Matti Laurila käynnisti vuonna 1995 kotimaisen yleisurheilun tasokehityksen tilastoseurannan. Se on nyt päivitetty kuluvan vuoden osalta. Seuranta kertoo, että Suomessa on viljalti hyviä yleisurheilijoita ja heillä erinomaisia valmentajia, mutta syvemmälle tuloksiin sukeltaminen nostaa esiin myös huolenaiheita, toteaa Jarmo Mäkelä artikkelissaan tilastoseurannan tuloksista .
Seuranta perustuu starttivuoden 1995 tilastoihin kunkin lajin kärkitason, kymmenen parhaan, sekä kansallisen tason, kolmen- ja viidenkymmenen parhaan tuloksen vuosittaiseen seurantaan. Lisäksi Laurila määritti ne U20- tai sitä nuorempien juniorisarjojen tulokset, jotka 1995 ylsivät lajiensa 50. parhaan joukkoon ja antoi kyseisille neljälle vuoden 1995 rajatulokselle indeksiluvun 100.
Kaikki lajit huomioon ottaen tämän vuoden miesten yleisurheilun indeksiluvut ovat kärkitason osalta 84, laajemman kansallisen tason osalta 59, sekä junioreiden osalta 51. Naisten tuoreimmat tilastotulokset tuottavat vastaavan indeksikertymän 160-108-84.
Lajien kymmenen parhaan tuloksen osalta luvut tarkoittavat sitä, että miesten lajeissa on menetetty koko lailla kuudesosa urheilijoista siltä tulostasolta, jolla he olivat vuonna 1995. Naisten lajeissa on kärkitasolla nyt reilut puolitoista kertaa enemmän urheilijoita kuin mitä heitä oli vuonna 1995. Miesjunioreita urheilee vuoden 1995 tulostasolla nyt puolet vähemmän, kun naisurheilijoiden vastaava hävikki on kuudenneksen suuruinen.
Kun tarkastellaan kuluvan vuosikymmenen trendejä, se on myönteistä, että kokonaisuutena miesten yleisen sarjan kärkitaso jatkaa noususuuntaa, joka tulostasoissa käynnistyi vuosien 2017 ja 2018 pohjakosketuksesta. Huolestuttavaa on se, että miesjunioreiden kokonaistaso kääntyi tänä vuonna jyrkkään laskuun.
Naisten tulosten pohjakosketus nähtiin 2008 ja 2009. Siitä käynnistynyt nousutrendi on jatkunut kuluvan vuosikymmenen, tulostason ollessa kärki- ja kansallisen tason osalta nyt seurantajakson paras. Lisäksi naisjunioreiden tulostaso on viime vuosina noussut ilahduttavasti, ja on nyt lähellä seurantajakson kärkeä. Toki on syytä tiedostaa, että pika- ja aitajuoksijoiden vahva vetoapu näkyy kummankin sukupuolen kokonaisuutta kuvaavissa tuloskäyrissä.
Valmennuksen hyötysuhde näyttää parantuneen. Pienentyneistä juniorimääristä jatketaan yleiseen sarjaan aiempaa suuremmilla prosenteilla, ja etenkin naisurheilijat jatkavat urheilu-uriaan aiempaa pidempään.
Pika- ja aitajuoksijanaiset jatkavat vakaata nousuaan – kestävyysjuoksuissa miesten kärkitaso ja naisjuniorit isoja iloja
Miespika- ja aitajuoksijoiden tulostasot ovat viime vuodesta hieman notkahtaneet, kärkitason ollessa edelleen kolmanneksen verran seurannan lähtötason yläpuolella ja kansallisen tason lähtötason tuntumassa. Tulevien vuosien ennuste ei kuitenkaan ole paras mahdollinen, koska kolmessa vuodessa miesjuniorit ovat lähes puolittuneet, vuoden 2023 indeksistä 136 tämän vuoden 71:een. Pika- ja aitajuoksut on miesten lajiryhmistä ainut, jonka kärkitaso on edelleen selvästi seurannan lähtötason yläpuolella.
