Tulevat tähdet-kilparyhmä
Tulevat Tähdet-kilparyhmä on seuroille tarkoitettu toimintamalli, joka ohjaa 9–13-vuotiaiden lasten ympärivuotista harjoitus- ja kilpailutoimintaa. Mallin tavoitteena on yhtenäistää ja kehittää lasten yleisurheilua sekä vahvistaa lasten viihtymistä ja sitoutumista lajiin. Sivuille on koottu valmentajien tueksi konkreettista tietoa ja materiaaleja harjoittelun ja kilpailemisen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan.
KILPARYHMÄ
Kilparyhmän tavoitteet
Suunnitelkaa Tulevat Tähdet-kilparyhmän toiminta siten, että alla olevat tavoitteet toteutuvat.
- Järjestämme harjoitus- ja kilpailutoimintaa ympäri vuoden.
- Ryhmämme urheilijoiden kokonaisliikuntamäärä on minimissään 20 tuntia viikossa.
- Harjoituksissamme on aktiivista liikettä vähintään 50 % harjoitusajasta.
- Kilparyhmässämme harjoitellaan kilpailuja varten. Kilpailemisen tavoitteet:A)Kilpailemme mahdollisimman monessa oman ikäluokan yleisurheilulajissa. Osallistumme aktiivisesti Tulevat Tähdet- monipuolisuuskilpailuun.B)Jokainen ryhmän urheilija osallistuu myös oman ikäluokkansa moniotteluihin sekä maastokisoihin.
- Kehitämme kilparyhmän yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä yhdessä urheilijoiden ja vanhempien kanssa.
Valmentajien keskeiset tehtävät kokonaisliikuntamäärän takaamiseksi
- Pidämme kilparyhmälle riittävän määrän harjoituksia.
- Osallistumme kilpailuihin yhdessä urheilijoiden kanssa.
- Teemme urheilijat ja heidän perheensä tietoisiksi siitä, että pelkät ohjatut harjoitukset eivät riitä saavuttamaan riittävää kokonaisliikunnan määrää.
- Annamme urheilijoillemme omatoimisia ohjattuja harjoitusohjeita.
- Kannustamme urheilijoitamme jatkamaan muiden urheilulajien harrastamista mahdollisimman pitkään.
Yleisurheiluharjoittelun määrä
Kilparyhmät jaetaan kahteen ikävaiheeseen: 9–11-vuotiaisiin ja 12–13-vuotiaisiin. Lapsuusvaiheen harjoitusmäärät rakennetaan progressiivisesti, niin että viikoittainen 10 tunnin yleisurheiluharjoittelutavoite toteutuu viimeistään 13-vuotiaiden ryhmässä. Omaehtoisen liikunnan kautta kokonaisliikuntamäärät voivat nousta tätäkin suuremmiksi lapsuusvaiheen aikana.
Muita harjoittelun progressiivisuuteen liittyviä periaatteita:
- Harjoittelu rakentuu lajiratojen ja painotettujen harjoitusten varaan.
- 9-vuotiailla pääpaino on lajiradoissa; painotettujen harjoitusten osuus kasvaa asteittain kohti 13 vuoden ikää.
- Lajiratoja järjestetään myös vanhemmille ikäluokille, heidän kehitysvaiheeseensa sopivalla sisällöllä.
- Progressiivisuutta saadaan myös lisäämällä harjoitusten määrää ja/tai harjoituskertojen kestoa pidentämällä.
Omatoimiset ohjeistetut harjoitukset
Esimerkkejä omatoimisten ohjeistettujen harjoitusten sisältöihin. Määrät ovat suuntaa-antavia.
Materiaaleista löytyy malli noin tunnin pituisen omatoimiharjoituksen toteuttamiseen.
Hypyt
- 1 000 onnistunutta naruhyppelyä kahden jalan ponnistuksina.
- Pohjehypyt kahdella jalalla. 15 toiston jälkeen pieni tauko. Toista kolme kertaa (3×15).
- Pohjehypyt yhdellä jalalla. Jalka vaihtuu kolmen hypyn välein. 5 x 3+3 jälkeen pieni tauko.
