Kalevan kisojen parhaat seurat ja urheilijat lajeittain -tilastoihin perustuvassa juttusarjassa Jarmo Mäkelän tarkastelukohteena on miesten 800 metriä. Sarja perustuu Pentti ”Pesa” Vuorion tekemiin tilastoihin, joita hänen kuolemansa, vuoden 2022 jälkeen on täydentänyt Esa Kaihlajärvi.
Teoksessaan Kultaiset kentät – Suomen yleisurheilun vuosisata Matti Hannus kuvaa kahta ratakierrosta osuvasti lajiksi ”nopeuden, kestävyyden ja taktisen taidon rajamaastossa”. Suomelle lajin arvokilpailumenestys ei ole yhtä komea kuin pidemmillä juoksumatkoilla, harrastuneisuudeltaan ja tasoltaan se on kuitenkin ollut vahva läpi yleisurheilun historiamme.
Urheilumuodon mahtimiehistä Lauri ”Tahko” Pihkala ja Paavo Nurmi ovat piirtäneet jälkensä 800 metrin historiaan. Syyskuussa 1911 Pihkala alitti ensimmäisenä suomalaisena kahden minuutin rajan Tukholmassa vallatessaan hopeaa Pohjoismaiden akateemisissa mestaruuskisoissa. Paavo Nurmi on ainut urheilija, joka on voittanut Suomen mestaruuden kaikilla ratamatkoilla kasista kymppiin.
1920-luvun valtaisa suomalaismenestys näkyi lajin tilastoissa räjähdysmäisesti. Kun 1925 kahden minuutin alittajia oli kahdeksan, oli heitä seuraavana vuonna jo 26.
Nopeasti sotien jälkeen kehittyneet harjoitusmenetelmät, intervalliharjoittelu eritoten, näkyi keskimatkojen nopeana kehityksenä myös Suomessa. Kaudella 1955 kymmenen parhaan keskiarvo oli Suomessa peräti 1.50,67, parempaan maailmassa ylsivät vain Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Länsi-Saksa.

Ari Suhonen on piikkipaikalla Suomen 800 metrin historiassa, niin Kalevan kisojen menestyksessä kuin SE-lukemin 1.44,10. Kuva Juoksija-lehti/Ari J. Hyytiäinen
Taskinen, Härkönen ja Suhonen ovat nousseet arvokilpailujen palkintokorokkeelle – Väätäinen ja Vasala näyttivät, ettei rohkea panostaminen kestävyyteen syö nopeutta
Arthur Lydiardin vaikutuksen pidempien ratamatkojen kehittymisessä Hannus näkee selvästi mailimatkoja suuremmaksi. Juha Väätäinen oli osoittanut, että nopeuden voi jalostaa huippuluokan kestävyydeksi. Uransa alussa hän oli vallannut kahden ratakierroksen Suomen mestaruuden kahdesti. Olympiavuonna 1972 Pekka Vasala osoitti Kari Sinkkosen ohjauksessa, kuinka rohkea panostaminen kestävyyteen ei syö nopeutta, Ruotsi-ottelun Euroopan ennätys 1.44,5 ei unohdu.
Arvokilpailujen mitalikorokkeelle ovat ulkoradoilla nousseet Markku Taskinen ja Jorma Härkönen, kumpikin pronssille Euroopan mestaruuskisoissa, Taskinen Roomassa 1974 ja Härkönen Ateenassa 1982. Sisäratojen EM-kilpailuissa Taskinen valtasi maanosan mestaruuden Italian Milanossa 1978, Ari Suhonen nousi pronssikorokkeelle Ranskan Liévinissä 1987.
Vielä vuosituhannen lopulla laji oli yleisurheilumme eliittiä. 1984 alle 1.56:n juoksijoita oli peräti 135, neljä vuotta myöhemmin 1.50:n paremmalle puolelle ylsi 14 suomalaismiestä ja 1994 kansainvälisen tulosrajan 1.46 alittajia oli neljä.
