannen junnuvuosien kilpailuhistoriasta löytyy runsaasti muun muassa pika-aitajuoksua ja myös kymmenottelu M17-sarjan SM-kilpailuissa.
Myös ali- ja ylimatkat kulkevat hyvillä estejuoksijoilla
Kaikkien aikojen kymmenen parhaan estejuoksijan keskiarvotulos on 8.19.58, joka on koko lailla Tommy Ekblomin ennätys. Estejuoksijat ovat varsin hyviä niin ali- kuin ylimatkoillakin. Esimerkiksi tonnivitosella Raitanen ja Keskisalo ovat alittaneet 3.40, Ala-Leppilampikin lähelle sitä. Keskiarvoisesti kymmenen parhaan estejuoksijan tonnivitosen ennätys on 3.42,86, käytännössä sama kuin Vesa Laukkasen ennätys. Ylimatkalla vitosella Ekblom, Keskisalo ja Kantanen ovat alittaneet 13.35. Keskiarvoisesti se on estemiehiltä taittunut tulokseen 13.41,65, Mikko Ala-Leppilammin ennätyksen pintaan.
Vähintään kahdeksan ja puolen minuutin estemiehistä Ekblom, Pekka Päivärinta, Hautala, Lars Sörensen ja Lehtinen ovat juosseet maratonin reilusti alle 2.20:n. Estejuoksu korostaa voimantuottoa, biomekaniikan kielellä niin supistuvan kuin elastisen komponentin osalta, toisin sanoin ponnistukset esteille ja alastulot niiltä jalostavat askeleesta tehokkaan alimatkoille, mutta myös taloudellisen ylimatkoille, maantielajeja myöten.
Kaikkien aikojen kärkikymmenikkö on saavuttanut este-ennätyksensä keskiarvoisesti 26 vuoden iässä, kuten Jörgen Salo. Antropometrialtaan he ovat keskiarvoisesti 181 senttiä pitkiä ja 66,7 kilon painoisia, koko lailla Ilkka Äyräväisen mitat 1982.
Lajin kärkikymmenikköön tunkeutui 1970- ja 1980-luvuilla kolme urheilijaa kummallakin. Jouko Kuha oli tehnyt sen jo 1960-luvulla, 1990-luvulla oli Jörgen Salon vuoro ennen tämän vuosituhannen ensimmäistä vuosikymmentä ja Jukka Keskisaloa. Viimeisin esteaatelisten joukkoon yltänyt urheilija on Topi Raitanen, nykyisen ennätyksensä hän juoksi Monacossa 14.8.2020.
Teksti: Jarmo Mäkelä
Miesten esteiden Kalevan kisojen parhaat seurat
| Helsingin Kisa-Veikot | 278 | |
| Lahden Ahkera | 207 | |
| Viipurin Urheilijat | 148 | |
| Joensuun Kataja | 136 | |
| Tampereen Pyrintö | 131 | |
| Kaipolan Vire, Jämsä | 130 | |
| Turun Urheiluliitto | 123 | |
| Porvoon Urheilijat | 118 | |
| Seinäjoen Seudun Urheilijat | 74 | |
| IF Åsarna Kruunupyy | 65 | |
Miesten esteiden Kalevan kisojen parhaat pisteurheilijat (nimen jäljessä ennätys, ennätysvuosi ja ennätysikä)
| Tapio Kantanen (1949) | 8.12,60/1976/27-v. | 100 | ||
| Jouko Kuha (1939) | 8.24,2/1968/29-v. | 91 | ||
| Ville Hautala (1968) | 8.29,00/1993/25 v. | 86 | ||
| Esko Sirén (1938) | 8.39,4/1962/24 v. | 70 | ||
| Hannu Granberg (1990) | 8.47.62/2018/28 v. | 66 | ||
| Tommy Ekblom (1959) | 8.19.40/1983/24 v. | 65 | ||
| Joonas Harjamäki (1986) | 8.35.75/2010/24 v. | 64 | ||
| Jukka Keskisalo (1981) | 8.10.67/2009/28 v. | 63 | ||
| Toivo Loukola (1902) | 9.21,8/1928/28 v. | 63 | ||
| Janne Ukonmaanaho (1984) | 8.27.08/2011/27 v. | 57 | ||
| Alf Lindblad (1914) | 9.09,2/1938/24 v. | 57 | ||
Miesten esteiden kaikkien aikojen Top Ten (nimen jäljessä ennätys, ennätysvuosi ja -ikä – ali- ja ylimatkan, tonnivitosen ja vitosen ennätys – pituus ja paino)
| Jukka Keskisalo | 8.10.67/2009/28 v. | 3.38,90 / 13.29.81 | 184 / 66 | ||
| Tapio Kantanen | 8.12.60/1976/27 v. | 3.43,7 / 13.34,2 | 183/73 | ||
| Topi Raitanen | 8.16.57/2020/24 v. | 3.38.47 / 14.06.15 | 187/70 | ||
| Ismo Toukonen | 8.18.29/1978/24 v. | 3.44,9 / 13.37.83 | 182/70 | ||
| Tommy Ekblom | 8.19.40/1983/24 v. | 3.43.29 / 13.28.56 | 176/62 | ||
| Ilkka Äyräväinen | 8.22,6/1982/22 v. | 3.43.15 / 13.39.58 | 182/67 | ||
| Vesa Laukkanen | 8.22,9/1982/24 v. | 3.42.97 / 13.52.41 | 180/64 | ||
| Jörgen Salo | 8.23.25/1991/25 v. | 3.46.63 / 13.39.97 | 190/72 | ||
| Jouko Kuha | 8.24,2/1968/29 v. | 3.46,3 / 13.47,8 | 171/60 | ||
| Mikko Ala-Leppilampi | 8.25.33/1973/30 v. | 3.40,3 / 13.40,2 | 175/63 | ||