Erkki Mustakari ja Matti Mononen nimettiin suomalaisen seiväshypyn Hall Of Fame -kunniakerhoon lauantaina Nastolassa Liikuntakeskus Pajulahdessa pidetyssä tilaisuudessa. Seiväshypyn Hall Of Fame -kunniakerhossa on nyt 23 jäsentä.

Pentti Nikulan rikkoessa ensimmäisen kerran viiden metrin haamurajan ulkoradoilla Porissa 5.5.1963, 17-vuotias Mustakari ylitti samassa kilpailussa 460, joka oli tuolloin alle 18-vuotiaiden maailmanennätys.

– Olin innokkaasti urheilua harrastava helsinkiläispoika. Sulan maan aikaan pelasin futista ja talvisin lätkää. Lisäksi olin käynyt HKV:n poikien mukana Eltsun maanantaikisoissa. Kesä 1962 muutti sitten kaiken, Mustakari muisteli.

– Seiväsbuumi vyöryi Pentti Nikulan johdolla yli valtakunnan. Ennätyksiä ennätysten perään. Laji oli isosti esillä tiedotusvälineissä. Sain myös kokea henkilökohtaiset tunnekuohut viikkoa ennen juhannusta Stadikalla, kun Pena selvitti ME:n 494, joka kuitenkin hylättiin seipään kaatuessa kasaan riman ali, Mustakari muistelee.

ME-mieheltä oppia: ”Ne pärjäävät, jotka harjoittelevat joka päivä”

Mustakari muistaa saaneensa selkeät ohjeet Nikulalta ja tämän valmentaja Valto Oleniukselta vieraillessaan Pajulahden urheiluopistolla.

– Ensimmäisillä Pajulahden keikoilla Valtsu ja Pena iskostivat ajatuksen siitä, että ne pärjäävät, jotka harjoittelevat joka päivä, Mustakari kertoo.

– Espoossa, Otahallissa oli iso nippu lasikuituseipäitä, ja siellä Yrjö Askolin ja kumppanit antoivat ohjeita. Ville Aroniemen kuntosalilla pääsin kolistelemaan puntteja. Töölön juutalaisella hautuumaalla lähellä kotiani, oli hyvin hiekoitettu jalkakäytävä, missä 60 metrin vedot onnistuivat hyvin talvipakkasellakin. Osasin heilahtaa hyvin, joten lasikuituseiväs tuli nopeasti tutuksi. Hyppääminen oli sanalla sanoen hauskaa.

– Viiden metrin haamurajan saavutin ulkoradoilla heinäkuun lopulla 1967 Länsi-Saksan Kerpenissä. Löysin asiasta mukavan yhteisen historian formulalegenda Michael Schumacherin kanssa. ”Schumi” syntyi samassa kaupungissa puolisentoista vuotta, sanoo Mustakari, joka urheilu-uransa jälkeen seurasi F1-toimittajana paikan päällä kaikki 415 vuosien 1989-2012 gp-kilpailua.

Pajulahdessa syntyi sisäratojen EE

Mustakari edusti Helsingin Kisa-Veikkoja. Hän voitti Kalevan kisoista kolme mitalia: kultaa Varkaudessa 1968 ja Helsingissä 1969, ja hopeaa Tampereella 1966. Sisäratojen SM-kilpailuista tuli kultaa 1965 ja 1966 sekä pronssimitali 17-vuotiaana juniorina 1963.

Hypätessään sisäratojen ennätyksensä 512 Pajulahdessa tammikuussa 1967, Mustakarin tulos oli myös sisäratojen Euroopan ennätys. Hän pääsi kokeilemaan myös Bob Seagrenin ME:n 520 rikkomista. Ulkoratojen SE:n Mustakari rikkoi kahdesti: Fresnossa Yhdysvalloissa toukokuussa 1968 meni 519, ja vajaa vuosi myöhemmin samassa paikassa 528.

Mustakari opiskeli Kalifornian Fresnossa 1967-70 ja kilpaili tuolloin Yhdysvaltain yliopistojen sisä- ja ulkoratakaudet, sekä kesän eurooppalaisen kilpailukauden.

Syksyiset arvokilpailut eivät Mustakarilta onnistuneet parhaalla tavalla. Meksikon olympiafinaalissa 1968 hän jäi ilman tulosta, paljolti siksi, että hänen kahdesta seipäästä jäykempi katkesi. Seuraavan vuoden Ateenan EM-kisoissa hän ylsi kahdeksanneksi.

Maaotteluissa Mustakari edusti Suomea 1963-1969 yhteensä 14 kertaa nousten niissä neljästi korkeimmalle palkintokorokkeelle.

Mononen tunnetaan ”työn sankarina”

Useista tapaturmista kuntoutuminen rajoitti äärirajoille harjoittelunsa vieneen Monosen tuloksentekoa. Rohkealta hyppääjältä juuttui viisi arvokilpailu karsintaan kunnes Saksan Erfurtissa 2005 Monosen kaulaan pujotettiin 22-vuotiaiden EM-pronssi. Seuraavana kesänä Göteborgin EM-kilpailussa oli tarjolla enemmän, ja lopputuloksena hieno neljäs sija.