Urheilujohtajista Lauri ”Tahko” Pihkala ja Pertti Eräkare kartuttivat vaahteralehtisten mitalitilastoa, ”Parta-Pekka” Juutilainen 1960-luvun suosikki
Helsingin Kisa-Veikkojen puolimailereita on Kalevan kisojen finaaleissa nähty viljalti, lähes vuosittain läpi kisahistorian. Niinpä seuran 550 pistettä on enemmän kuin minkään seuran saldo missään lajissa.
Artikkelikuvassa seuran kovaa kaartia 1980-luvulta: Ilkka Äyräväinen, Nicklas Henrichson, Timo Kytölä ja Eero Kytölä.
Sotavuosia edeltäneen ajan kovimpiin pisteiden kerääjiin kuului Suomen urheilun tunnettu idealinko Lauri Pihkala vuosien 1911 ja 1912 Suomen mestarina. Korkeimmalle palkintokorokkeelle nousseita vaahteralehtisiä olivat lisäksi Erik Schönberg ja Felix Hilldén. Muilla mitalisijoilla nähtiin lisäksi Eino Elo ja Amsterdamin olympialaisissa tonnivitosella Suomea edustanut Leo Helgas, joka julistettiin ammattilaiseksi 1931.
Sakari Aarniala voitti Suomen mestaruudet sotavuosina 1941 ja 1944. 1940-luvulla nousi Iisalmesta Helsinkiin muuttanut Reino Tikkanen kahdesti pronssille. Jatkosodan aikaan Kontupohjan avajaiskilpailuissa 1943 Tikkaselle kellotettiin tonnivitosen maailmanennätys 3.46,9, tulos kuitenkin hylättiin, kun juostu matka todettiin liian lyhyeksi. 1950-luvulla mitalikorokkeelle ylsivät vain Erkki Taimisto, kerran pronssille, sekä SUL:n puheenjohtajana 1980-luvulla vaikuttanut Pertti Eräkare, kerran hopealle ja kerran pronssille.
1960-luvulla vaahteranlehtilippua kantoivat Pertti Ålander ja ”Parta-Pekka” Juutilainen. 11-vuotiaana Yhdysvaltoihin muuttanut Ålander vietti kesiään Suomessa ja nousi Rooman olympiajoukkueeseen ratakierroksen viestin varajuoksijana, olympiaradalle hän pääsi lajinsa kasin alkueriin. Kalevan kisoissa Ålander oli 1960 pronssilla sekä 1961 ja 1964 hopealla.
Pitkänhuiskeasta partasuusta Pekka Juutilaisesta tuli vuosikymmenen alkuvuosina yleisön suosikki. Rolf Haikkolan vetämän ”Raaka Rollen koplan” urheilija aloitti aina kovaa ja esiintyi julkisuudessa värikkäästi. Eläintarhassa 1964 Pekan kovinta suomalaisaikaa 1.47,5 – kuin myös nuorten vastaavaa samassa juoksussa, Jaakko Tuomisen 1.48,6:tta – ei hyväksytty Suomen ennätyksiksi, koska juostiin piirikunnallisissa.
Samana vuonna Juutilainen voitti Kalevan kisat Oulussa ja päätyi Tokion olympiakisojen alkueriin. 1962 ja 1963 oli tullut hopeaa ja pronssia Olavi ”Tankki” Salosen voittamissa mestaruuskisoissa ja 1965 Juutilainen valtasi vielä pronssikorokkeen Juha Väätäisen ja Heikki Pippolan takana.
Työväen Urheiluliitosta HKV:hen muuttanut toinen koplan ravuri Keijo Ceder ei Kalevan kisoissa yltänyt mitaleille, mutta juoksi maaotteluissa hyvin, ennätyksekseen 1.48,2 Lappeenrannassa syyskuussa 1965.

Viipurin Urheilijoiden Markku Taskinen ja HKV:n Markku Aalto olivat aikansa 800 metrin kärkimiehiä. Tämä kuva on Kalevan kisoista Hyvinkäällä 1973.