- Polvennostojuoksua paikallaan pyörien, täysi kierros oikealle ja täysi kierros vasemmalle (=yksi suoritus). Toiston jälkeen pieni tauko (5 x suoritus).
- Korokkeelle saksaus. Korokkeen korkeus 10-20cm. (3×20).
- Kyykkyhypyt ojentuen suoraan ylöspäin puolikyykkyasennosta. Yksittäisiä hyvää suorituksia (3×15).
- Kahdesta pienestä pohjehypystä seuraa yksi iso pohjehyppy (=yksi suoritus). Kolmen suorituksen jälkeen pieni tauko. (5×3 suoritusta).
Lihaskunto
- 500 vatsalihassuoritusta vapaavalintaisella tavalla toteutettuna (esim. kiertovatsat istumaan noususta, …).
- Oman kehon painolla: kyykyt, etunojapunnerrukset, lankku, selkälihakset.
- Käsipainoilla nostoja, kyykkyjä, lavoille istumisen vastaliikkeitä ja suoristuksia.
- Muita lihaskuntoharjoitteita, mitkä tuttuja jo aiemmista harjoituksista.
Juokseminen
- Reaktiolähtöjä erilaisista asennoista ja komennoista.
- Palauttavat lenkit, intervallijuoksut (esim. 30 sek juoksu, 30 sek kävely).
- Pitkä rauhallinen aerobinen lenkki juosten, hölkäten, patikoiden maastossa. kesto 1,5 – 2 tuntia. Suoritustapa rauhallisesti edeten ja hikoillen. Voi tehdä yhdistelmäharjoituksena osan pyöräillen, osan maastossa jaloin liikkuen.
- Vauhtileikittely sisältäen erilaista vauhtiskaalaa: esim. 1-2 min reipasta – 2min kevyttä taas pari minuuttia reipasta – 2min palauttava osio, erilaisia vauhtitasoja vaihdellen 1-4 minuutin pätkissä. 4 min kevyttä – 1min kovaa – 2 min kevyttä– pikkumäet kovaa, sitten palauttelua.
- Reipasvauhtinen lenkki, jossa selvää voimakkaampaa hengitystä. esim. 2 x 10min / välissä kevyttä hölkkää 3-5 min. Lisäksi alku- ja loppuverryttelyt. Kevyet kiihdytykset lopuksi.
- Hiihtoa, pyöräilyä tai uintia.
- Vaellukset, metsäretket kavereiden tai perheen kanssa.
Liikkuvuus, ketteryys
- Tasapainoharjoitukset: yhdellä jalalla, silmät kiinni, pehmeällä alustalla.
- Reaktioharjoituksia toisen antamien käskyjen perusteella (”hyppää”, ”käänny”, ”koske maata”).
- Dynaamiset venyttelyt ennen treeniä.
- Staattiset venyttelyt treenin jälkeen.
- Pallopelit
Pihaleikkejä yhdessä
- Trampoliinilla hyppely.
- Jättipallolla jumppaa ja tasapainoilua.
- Vannepyörityksiä lantion ympäri (painovanne) 2 x 60sek.
- Vaaka voimisteluliikkeenä hallitusti 3 x molemmilla jaloilla hallitusti.
- Tennispalloilla jonglööraus.
- Jumppakepin kanssa kiertoja ja taivutuksia.
Lihashuolto
- ”Akilleksen suojaliike” 2 x 30 varpaille nousu päkiä korokkeella polvi hivenen koulussa.
- Selän ja jalkojen hieronta pallon päällä maaten.
- Kuminauhaliikkeet esim. lattialla istuessa (nilkat, käsien ojentajat yms.).
Muuta
- Kotityöt, hyötyliikunta (imurointi, ruohonleikkuu, lumityöt…).
Painotetut harjoitukset
Lasten harjoittelun tulee kehittää eri elinjärjestelmiä monipuolisesti. Kehittävyys edellyttää yksittäisten harjoitusten painotuksia. Jotta tietty elinjärjestelmä (hermosto, lihaksisto tai hengitys- ja verenkiertoelimistö) kehittyy, sille tulee kohdistaa yli 60 % harjoituksen kuormituksesta runsailla toistoilla juoksujen, hyppyjen ja heittojen avulla.
