Kestävyysjuoksija Ilona Monosen alkuvuosi on ollut vahvaa menoa. Lahden Ahkeran 22-vuotias juoksija on kilpaillut harkitusti, mutta jokaisessa startissa on syntynyt oma ennätys.
Reilu viikko sitten Mononen juoksi Norjassa 3000 metriä aikaan 8.48,42, ja lauantaina (23.5.) Brysselissä 5000 metrillä ennätyslukemat paranivat reilulla 20 sekunnilla aikaan 15.04,48. Sillä tuloksella hän nousi Suomen kaikkien aikojen tilastossa jo kolmanneksi edellään vain Nathalie Blomqvist (14.44,72) ja Annemari Sandell (14.56,22).
– Olen kyllä tosi tyytyväinen tuohon vitosen vetoon, Mononen kommentoi kilpailun jälkeisenä päivänä Brysselin stadionilta, jossa hän oli katsomassa vielä toista kisapäivää odotellessaan illan lentoa kotiin.
Yllätys ei kova ennätysparannus ollut. Mononen totesi, että 3000 metrin perusteella kova aika myös vitoselta oli odotettavissa.
– Olin innoissani, että pääsin näin kovaan seuraan juoksemaan, eikä tarvinnut ottaa niin paljon itse vetovastuuta.
Juoksuun oli ennakkoon lupailtu jopa 14.45:n tulokseen tähtäävää vauhtia.
– Alkuvauhti oli ehkä vähän hidasta, vaikka meillä oli vauhdittajat siinä. Alussa oli reilusti yli kolmen minuutin tonneja, mutta se toimi ihan hyvin niinkin. Minä sain aika hyvän paikan siitä letkasta ja koitin pysyä rauhallisena.
Tasaisessa ja tiiviissä juoksijajoukossa kilpailu eteni jouhevasti. Loppua kohti Mononen pääsi hivuttautumaan kärjen tuntumaan ja huolehtimaan pääjoukon kärjessä raskaiden loppukierrosten vauhdinpidosta. Kaksi juoksijaa oli karkuteillä, Kenian Mirriam Cherop (loppuaika 14.50,34) ja britti Megan Keith (14.54,92), mutta muille Monosen veto oli liikaa.
– Kolmas sija näin kovatasoisessa kisassa lämmittää mieltä.
Monosen kintereillä oli pari mielenkiintoista nimeä: Ruotsin juniori-ikäinen Carmen Cernjul ja aikaisemmin paremmin keskimatkoilla maailman huipullakin esiintynyt britti Laura Muir.
Kotimainen kilpakumppani Blomqvist juoksi 11. sijalle ajalla 15.15,06.
Neljäs SE-tulos kypsä poimittavaksi
Mitä hyvät sileän tulokset lupaavat päälajiin 3000 metrin esteisiin?
– Kyllä oma ennätys on mahdollinen, Mononen toteaa varmasti.
Uudet ennätysnumerot tietäisivät todennäköisesti siirtymistä myös uudelle kymmenluvulle, sillä Monosen kolmen kärki on jo ennestään tiivis: 9.21,02 (MM-Tokio 2025), 9.22,77 (Olympia-Pariisi 2024) ja 9.23,28 (EM-Rooma Roma 2024). Kaikki kolme aikaa olivat syntyessään myös SE-tuloksia.
– Kauden ensimmäinen estekilpailu on tietysti aina pienoinen arvoitus, enkä ole vielä juurikaan varsinaisia esteharjoituksia tehnyt. Mutta uskon kehitykseen, kun ominaisuuteni kestävyys, nopeus ja voima ovat kehittyneet.
– Nyt edessä on kaksi estekisaa, Paavo Nurmi Games 3. kesäkuuta ja Tukholman Timanttiliiga 7. kesäkuuta. Ainakin toisessa voisi ennätys jo tulla, Mononen kertoi.