Aalto ja Kytölä palkintokorokkeella useasti, Lahtio mestarina viidesti peräkkäin – HKV:n kasin tarina näyttää jatkuvan
1970-luvun tähti oli Markku Aalto, joka sai ainoan Kalevan kisavoittonsa jo kaksikymppisenä 1969 olympiastadionilla. Kahta vuotta myöhemmin hän passitti Heikki Pippolan Suomen ennätyksen historiaan samassa paikassa ajalla 1.47,2. Kalevan kisojen hopeakorokkeelle arkkitehtiopiskelija nousi 1970, 1971, 1973 ja 1974 ensin Vasalan, sitten Markku Taskisen kantapäillä. Lempipaikkaansa Olympiastadioniin Aalto sai pitää yhteyttä parikymmentä vuotta myöhemmin vastatessaan stadionin peruskorjauksen suunnittelusta ennen EM-kisoja 1994.
Pitkien aitojen erikoismies, maajoukkueen kapteeni Jaakko Tuominen vieraili kasin pronssikorokkeella 1970.
1980-luku ei tuonut mestaruutta, muita mitaleita kuitenkin Ilkka Äyräväiselle ja Eero Kytölälle. Monipuolinen estejuoksija, seuran myöhempien aikojen puheenjohtaja Äyräväinen nappasi kasin pronssin 1982. Eero Kytölä oli pronssikorokkeella 1983 kirkastaen mitalinsa hopeaksi sekä 1985 että 1986. Lisäksi finaaleissa nähtiin Niklas Henrichson ja Timo Blom useampanakin vuonna.
1990-luvun ainoan mitalin, pronssin valtasi Mikko Simos 1999. Mika Ryynänen ylsi palkintokorokkeen tuntumaan sekä 1991 että 1993.
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kunkku koko Suomessa oli Mikko Lahtio, joka hallitsi lajiaan 2006-2010 voittaen Kalevan kisat viisi kertaa peräkkäin. Lahtion mitaliputki täydentyi lisäksi hopealla 2012. Isänsä Olavin valmentama Mikko kilpaili arvokilpailuissa kahdesti, Pekingin olympialaisissa 2008 ja Barcelonan EM-kisoissa 2010. Maaotteluita tai Euroopan Cup-kilpailuja hänelle kertyi 15, joista voittoja neljä.
Tapani Virtaselle kasin Kalevan kisojen finaaleita kertyi kolme ja Aki Nummelalle kaksi.

Oliver Asikainen lupaa jatkoa HKV:n kahden kierroksen menestykselle.
2010-luvulla Lahtion jälkeen mitalisijat kiersivät vaahteralehtisiä, finaaleissa heistä nähtiin Julius Uutela, Niko Viljola ja Panu Jantunen. Benjamin Lee palautti mitaliputken valtaamalla pronssimitalit 2020 ja 2023 sekä hopean 2024.
Viljolan kuusi finaalijuoksua saivat upeasti seurakseen Suomen mestaruuden Espoosta viime kesänä. Seuran ylivertaiset lajiperinteet ja pistepotti tulevat mitä ilmeisimmin saamaan jatkoa, omalta osaltaan siitä antoi takeita Oliver Asikainen Espoon viime kesän hopeallaan.
Härkönen, Suhonen ja Kirwa Lahden Ahkeran tähtiä vuosituhannen taitteen molemmin puolin
Lahden Ahkeran ensimmäinen Kalevan kisojen kasin finalisti oli Lauri Silvennoinen viidennellä sijallaan 1940. Kahdeksan vuotta myöhemmin hän avasi Sankt Morizin talviolympialaisten Suomen hopeisen viestinhiihdon.
Seuraavia kirjauksia Ahkera sai odottaa 41 vuotta, kunnes Jorma Härkönen ravasi seuralle neljä peräkkäistä mestaruutta 1981–1984. Tätä ennen Ateenan EM-kilpailujen pronssimitalisti oli 1977–1980 juossut Vuoksenniskan Urheilijoille kolme hopeaa ja kullan. Maaotteluissa tai Euroopan Cup-kilpailuissa Markku Valkaman ja Leevi Seppäsen valmentama Härkönen juoksi kahta ratakierrosta 27 kertaa yltäen niissä kuudesti voittajaksi.