Hermoston kuormittaminen. Hermoston kuormittamisen ydin on nopea liikkuminen, nopeat ponnistukset, terävä heittäminen ja sähäkkyys.
Juoksemisen avulla esimerkiksi
- juoksemalla täysiä
- suunnanmuutoksilla
- reaktiolähdöillä
- liikenopeutta korostavilla koordinaatioilla, porrasjuoksut matalilla portailla tms.
- loivaan alamäkeen tai myötätuuleen juoksemalla
- pika- ja sukkulaviesteillä, joissa juostaan täysiä
- aitajuoksuilla, joissa korostetaan askeltiheyttä tai nopeaa juoksemista
- kilpakävelyharjoitteilla, joissa korostetaan askeltiheyttä
Ponnistamisen avulla esimerkiksi
- kimmoisat hyppelyt ja loikat
- vauhdista ponnistamiset, jotka tehdään täysillä
- reaktiiviset hyppelyt
Heittämisen avulla esimerkiksi
- kevyen välineen heitot täysillä liikenopeutta korostaen
- täysillä heittäminen kisapainoisella tai kevyemmällä välineellä
Lihaksiston kuormittaminen. Lihaksiston kuormittamisen ydin on voimaa vaativat suoritukset, räjähtävät ponnistukset ja heitot.
Juoksemisen avulla esimerkiksi
- ylämäkijuoksuilla
- porrasjuoksuilla
- juoksemalla lumihangessa tai vedessä
- vastusjuoksut kaveri- tai kuminauhavastuksella
Ponnistamisen avulla esimerkiksi
- vauhdittomat hypyt ja ponnistukset
- loikkimalla ja hyppimällä ylämäessä tai portaissa
- loikka-/hyppelysarjoilla, joissa tulee useita ponnistuksia
- ponnistamalla eri suuntiin ja eri alustoilla esim. patjalla/hiekalla
Heittämisen avulla esimerkiksi
- heittämällä raskaampaa välinettä
- kuntopalloheitoilla
Sydän ja verenkiertoelimistön kuormittaminen. Sydämen ja verenkiertoelimistön kuormittamisen ydin on hengästyminen, jatkuva liike ja runsas toistaminen.
Juoksemalla esimerkiksi
- pitkäkestoisesti
- vauhtileikitellen (varioiden tehoa ja vedon ja palauttavan osion pituutta)
- maastossa
- pitkillä porras- ja mäkijuoksuilla
- juoksemalla aitoja useita toistoja lyhyellä palautuksella
- juoksukoordinaatioharjoituksilla, joissa on pidempi matka liikettä ja lyhyt palautus
- juoksupelit ja -leikit
- viestit, joissa tulee runsaasti liikettä
- ratojen avulla
- alku- ja loppuverryttelyillä
Ponnistaen esimerkiksi
- matalatehoiset ja runsaasti toistoja sisältävät loikka- ja hyppelysarjat
- hyppyratojen avulla
- hyppelykuntopiirit
Heittäen esimerkiksi
- matalatehoiset ja runsaasti toistoja sisältävät heittosarjat
- heittokuntopiirit
- heitto-juoksu-yhdistelmät
Hermoston, lihaksiston ja sydän ja verenkiertoelimistön kuormittamisen lisäksi on hyvä muistaa harjoituttaa myös liikkuvuutta.
Yhden harjoituksen rakenne
Yhden harjoituksen rakenne 9-13v. (2 h)
Alkuverryttely noin 30 min
- Virittäydytään harjoitukseen ja saada lapset liikkeelle niin, että hiki nousee.
- Alkuverryttelyyn voi yhdistää kestävyyttä, ketteryyttä, juoksutekniikkaa, motorisia perustaitoja ja lihaskuntoa.
- Aktiivinen liikkuvuus.
- Paljon liikettä ja toistoja.