Naisten pika- ja aitajuoksulajit ovat tuhkimotarina vailla vertaa. Kärkitason, kansallisen tason ja junioreiden indeksit 290, 159 ja 136 ovat kaikki seurantajakson ennätyksiä. Se tarkoittaa, että lajien kymppikärjessä urheilee nyt kolminkertainen määrä, 50. kärjessä puolitoistakertainen määrä, sekä junioreissa kolmanneksen verran enemmän urheilijoita, kuin mitä heitä oli seurannan alkaessa 1995. Kokonaisuutena pika- ja aitajuoksijoiden ylivallan taustalla ovat paitsi korkeat harrastajamäärät, myös korkeatasoinen valmennuskulttuuri.
Miesten kestävyysjuoksuissa 2022 alkanut voimakas nousu junioreiden indeksissä näkyy nyt yleisessä sarjassa, jonka kärkitason indeksiluku 74 on 2000-luvun paras. Se on kuitenkin edelleen neljänneksen jäljessä seurannan lähtötilanteesta. Kestävyysjuoksujen harrastaminen näyttäisi olevan nousussa, myös miesjunioreiden osalta. Heitä koskeva indeksiluku on toki pudonnut, ei kuitenkaan romahtanut, viimevuoden 86:sta 64:ään.
Naiskestävyysjuoksijoilla yleisen sarjan tulostasot ovat viime vuoteen verraten lievässä nousussa. Kärkitason indeksi on nyt 126, kun se vuosina 2023 ja 2024 oli 150. Kokonaistilanne on hyvä, sillä junioreiden tämän kauden indeksi 91 on samalla tasolla, kuin mitä se on parhaimmillaan ollut 2000-luvun aikana. Junioreiden suunta on lisäksi vakuuttava, vuoden 2022 tulostasoista urheilijoiden määrä on kaksinkertaistunut, indeksiluvusta 47 tämän vuoden 91:een.
Kenttälajien tulostasot jämähtäneet – junioreiden vähäiset määrät eivät ennusta nopeita korjausliikkeitä
Miesten hyppylajien tilanne on lajiryhmistä kaikkein tukalin. Vuosituhannen ajan jatkuneet laskevat trendit koskevat niin yleisen sarjan kuin junioreidenkin tuloksia. Tällä hetkellä vuoden 1995 tasoisista mieshyppääjistä on menetetty koko lailla puolet. Huippu-urheilun näkökulmasta on lohdullista, kun lahjakkaimmat urheilijat jatkavat uriaan hyvillä prosenteilla. Etenkin pituudessa ja seipäässä on tänäkin vuonna nähty lupaavia miesjunioreita.
Naishyppääjien tilastotrendit ovat yleisen -ja juniorisarjojen osalta olleet laskevia kuluvan vuosikymmenen ajan. Kansallinen taso on 2010-luvun alusta pysynyt varsin vakiintuneena. Kärkitason osalta 2010-luvun nousu oli väkevää, indeksistä 57 peräti 126:een ja junioreidenkin osalta 57:tä 78:aan. Tämän vuoden kärkitasoa (94) huolestuttavampi signaali on junioreiden indeksiluku 52.
Miesten heittolajien kärkitasossa lievä nousutrendi
Miesten heittolajien kärkitasosta voi kuluvan vuosikymmenen osalta nähdä lievää nousutrendiä, 43:sta 63:een. Junioriheittäjien tilanne on saman tyyppinen, kuin hyppääjillä, niin tulostason kehittymisen kuin yksittäisten huippujen osalta. Yhteenvetona miesten heittolajeissakin urheilijoita on nyt puolet sillä tasolla, kuin mitä heitä oli seurannan käynnistyessä 1995.
Naisheittäjien lajiryhmä kehittyi hurjasti koko 2010-luvun, nostaen siihen mennessä puolittuneen yleisen sarjan kärkitasonsa selvästi yli lähtötason. Nyt naisheittäjien kymppikärjet ovat 1995:n tasolla. Kuten naisten hyppylajien, myös heittolajien tulevaisuutta sumentaa vain reilun 40:n indeksitasolle vakiintunut junioritaso.
Yleisurheilun vähenevien harrastajamäärien puristuksessa moniottelulajit, kymmenottelu eritoten, ovat kenttälajien tavoin olleet vaikeuksissa. Tänä vuonna vähintään 6915 pisteen kymmenottelijoita kirjattiin ilahduttavasti kymmenen, kuten seurannan starttivuonna 1995. Junioriottelijoiden rajatuloksen, 5370 tekijöitä ei nyt kuitenkaan ollut. Seitsenottelun tilastotrendit ovat olleet kohtalaisen vakiintuneet koko 2000-luvun ajan. Nykymenestyksen voi ennustaa ”auraavan” lajin tuloskehitystä.
