Aitajuoksija Lotta Haralan mittava huippu-urheilu-ura päättyy elokuun lopussa Helsingissä Ruotsi-ottelussa. Harala kokee, että on aika katsoa, mitä juniorivuosista elämää hallinneen ja sitä määrittäneen urheilu-uran jälkeen on tarjolla.
– Urheilu on hallinnut koko aikuiselämääni 16–17-vuotiaasta lähtien. Olen priorisoinut sen kaiken muun edelle. Se on ollut äärimmäisen antoisaa ja tarjonnut matkan, jolla olen saanut kokea tosi paljon hienoja ääripääntunteita, Harala totesi Helsingissä perjantaina pidetyssä mediatilaisuudessa.
– Tänä vuonna olen tehnyt paljon irti päästämis- ja luopumistyötä elämässäni urheilun ulkopuolella. Tunnen nyt uteliaisuutta itseäni ja elämää kohtaan, että mitä elämällä on minulle tarjota urheilu-uran jälkeen.
Harala, 34, oli jo juniorina oman ikäistensä sarjoissa kansainvälisen tason urheilija. Aikuisena uraa kurittivat vammat, mutta Harala murtautui 100 metrin aidoissa olympia, MM -ja EM-kisoissa välieriin, voitti lajinsa Kalevan kisoissa kahdesti ja Ruotsi-ottelussa kerran.
Rystyset valkoisina yrittäminen jäi, tilalle löytyi juniorivuosien ilo
Viime vuonna Harala oli elämänsä kunnossa. Hän eteni finaaliin EM-halleissa Apeldoornissa ja välieriin Nanjingin MM-halleissa sekä Tokion MM-kisoissa, voitti pika-aitojen Suomen mestaruuden ja juoksi Suomen ennätyksen 12,65, jonka Saara Keskitalo tänä kesänä rikkoi.
– Liioittelematta minulla meni kymmenisen vuotta päästä aikuisena sille tasolle, mihin koin, että minulla on potentiaalia. Sinnikkäästi jaksoin kuitenkin uskoa itseeni ja kääntää kivet ja kannot kunnes löytyi ”kivi”, josta domino-efekti lähti pyörimään hyvään suuntaan.
Haralan uraa jarruttivat jalan hermotukseen ja tehontuotantoon vaikuttanut selkäydinkanavan arpikudoksen poistoleikkaus 2019 ja sääriluun rasitusmurtuman leikkaus 2021 sekä pienemmät vaivat kuten kuluvaa kautta kiusannut takareisivaiva.
Uraltaan Harala muistaa aikoja, jolloin urheilu oli ”tuskallista, rystyset valkoisina yrittämistä”. Viime vuosina harjoitteluun ja kilpailemiseen löytyi juniorivuosien ilo.
– Tuntuu, että ympyrä on sulkeutunut sikäli, että olen viime vuosina löytänyt uudelleen semmoisen hyvällä tavalla tosissaan leikkimisen, mikä oli iso osa sitä, miksi nuorena nautin urheilusta, ja miksi silloin myös menestyin.
– Koen, että sellainen pilke silmäkulmassa, mutta silti tosissaan leikittely urheillessa, on ehkä se avain nautinnolliseen menestykseen.
Suomen ennätys huipensi nousun haastajasta ykköseksi
Oman uransa huippuhetket Harala koki kahden edellisvuoden aikana.
– Se oli minulle iso asia, kun koin, että nousin Suomen ykkösaituriksi ja olin sitä parin vuoden ajan 2024–2025. Olin pitkään haastajana kärkikolmikon takana, ja kun pystyin nousemaan sieltä ykkösaituriksi, ehkä monien olettamuksiakin vastaan, se oli minulle tosi hieno juttu.
– Samoin, kun juoksin Suomen ennätyksen, ja voitiin Espoossa Suomen mestaruuden sellaisella kaudella, jolla useampi juoksija oli ihan oikeasti huppukunnossa.
Toimiva valmennus löytyi viimeisille vuosille
Uransa varrella Haralalla on ollut useita valmentajia. Hän kiittää kaikkia ja kertoo oppineensa jotakin jokaiselta.