Painotettu osio noin 45 min
- Opetellaan uusia taitoja tai syvennetään jo opittuja.
- Painotettuna hermosto, lihaksisto tai hengitys- ja verenkiertoelimistö.
- Kehitetään yleisurheilun perustaitoja: juokseminen, ponnistaminen tai heittäminen.
- Paljon liikettä ja toistoja.
- Sopivasti haastavuutta.
Monipuolistava osio noin 30 min
- Lihaksisto tai hengitys- ja verenkiertoelimistö.
- Harjoitetaan päivän painotusta eri tavalla kuin painotetussa osiossa – esimerkiksi juoksemalla tai heittämällä, jos aiemmin keskityttiin ponnistamiseen.
- Juokseminen, ponnistaminen, heittäminen, motoriset perustaidot.
- Keskitytään yleisiin taito- ja kuntotekijöihin kuten juoksupeleihin, lihaskuntokisailuihin tai voimisteluliikkeisiin.
Loppuverryttely ja harjoituksen päättäminen noin 10-15 min
- Täydennetään harjoituksen lajisisältöä ottamalla mukaan päivän puuttuva elementti (juoksu, ponnistaminen tai heittäminen).
- Leikki tai peli valitaan tukemaan myös tunnetavoitetta, kuten yhteistyötä tai ryhmähenkeä.
- Voidaan harjoitella omatoimisia liikkuvuusliikkeitä, jotta lapset oppivat venyttelemään myös kotona.
- Harjoituksen päättäminen
- Harjoituspäiväkirjan täyttäminen heti treenin lopussa.
- Omatoimisten harjoitusten ohjeistaminen.
- Lopetukseen rauhoittava tai yhteishenkeä vahvistava hetki, kuten rentoutus, ryhmän huuto, kunniakuja tai ylävitoset.
Valmentajan tarkistuslista: Aktiiviset ja laadukkaat lasten harjoitukset
Ennen harjoitusta
- Suunnittelu on kaiken A ja O. Olen suunnitellut harjoituksen etukäteen. (Mitä tehdään, miten tehdään, myös taukojen suunnittelu).
- Valitsemani harjoitteet mahdollistavat paljon toistoja kaikille lapsille omalla taitotasollaan.
- Valitsen oppimisen ja runsaan toistamisen mahdollistavat välineet. Välineitä on riittävästi. Suorituspaikkojen ja välineiden ei tarvitse aina olla ns. virallisia.
- Harjoituksessa on useita tehtäväpisteitä, mm. apuopettajien avulla. Apuopettajien käyttö mahdollistaa monipuoliset eri toimintapisteitä sisältävät toiminnalliset pisteet tai radat, jolloin harjoitusryhmässä jokainen voi harjoitella.
- Vältän toteutustapoja, jotka aiheuttavat jonottamista, odottamista ja vähän toistoja.
- Suunnitelmani varmistaa, että vähintään 50 % ajasta on aktiivista liikkumista.
- Intensiteettiä ja hengästymistä tuottavia harjoitteita on sopivasti.
Harjoituksen aikana
- Lapset liikkuvat, toistavat ja hikoilevat – eivät jonota.
- Palautukset ovat lyhyitä (lapset eivät tarvitse pitkiä taukoja).
- Palautukset ja palautussiirtymät pidän aktiivisina (esim. hölkäten kävelyn sijaan).
- Kaikki osallistuvat aktiivisesti koko ajan.
- Harjoitukseni rytmi on nopea ja mielekäs.
- Jokainen lapsi saa riittävästi laadukkaita toistoja kehittyäkseen.
- Pelillistäminen luo liikettä , esim. tehtäväkorttipakan avulla
- Harjoituksissani myös pelataan pallopelejä. Joskus jopa omina harjoituksinaan.
- Havainnoin lasten suorituksia ja annan selkeitä, lyhyitä ohjeita.
- Annan ohjeistukset ja palautteet sopivan tiiviinä.
Harjoituksen jälkeen
- Arvioin toteutuiko aktiivinen liike (>50 % ajasta).
- Arvioin, syntyikö riittävä määrä toistoja.