– Etelä-Afrikan leirillä talvella 2005 tein Mikon (Latvala) ja Veskun (Rantanen) kanssa urani parhaat treenit. Siitä tuli kuitenkin ikävä käännekohta, kun kotimatkan liukkailla kolaroimme isän kanssa itsemme sairaalaan. Varjelus oli mukana, paljon tapahtunutta pahemminkin olisi voinut käydä. Kuntoutuminen oli pitkä, alkukesään saakka isojen särkylääkeannosten ryydittämä. Niissä oloissa nuorten EM-pronssi 560:llä oli voitto, Mononen muistelee.

– Syksyllä aloitin harjoittelun kohti vuotta 2006 lähes terveenä. Juoksuun en kuitenkaan saanut kolaria edeltänyttä terävyyttä. Elokuussa EM-Göteborgissa asiat olivat hyvin. Aiemmin vaivannut kilpailujännitys oli poissa, ja sain finaaliin toivomani paskakelin. Pidin kotikatsomoa jännityksessä, kun huonosta kelistä huolimatta aloitin 550:stä. Tokalla yli, 560 väliin ja 565 ekalla yli. Ilman kovan puhurin aiheuttamaa läpijuoksua 550:n ekalla yrityksellä, olisi tullut hopeaa, Monen kertaa uransa parasta arvokilpailua.

 Mononen muistaa, että seiväshyppääjien erityinen yhteisö teki häneen vaikutuksen jo juniorivuosina.

– Myöhemmin reissasin ulkomailla yksinkin. Missä tahansa kilpailtiin, löytyi kaikille tuulennäyttäjiä tai seipäiden antajia, olympiavoittajia ja maailmanmestareita myöten. Näiltäkään pohjin ei paluuta omaankin lajiin kannata pois sulkea, sanoo kolmiloikan ja pituushypyn valmentajana hyvää tulosta tekevä Mononen.

Ulkoratojen ennätys 570 syntyi Lappeenrannassa

Ulkoratojen ennätyksensä 570 Mononen hyppäsi Lappeenrannassa heinäkuun puolivälissä 2006. Sisäratojen ennätys 560, oli syntynyt kaksi ja puoli vuotta aiemmin Helsingissä. Junioreiden Suomen ennätykset, sisäradoilla 535 ja ulkona 560 isänsä Markun valmentama Mononen taivutti 2002 Tampereella ja Kuortaneella.

Maaotteluissa ja Euroopan Cup -kilpailuissa Mononen edusti Suomea 1999-2010 yhteensä 16 kertaa nousten niissä neljästi korkeimmalle palkintokorokkeelle.

Mononen on Imatran Urheilijoiden kasvatti ja edusti aktiiviurallaan myös Lappeenrannan Urheilu-Miehiä. Kalevan kisoissa Mononen voitti lajinsa Helsingissä, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa vuosina 2003, 2006 ja 2007. Hopeaa hänen kaulaansa pujotettiin Vaasassa 2004. Kolmas Mononen oli 18-vuotiaana Turussa 2001.

Sisäratojen Suomen mestaruuden Mononen voitti viidesti: 2004, 2006, 2007, 2008 ja 2016. Hopealla hän oli 2009 ja 2012.

Antti Tulasalolle Vuoden seiväshyppyteko -palkinto

Antti Tulasalolle luovutettiin Pajulahden tilaisuudessa Vuoden seiväshyppyteko-palkinto. Monipuolisesti työskentelevä Tampereen Pyrinnön seura-aktiivi. Hän on vastannut useita vuosia Tampereen seiväskoulusta ja toiminut lisäksi viime vuonna Tampereen seivästallin osakilpailun päävastuullisena.

Samassa tehtävässä Tulasalo oli myös Raimo Eskolan muistokilpailussa Ideaparkissa helmikuun alussa ja on myös maaliskuussa Ideaparkin kaksipäiväisessä seivästapahtumassa.

Uusia jäseniä miesten 5 metrin ja naisten 4 metrin kerhoon

Pajulahden Seiväshypyn Hall Of Fame -tilaisuudessa palkittiin Pentti Nikula -mitaleilla vuoden 2025 aikana ensi kertaa viiden metrin ylittäjiksi nousseet miehet ja ensi kertaa urallaan neljän metrin yli taivuttaneet naiset. Viiden metrin kerhoon nousivat kaksoset Arttu ja Vilho Haaksluoto sekä Juuso Tornberg, ja neljän metrin kerhoon Elli Rantala ja Nuppu Willman.

Arttu Haaksuoto ylsi viiteen metriin jo sisäradoilla, Helsingissä helmikuun lopulla. Kaksosveli Vilho saavutti haamurajan Someron seiväskarnevaaleilla heinäkuun alussa, Juuso Tornberg ylsi samaan kuukautta myöhemmin Espoon Kalevan kisoissa. Elli Rantala ylitti 405 Espoon Kalevan kisoissa, Nuppu Willmanin meni saman korkeuden pari viikkoa myöhemmin Oulun Motonet GP-kisoissa.

Viiden metrin miehiä on Pentti Nikulan 1963 käynnistämässä kerhossa nyt 155. Teija Saari, joka ylitti 1998 ensimmäisenä suomalaisnaisena neljä metriä, on saanut seurakseen 30 muuta naisurheilijaa.

Teksti: Jarmo Mäkelä