1980-luvulla Jussi Riihelä juoksi neljästi finaalissa, parhaiten hopealle 1984, Petri Nevanpää oli finalisti 1986.
Seuraavalla vuosikymmenellä Ari Suhonen juoksi ahkeralaisena mestaruuteen 1993 sekä seuraavina kausina neljännen ja kuudennen sijan. Tätä ennen Porvoon Urheilijoiden kasvatti, tämän hetken SE-mies oli kirjauttanut kasvattajaseuralleen kahdeksan peräkkäistä mestaruutta 1985–1992.
Isänsä Matti Suhosen valmennettava Suhonen voitti tonnivitosen sisäratojen Euroopan mestaruuden Budapestissa 1998. Kasin sisäratojen EM-hallipronssin ohella 14 muuta kasin arvokilpailua juuttuivat eriin. Maaotteluissa tai Euroopan Cup-kilpailuissa Suhonen juoksi eurooppalaisia mailimatkoja 27 kertaa nousten 14:ssä korkeimmalle palkintokorokkeelle.
Vuosituhannen taitteessa Antti Vasala juoksi 1998 lähtien kuudesti peräkkäin finaalissa saalistaen hopeaa 2001 ja pronssia 1998 ja 2000. Wilson Kirwa juoksi vuosikymmenen toisen mestaruuden Ahkeralle 1999. Kirwan mestaruusputki täydentyi kotikisoissa 2000 sekä 2002 ja 2004, vuonna 2003 seurakaveri Juha Kukkamo ennätti niukasti edelle.
Finaalin pistesijoilla Kirwa nähtiin lisäksi kolmesti, 2005-2007. Ensimmäisen mestaruutensa hän juoksi Porin Tarmolle 1998. Kotikisojen vuoden 2000 mestaruus jäi historiaan, kun mestaruudet tulivat Esko Husun ja Heikki Keskitalon valmennettavalle lisäksi ali- ja ylimatkoilta, neloselta ja tonnivitoselta.
Sisäratojen EM-kisoissa Belgian Gentissä 2000 Kirwa oli neljäs, muut viisi ulkoratojen arvokisaa jäivät eriin. Maaotteluissa tai Euroopan Cupissa hän starttasi yhteensä 28 kertaa voittaen niistä kahdeksan.
Kukkamolla keltapaitana kolme mestaruutta
Keuruun Kisailijoiden kasvatti Juha Kukkamo teki komean uran Ahkeran kilpailupaidassa. Suomen mestaruudet hän kirjautti seuralleen 2001, 2003 ja 2005. Lahden kotikisoissa 2000 palkintokorokkeella nähtiin vain ahkeralaisia, Kukkamo hopealla. Hopeaa hänen kaulaansa pujotettiin lisäksi 2004 ja 2006, pronssinen mitali oli tullut 2002.
Ensimmäisen Kalevan kisojen voittonsa Kukkamo juoksi kasvattajaseuralleen Keuruun Kisailijoille 1997 ollen samana vuonna viides Turusta käynnistyneessä EM22-kilpailussa. Ennen Ahkeraan muuttamista tuli lisäksi hopeaa 1999. Eurooppalaisilla mailimatkoilla ja kerran ratakierroksen viestissä Veli Vilkkilän valmennettava edusti Suomea maaotteluissa ja Euroopan Cupissa yhteensä 35 kertaa nousten neljästi korkeimmalle palkintokorokkeelle.
Seuraavat Ahkeran mitalit saalisti Jonas Hamm, hopean 2010 ja pronssin kotikisoista kahta vuotta myöhemmin. Toistaiseksi keltapaitojen viimeisimmät finalistit ovat olleet Janne Kanerva 2019 ja Olli Ahlgren 2020.