- Pohdin, tapahtuiko harjoituksessa oppimista ja kehittymistä.
- Kirjaan mahdolliset kehityskohteet seuraaviin harjoituksiin.
Runsas monilajinen kilpaileminen
Lapsuusvaiheeseen kuuluu kilpailuihin osallistuminen monipuolisesti eri yleisurheilulajeissa. Kilpaileminen on luonnollinen osa lasten harrastustoimintaa, ja sen tavoitteena on liikkumisen riemu, jossa innostuksen ja onnistumisen tunteet lajia kohtaan lisääntyvät. Kilpailut tarjoavat lapsille vahvoja tunne-elämyksiä ja kokemuksia sekä mahdollisuuden kokeilla omia rajoja.
1. Kilpailujen rooli
- Lapsuusvaiheessa kilpaillemme monipuolisesti eri yleisurheilulajeissa.
- Tavoitteenamme ovat liikkumisen ilo, onnistumisen kokemukset ja oman kehittymisen seuraaminen.
- Kilpailut kehittävät suorituskykyä, sillä niissä tehdään täysivauhtisia suorituksia.
- Usean lajin kilpailupäivät lisäävät aktiivisuutta ja taitojen monipuolista kehittämistä.
2. Kilpailujen järjestäminen
- Järjestämme paljon kilpailuja, mieluiten miniotteluina monipuolisella lajiohjelmalla, lajeja vaihdellen.
- Tarjoamme seuramme urheilijoille runsaasti mahdollisuuksia kilpailla ja kerätä pisteitä Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailussa.
- Teemme yhteistyötä naapuriseurojen kanssa suunnitellessamme mm. kilpailujen ajankohtia ja lajiohjelmia.
- Tarjoamme nuorimmille urheilijoillemme paljon kilpailuja oman kuntamme urheilukentällä.
3. Kilpaileminen ja harjoittelu
- Kilpailuissa toistojen määrä jää vähäiseksi, joten kilpaileminen täydentää harjoitteluamme, ei korvaa sitä.
- Lapset eivät tarvitse kilpailuihin kevennettyä harjoittelua tai erityisiä palautuspäiviä – he palautuvat nopeasti ja voivat jatkaa harjoittelua normaalisti kilpailupäivien jälkeen.
4. Lapsen kehittyminen ja valmentajan rooli
- Lasten kehitys on yksilöllistä; Emme korosta keskinäistä vertailua.
- Opetamme urheilijoitamme seuraamaan omaa kehittymistään ja merkitsemään tuloksensa ylös esim. harjoituspäiväkirjaan.
- Annamme valmentajina kannustavaa, myönteistä ja kehitykseen keskittyvää palautetta.
- Pidämme kisojen ilmapiirin rentona ja turvallisena, kaikkien aikuisten tukiessa lapsia.
- Kilpailemisen kautta ryhmämme urheilijat oppivat itsenäisyyttä, tunteiden käsittelyä, keskittymiskykyä, kilpailujännityksen hallintaa ja sosiaalisia taitoja.
5. Kilpailuihin osallistumisen polku
- Seurakisat: Järjestämme myös matalan kynnyksen seurakisoja. Tällöin kynnys uusilla lapsilla ja perheillä kilpailuihin osallistumiseen on matalampi, koska kisat eivät ole virallisia. Samalla meillä on mahdollisuus saada uusia perheitä mukaan seuramme toimintaan. Seurakisat toimivat myös hyvinä harjoituskilpailuina.
- Seuraava taso: Osallistumme oman seuran järjestämiin kilpailuihin, lähiseurojen kilpailuihin ja piirinmestaruuskilpailuihin.
- Isommat kilpailut: Valtakunnallisella tasolla Youth Athletics Games (YAG) on erinomainen kilpailutapahtuma. 14-vuotiaista alkaen myös SM-kisat tulevat urheilijoiden ohjelmaan.
- Lajikarnevaalit tarjoavat lisäksi kilpailujen lisäksi urheilijoille leiritystä ja koulutusta valmentajille ja vanhemmille.