Kuluvan vuosikymmenen kymppikärjen trendeissä vain miesten ja naisten hypyt ovat laskusuunnassa
Laurilan seurannan oleellisin muuttuja on yleisen sarjan kärkitaso, kymmenen parhaan tuloksen seuranta lajeittain. Tästä joukosta tulevat arvokilpailu-urheilijat, heistä koostetaan maajoukkueet ja ydin toimivalle kilpailujärjestelmälle.
Tässä katsannossa naisten pika- ja aitajuoksulajit ovat edistymisessään ylivoimaisia. Näin määritellyn kärkitason urheilijoita on nyt kolme kertaa enemmän kuin seurantajakson alussa 1995. Myös miespika- ja aitajuoksijoiden kehittyminen on ollut hämmästyttävää. Vuoteen 2009 kymppikärjen lukumäärä lajeittain oli pudonnut puoleen seurannan alusta, siitä käynnistynyt nousu on nyt harpannut puolitoistakertaiseksi starttivuoteen verraten.
Naisten lajiryhmistä etenkin kestävyysjuoksut, myös kenttälajit ovat kärkitasojensa osalta säilyttäneet varsin hyvän tuntuman seurantajakson lähtötasoihin. Kuten todettu, kestävyysjuoksijoiden näkymä on kuitenkin kenttälajeja lupaavampi, johtuen selvästi paremmasta U20-sarjan tilanteesta.
Miesten lajiryhmistä kestävyysjuoksut ovat menettäneet reilun kolmanneksen, kenttälajit käytännössä puolet vuoden 1995 tason urheilijoistaan. Kuten naisten kohdalla, on mieskestävyysjuoksijoiden näkymä valoisampi, koska lähituki nuorista on selvästi kenttälajeja parempi.
Naisten 100 metriä, 200 metriä ja pika-aidat, miesten ja naisten mailimatkat, naisten kiekko ja miesten moukari ovat vuoden kovia kehittyjiä
Seurannan lajikohtaiset erot ovat suuria. Miesten kymppikärkien kovimmat edistyjät löytyvät kestävyysjuoksuista. 800 metriä oli tämän vuoden hittilaji. Rajatuloksen 1.50,44 alittajia oli 11, kun heitä on aiemmin 2000-luvulla ollut parhaimmillaan seitsemän. 2015 tuohon tulokseen ylsi vain yksi puolimaileri. Tonnivitosella rajatuloksen 3.47,68 alittajia oli 11. Vuonna 2000 heitä oli 12, ja seitsemän vuotta sitten, 2019 kaksi. Yksi miesten mailimatkojen rynnistämisen taustatekijöistä on mielenkiintoinen, useilla urheilijoilla on vahva jalkapallotausta.
Myös pitkät ratamatkat piristyivät. Vitoselle ja kympille kirjattiin seitsemän ja neljä urheilijaa, kun heitä oli vuosi sitten viisi ja nolla. Kenttälajeista moukarin rajatuloksen 65,46 ylitti 14 heittäjää, mikä sivuaa vuosien 2015 ja 2016 ennätystä. Vuoteen 2018 kyseinen moukaristien määrä putosi puoleen tästä, seitsemään.
Naisten satasella, kakkosella ja pika-aidoissa rajatuloksiin 12,01, 24,76, 14,18 ylsi ennätysmäärät urheilijoita, 35, 33 ja 34, aiempien ennätysten ollessa 31, 33 ja 28. Perspektiiviä lajien hurjaan kehittymiseen antavat vuosien 2011 tulokset, jolloin kyseisen tason kakkosen juoksijoita oli seitsemän, 2015 vastaavia satasen ja pika-aitojen juoksijoita oli kahdeksan ja yhdeksän, eli reilussa vuosikymmenessä lajien urheilijamäärät ovat nelin- tai viisinkertaistuneet. Myös mailimatkoilla, kasilla ja tonnivitosella naiset ylsivät aiempien ennätysten tuntumaan, 12 ja 14 urheilijallaan. Lajien kehittyminen on ollut ilmiömäisen nopeaa, 2020 rajatuloksiin 2.08,62 ja 4.28,32 ylsi vain yksi ja kaksi urheilijaa. Naisten kenttälajien kehittyjä on kiekko, Tämän vuoden ennätysmäinen urheilijamäärä on 15, kymmenkunta vuotta sitten, 2017 vähintään 48.24:n heittäjiä oli puolta vähemmän, kahdeksan.
