Yleisurheilun Yhteinen Talo -hanke on reilussa vuodessa päässyt hyvään vauhtiin. Hankkeella on poistettu harrastamisen esteitä ja helpotettu yleisurheilun aloittamista erityisesti maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille.

– Olemme kehittäneet seuroille soveltuvia toimintamalleja, jotka tukevat maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta ja kotoutumista yleisurheilun seuratoiminnan avulla, kiteyttää hankkeen projektipäällikkö Sanni Soilampi.

Yleisurheilun Yhteinen Talo -hanke toimii kuudessa yleisurheiluseurassa. Ne ovat Espoon Tapiot, Helsingin Kisa-Veikot, Jyväskylän Kenttäurheilijat, Lappeenrannan Urheilu-Miehet, Turun Urheiluliitto ja Vantaan Salamat.

– Näissä seuroissa pilotoidaan erilaisia toimintamalleja. Haetaan parhaita toimenpiteitä, joita seurat ympäri Suomen voivat hyödyntää, kun hanke päättyy syksyllä 2027.

Lajikokeiluja, treenipäiviä ja yleisurheiluryhmiä 

Millaisia toimia hankkeen puitteissa on tehty?

– On tarjottu mahdollisuuksia lajikokeiluihin järjestämällä avoimia treenipäiviä ja matalan kynnyksen kilpailuja. Lajikokeiluja on tehty koulujen, päiväkotien ja monikulttuuristen järjestöjen kanssa. Niitä on viety myös vastaanottokeskuksiin, Soilampi kertoo.

– Toinen toimintapa ovat olleet pitkäkestoiset harrastustoiminnot. Meillä on ollut matalan kynnyksen yleisurheiluryhmät tai urheilukoulut Turussa, Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Jyväskylässä. Hyvän vastaanoton ovat saaneet myös juoksukoulut Turussa ja Jyväskylässä.

Turun Urheiluliitossa hanketyöntekijä toimiva Tuukka Mäkinen kertoo, että koulupäivien yhteyteen sijoitetut harjoitukset madaltavat kynnystä erityisesti niille, jotka eivät ole aiemmin harrastaneet mitään.

– Lajikokeilujen avulla lapset ja nuoret ovat voineet tutustua yleisurheiluun tutussa ympäristössä osana heidän tavallista arkeaan, Mäkinen sanoo.

– Lapset ovat lajikokeiluissa kohdanneet yleisurheilukoulujen osaavia ohjaajia, mikä on lienee osaltaan rohkaissut heitä uuden harrastuksen aloittamiseen. Kokeilut ovat jo nyt innoittaneet monia lapsia säännöllisempään yleisurheiluharrastukseen.

Yleisurheilua leikkipuistoruokailuiden ja iltapäiväkerhojen yhteydessä

Soilampi kertoo, että lapsiperheitä on lähestytty myös tarjoamalla yleisurheilua lapsille leikkipuistoruokailuiden ja iltapäiväkerhojen yhteydessä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

– Yleisurheilua on ollut myös varhaiskasvatuspäivän yhteydessä ja perheryhmille, Soilampi kertoo.

Pilottitoimilla maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria on saatu hyvin mukaan yleisurheilutoimintaan. Samalla on kartoitettu esteitä harrastuksen aloittamiselle. Niitä ovat taloudelliset tekijät, ajanpuute, tiedon puute harrastusmahdollisuuksista, pitkät välimatkat harrastuspaikkoihin sekä sosiaaliset tekijät, kuten kavereiden puute tai pelko syrjinnästä.

– Lisäksi toimintaan ilmoittautuminen koetaan hankalaksi, yleisurheilu voi entuudestaan olla vieras laji, ja osa lapsista toivoo mahdollisuutta harrastaa ilman kilpailupainetta, Soilampi sanoo.

Harrastamisen esteitä kartoitetaan ja puretaan

Harrastamisen haasteisiin on Talo-hankkeen piloteissa vastattu monella tavoin, kuten perheryhmillä ja ryhmien laajoilla ikähaitareilla, jotka ovat mahdollistaneet sen, että harrastukseen pääsevät mukaan eri-ikäiset sisarukset ja vanhemmat.

– Hankkeen avulla on järjestetty maksutonta tai hyvin edullista toimintaa, harjoituksia on tarjottu muina kuin ilta-aikoina, viestinnässä on huomioitu selkokieli ja monikielisyys, ilmoittautumislomakkeita on yksinkertaistettu, ja toimintaa on viety alueille, joilla asuu paljon vieraskielisiä perheitä, Soilampi kertoo.

– Suuri osa hankkeen harrastusryhmien lapsista ovat sellaisia, jotka eivät olisi päässeet aloittamaan yleisurheiluharrastusta ilman harrastamisen esteiden poistamista. Toiminnan maksuttomuus tai matala hinta on yksi merkittävimmistä syistä osallistua hankkeen ryhmiin.

Talo-hankkeen toimintaa on järjestetty myös vain naisille, ja jatkossa pilotoidaan vain tytöille suunnattuja ryhmiä.

Kohti pysyviä toimintamalleja

Talo-hankkeen tavoitteena on synnyttää toimintamalleja, jotka jäävät osaksi seurojen pysyvää toimintaa hankkeen päätyttyä. Näin yleisurheilu tavoittaa jatkossa entistä monipuolisemman joukon harrastajia ja tarjoaa heille väylän liikunnan iloon.

– Mietimme eri toimintojen jatkomahdollisuuksia kaikessa mitä teemme. Toimintojen juurruttaminen osaksi seurojen perustoimintaa ja hyväksi koettujen mallien tarjoaminen muiden yleisurheiluseurojen käyttöön ovat keskiössä hankekauden jälkimmäisellä puoliskolla, Soilampi sanoo.