– Minä olen ylpeä siitä, että uskalsin vaihtaa valmentajaa niin usein, että löytyi sellainen kuvio, mihin minä uskoin ja mikä toimi minulle. Se oli syy, miksi me Matias Myttysen kanssa loppujen lopuksi ruvettiin valmentamaan yhdessä, Harala sanoo.
Harala kokee saaneensa kritiikkiä siitä, että vaihtoi valmentajaa usein, mutta näkee, että huipulle pyrkiessä ei voi tyytyä tilanteeseen, joka ei jostain syystä toimi parhaalla tavalla.
– Se ei ole kenenkään yksittäisen valmentajan tai kenenkään muunkaan vika, mutta kyllähän meillä suomalaisessa yleisurheilussa on sitä, että aika harva valmentaja pystyy oikeasti ammattimaisesti sitoutumaan valmentamiseen, Harala sanoo.
Kuluneelle kaudella Harala on vastannut itse valmennuksestaan.
EM-kilpailut, GP ja Ruotsi-ottelu vielä edessä
Haralan ura päättyy Ruotsi-ottelussa, mutta ennen sitä hän aikoo kilpailla Birminghamin EM-kilpailussa sekä Espoossa Motonet GP:ssä 19. elokuuta, jos kesäkuusta kilpailukautta kiusannut takareisivaiva sen sallii.
– Takareisi on nyt saatu siihen kuntoon, että pystyn tekemään kolme aitatreeniä ennen EM-kisoja. Olen luottavainen, että saan kisoihin ihan hyvän kunnon aikaiseksi.
Kun urheilu-ura syksyllä päättyy, Harala jättää kilpakentät tyytyväisenä.
– Minä koen, että urheilu on mitä parhain konteksti ihmisenä kasvuun. Minusta tuntuu, että kun olen sitoutunut siihen omaan intohimooni ja tavoitteeseen täysillä, olen saanut tosi hyvän alustan kasvaa ihmisenä niin tunteiden käsittelyn kuin kaiken muunkin osalta.
Kirjan viimeistelyä syksyllä – valmennus on kiinnostaa
Syksyllä Haralan katse kääntyy hänen elämänkertakirjansa Irti – Lotta Haralan tarina (WSOY) viimeistelyyn. Kirja ovat kirjoittaneet Milla Madetoja ja Henri Nyholm. Se julkaistaan maaliskuussa.
– En malta odottaa, mitä kaikkea sieltä tuleekaan, Harala sanoo.
Onko mahdollista, että joskus tulevaisuudessa Lotta Harala nähdään yleisurheiluvalmennuksen parissa?
– Kyllä se voi olla. Minulle valmentaminen on iso intohimo.
Faktaa/Harala
Lotta Harala
Tampereen Pyrintö
34-v.
Valmentajaa: vastaa itse valmennuksestaan
Ennätykset:
100 m aj 12,65
60 m aj 7,94
Menestys:
Kansainvälisissä arvokisoissa:
Alkuerissä 100 metrin aidoissa 2023 MM-kilpailuissa Budapestissa, välierissä Pariisin olympiakisoissa ja Rooman EM-kilpailuissa 2024 sekä Tokion MM-kilpailuissa 2025.
Halliradoilla alkuerissä 60 metrin aidoissa EM-kisoissa Göteborgissa 2013 ja Istanbulissa 2023. Välierissä EM-halleissa Belgradissa 2017 ja MM-halleissa Nanjingissä 2025 sekä finaalissa EM-halleissa Apeldoornissa 2025.
Parhaat saavutukset nuorten arvokisoista: 100 metrin aitojen 4. sija alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa Bressanonessa 2009, ja 8. sija alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa Tampereella 2013.
SM-kilpailuissa:
Kalevan kisat: 2 kultaa, 2 hopeaa
SM-hallikilpailut: 2 kultaa, 3 hopeaa, 1 pronssi
SM-viestit: 1 kulta, 1 hopea, 2 pronssia
Nuorten SM-kilpailut: 8 kultaa, 6 hopeaa, 6 pronssia