Huolenaiheet löytyvät kenttälajeista: korkeus, miesten kuula ja naisten keihäs – railo juoksu- ja kenttälajien välillä on revennyt juoksulajien hyväksi
Miesten lajeista kymppikärjen osalta eniten huolta aiheuttavia lajeja ovat korkeus ja kuula. Korkeudessa rajatuloksen 212 ylittäjiä on tänä vuonna yksi, vähintään 17,86 työntäneitä kuulamiehiä on kolme. Tämänkin seurannan mukaan miesten korkeus on seurantajakson eniten taantunut laji. Vuodesta 2010 lähtien vähintään 212:n hyppääjiä on vuosittain ollut yhdestä viiteen. Kyseisen tason kuulamiesten määrä on viime vuosina vakiintunut kolmeen, 2005 heitä oli yli nelinkertainen määrä, 13.
Naisten lajien taantujia ovat korkeus ja keihäs, joiden rajatuloksiin 178 ja 54,16 yltäneitä on kuusi ja viisi. Naisten tuloslaman loppuvaiheessa, 2011 ja 2012 kyseisen tason keihäs- ja korkeusnaisia oli kolme ja viisi, vuonna 2020 heitä oli 11 ja 12, eli kaksinkertaisesti nykytasoon verrattuna.
Joitakin ennusmerkkejä naisten yleisurheilun yli 15 vuotta jatkuneen nousukierteen hyytymisestä on kenttälajien osalta olemassa. Esimerkkeinä 50. tilastoon 1995 mahtui 24 kuulantyöntäjää ja 24 keihäänheittäjää, tänä vuonna heitä oli kolmas- ja neljäsosa tuosta. Kuulassa kahdeksan ja keihäässä kuusi. Kolmiloikan naisjunioreita 50:n tilastossa oli vielä 2019 peräti 34, tänä vuonna yhdeksän.
Toisaalta naisyleisurheilun kenttälajit saavat merkittävää arvonlisää siitä, että Laurilan analyysistään poisjättämät, 1995 vasta kehitysvaiheessa olleet seiväs ja moukari ovat paitsi kärkensä osalta, myös juniorituotannoltaan ehdotonta eliittiä kaikkien yleisurheilulajien joukossa.
Yleisurheilun eurooppalainen näkymä, jossa juoksurata vetää hyvin, kun taas kenttä- ja moniottelulajit huonommin, on vallitseva trendi myös Suomessa. Tämän otannan tämänvuotisten indeksikertymien vertailu juoksu- ja kenttälajien (pois lukien moniottelut) osalta osoittaa kahden kolmanneksen osuutta (indeksisumma 624 / 67 %) juoksulajeille, viimeisen kolmanneksen (indeksisumma 308 / 33 %) jäädessä kenttälajeille. Juoksulajien ylivalta on ollut erityisen voimistuvaa kuluvan vuosikymmenen aikana.
Huippu-urheilunkin näkökulmasta Suomen yleisurheilun lajikulttuurit; valmennus- ja kilpailujärjestelmät ovat säilyneet toimivina. Tämä tarkoittaa sitä, että maastamme on edelleen mahdollista ponnistaa kansainväliselle tasolle mistä tahansa lajista. Kenttälajeista on kuitenkin havaittavissa useita, huolestuttavasti laskevia tunnuslukuja.
TEKSTI: Jarmo Mäkelä
Yleisurheilun kehityssarjat 1995-2026 (Saman rajatuloksen saavuttaneiden määrä eri vuosina):
Tulostaso: 10. tulos vuodelta 1995:
Tulostaso: 50. tulos vuodelta 1995:
Tulostaso: 50. tulos vuodelta 1995, alle 20-vuotiaita edellisistä:
Koko Matti Laurilan tasokehitysmateriaalia pdf-muodossa: https://www.yleisurheilu.fi/wp-content/uploads/2026/10/Tasokehitys-2026.pdf