6. Joukkuekilpailut
Osallistumme aktiivisesti viestijuoksuihin ja muihin joukkuekilpailuihin, sillä ne tukevat yhteisöllisyyttä ja tuovat vaihtelua yksilölajeihin. Kesän kohokohta on osallistua Pohjola Seuracupin kisoihin.
Keinoja lasten aktivoimiseksi runsaaseen monilajiseen kilpailemiseen
Yleisesti
- Nimeämme ryhmän Kilparyhmäksi. Ryhmän nimi ohjaa ja vaikuttaa.
- Madallamme kilpailukynnystä ja lähdemme seurajohtoisesti yhdessä kilpailemaan myös oman paikkakuntamme ulkopuolelle. Valitsemme sopivan määrän kilpailuja, mihin menemme yhdessä.
- Teemme urheilijoille ja vanhemmille listauksen kauden tärkeimmistä kisoista.
- Tiedotamme kilparyhmän urheilijoita ja vanhempia tiedotuskanavan kautta (esim. WhatsApp) tulevista kisoista. Samalla vanhemmat voivat sopia kimppakyytejä kilpailuihin.
- Tarjoamme lasten vanhemmille tietoa kilpailuihin liittyvistä käytännöistä (esim. varmistamiset, verryttely, järjestelmät: Kilpailukalenteri, Tuloslista, Tilastopaja).
- Infoamme vanhemmille, että kilpaileminen kiinnittää ja koukuttaa eli auttaa lapsia pysymään lajin parissa.
- Kerromme Tulevat Tähdet-monipuolisuuskilpailuista ja innostamme osallistumaan kilpailuihin.
- Palkitsemme lapsia ja nuoria Tulevat Tähdet-monipuolisuuskilpailun perusteella.
Harjoituksissa
- Infoamme urheilijoita tulevista kisoista harjoitusten yhteydessä.
- Harjoittelemme kilpailuja varten.
- Teemme harjoituksissa kilpailunomaisia harjoitteita (harjoituskisat, viestit, tarkkuuskisat, joukkuekisat).Ohjaamme lapsia luomaan oman verryttelyrutiinin, joko yhdessä muiden kanssa tai itsenäisesti.
- Jaamme harjoituksissa kilpailukokemuksia menneistä kilpailuista. Kilpailumatkoilla koetaan elämyksiä, paljon muutakin kuin itse kilpailuihin liittyvää.
Kilpailuissa
- Järjestämme kilpailuja ympäri vuoden. Siten ryhmämme urheilijoilla on matalampi kynnys osallistua niihin. Kilpaileminen on useimmiten myös edullisempaa/ilmaista seuramme kisoissa.
- Olemme valmentajina auttamassa urheilijoita kilpailutapahtumissa. Seuramme maksaa korvauksen valmentajille kilpailutapahtumista, kuten harjoituksistakin.
- Kehitämme yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä mm. kasvomaaluksin ja ottamalla seuran kokoontumisteltan mukaan.
- Luomme pelisäännöt yhdessä urheilijoille, vanhemmille ja valmentajille. Pelisääntöihin tulee sisältymään yhteinen ohje: “Kaikki kannustavat kaikkia”. Iloitaan toisten onnistumisista.
- Annamme rakentavaa palautetta kilpailujen jälkeen jokaiselle. Arvostamme ja huomioimme jokaista urheilijaa.
Harjoittelun seuranta
Harjoituspäiväkirja on keskeinen väline harjoittelun seurannassa, ja sen käyttöä kannattaa opettaa jo 10–13-vuotiaille. Päiväkirja auttaa lasta seuraamaan omaa kehitystään, ymmärtämään harjoitusten tavoitteita ja hahmottamaan kokonaisliikunnan määrää. Päiväkirja voi olla vihko, kalenteri tai sovellus, ja täyttämistä opetellaan vaiheittain lapsen iän ja kehitystason mukaan. Treenin loppuun kannattaa varata aikaa päiväkirjan täyttämiseen, jotta siitä muodostuu rutiini. Valmentajan säännöllinen palaute päiväkirjoista tukee niiden käyttöä ja vahvistaa lasten oppimista ja motivaatiota.
Lasten harjoituspäiväkirjan opettaminen etenee vaiheittain:
- Aloitetaan yksittäisten harjoitusten palautteesta (esim. sanallisesti tai peukun avulla).
- Seuraavaksi käytetään viikkolomaketta, johon merkitään viikon kaikki liikkumiset — tämä auttaa hahmottamaan kokonaisliikunnan määrää.
- Harjoituspäiväkirjan käyttöönoton alkuvaiheessa kirjataan vain perusasiat:
- harjoituksen teema
- kesto
- fiilis (esim. emoji)
- koettu kuormitus (1–3)
- Päiväkirjan täyttämisestä tehdään mielekästä.
- Myöhemmin kirjataan harjoituksen sisältö tarkemmin.
- Käytetään esim. Champions Corner Junior -harjoituspäiväkirjaa
Valmentajan päiväkirja:
Myös valmentajan kannattaa pitää omaa harjoituspäiväkirjaa, johon kirjataan harjoitukset sekä omat havainnot ja oivallukset. Se toimii tehokkaana työkaluna valmentajan oman osaamisen kehittämisessä.
Myös valmentajan kannattaa pitää omaa harjoituspäiväkirjaa, johon kirjataan harjoitukset sekä omat havainnot ja oivallukset. Se toimii tehokkaana työkaluna valmentajan oman osaamisen kehittämisessä.
Kilparyhmän yhteisöllisyyden kehittäminen
Kehittäkää ryhmänne yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä eri tavoin systemaattisesti ja säännöllisesti. Näin toiminta koetaan mielekkääksi ja siinä halutaan pysyä mukana. Yhteisöllisyyden kehittämistä ei tarvitse toteuttaa harjoittelun kustannuksella vaan se onnistuu hyvin myös harjoittelun ja kilpailemisen yhteydessä.
Yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä voi kehittää monin eri tavoin. Tässä muutamia vinkkejä:
- Ryhmähengen kehittäminen on kaikkien ryhmäläisten vastuulla. On hyvä pohtia, mitä itse voi tehdä hyvän ilmapiirin edistämiseksi.
- Yhteiset pelisäännöt: Laadimme yhdessä lasten kanssa ryhmän pelisäännöt. Kun lapset saavat osallistua sääntöjen luomiseen, he sitoutuvat niihin paremmin.
- Yhteiset tavoitteet: Asetamme ryhmälle yhteisiä tavoitteita ja juhlistamme niiden saavuttamista yhdessä. Tämä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.
- Kannustava ilmapiiri: Luomme positiivisen ja kannustavan ilmapiirin, jossa jokainen lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi.
- Käytämme harjoituksissa pari- ja ryhmäharjoituksia sekä viestejä. Osallistumme aktiivisesti joukkuekilpailuihin, kuten Pohjola Seuracupiin ja viesteihin.
- Ryhmäytymisharjoitukset: Käytämme erilaisia ryhmäytymisharjoituksia, kuten leikkejä ja pelejä, jotka edistävät ryhmän jäsenten välistä tutustumista ja yhteistyötä.
- Kehitämme yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä kilpailutapahtumissa mm. seura-asuin, seuralipuin, kasvomaalauksin ja ottamalla seuran kokoontumisteltan mukaan.
- Hankimme monipuolisen tarjonnan seura-asuista. Osallistamme lapset eri asusteiden valintaan niin seuran kuin ryhmän käyttöön.
- Säännölliset tapaamiset: Järjestämme säännöllisiä tapaamisia ja tapahtumia, joissa lapset voivat viettää aikaa yhdessä myös harjoitusten ulkopuolella. Myös ryhmän urheilijoiden vanhempia kannattaa koota yhteen joko yhdessä urheilijoiden kanssa tai erikseen (esim. vanhempainillat).
- Vanhempien osallistaminen: Kannustamme myös vanhempia osallistumaan ryhmän toimintaan ja tukemaan lasten yhteisöllisyyttä. Vanhemmista voi luoda oman ryhmän Tulevat Tähdet-kilparyhmän tueksi.