Pitkien aitojen arvokilpailumitalistit Erik ”Erkka” Wilèn ja Bertil ”Bebbe” Storskrubb menestyivät kasillakin HIFK:n väreissä
Vahva juoksuseura Helsingfors IFK oli vahva myös kahdella ratakierroksella Kalevan kisahistorian ensimmäisinä vuosikymmeninä. 1910-luvun kultamitalisteja olivat Rolf Berner ja Ola Fogelberg. Berner sai kauppaneuvoksen arvonimen ja toimi Edistyspuolueen kansanedustajana 1945-1951. Fogelbergia pidetään suomalaisen sarjakuvataiteen keskeisenä pioneerina, ja monet tuntevat hänen sarjakuvahahmoistaan Pekka Puupään.
Kaikki lajit huomioon ottaen SM-kisojen kaikkien aikojen menestynein urheilija Erik ”Erkka” Wilén vieraili kasilla kahdesti 1921 ja 1922 voittaen molemmilla kerroilla. Kalevan kisoista hän saalisti yhteensä 29 kultamitalia, ja parhaasta lajistaan 400 metrin aidoista olympiahopeaa Pariisista 1924.
1930-luvun tähtirintojen tähti oli Paavo Michelsson (Mikkeli), joka nousi korkeimmalle palkintokorokkeelle kolmena vuotena peräkkäin 1931-1933. Norja-maaottelussa heinäkuun alussa 1933 Michelssonin juoksema Suomen ennätys kirjattiin 1.53,3.
Heti sotien jälkeen 1945 ja 1945 Suomen mestariksi juoksi Runar Björklöf. Ravintola-alalla työuransa tehnyt Björklöf oli pitkään mukana tähtirintojen seuratoiminnassa. 1949 oli Lasse Räihän vuoro vallata korkein palkintokoroke. 1950-luvun puolella Räihä laajensi lajirepertuaariansa pelaamalla käsipalloa HIFK:n mestaruussarjajoukkueessa.
Seuran suurjuoksija, pitkien aitojen Euroopan mestari Oslosta 1946, Bertil ”Bebbe” Storskrubb hallitsi myös kasin. 1948 hän oli SM-hopealla. Malmössä 1945 juoksemallaan ennätyksellä, kauden maailman kärkituloksella 1.49,3 hän piti Suomen ennätystä kymmenen vuotta. Vuotta aiemmin luutnantti Storskrubbin iskujoukko tuhosi Viipurinlahden saaristossa Teikarin saarella Neuvostoliiton pataljoonan. Mantereelle vetäydyttäessä kaikille ei riittänyt venepaikkoja, ja iskujoukkonsa johtaja ui kolmen kilometrin matkan mantereelle.
Tuossa Vaasan 1948 finaalissa niin ikään pitkiin aitoihin erikoistunut Rainer Pelkonen ylsi kuudenneksi. Rehtori Pelkonen oli 1971 perustamassa Mäkelänrinteen yhteiskoulun luokatonta lukiota, sittemmin urheilulukiota.
Suomen mestaruuksiensa lisäksi edellä mainitut HIFK:n urheilijat saavuttivat yhteensä yhdeksän muuta 800 metrin Kalevan kisamitalia. Seuraavaa mitalia odotettiin vuoteen 1964, jolloin Harri Jansson valtasi pronssin Pekka Juutilaisen ja Pertti Ålanderin kantapäillä. Diplomaattiperheen poika oli viettänyt nuoruutensa ja opiskellut Yhdysvalloissa. Suomessa urheilukesät viettänyt Jansson siirtyi 1960-luvun puolivälissä Kanadaan tehden siellä työuran pankkialalla ja nousten arvostetuksi finanssialan asiantuntijaksi ja 2005 Suomen kunniakonsuliksi Vancouveriin.
Jaakko Lehtilä nähtiin finaalissa 2019 ja Daniel Lundmark on toistaiseksi juossut finaalissa kahdesti kuluvalla vuosikymmenellä.
TuUL:lla olympiavoittajia ja ME-miehiä: Nurmi, Larva, Vähäranta ja Salsola
Turun Urheiluliiton ensimmäisen mitalin, pronssin 1920 saavutti Martti Jukola. Sittemmin filosofian tohtori Jukola opittiin tuntemaan yleisradion legendaarisena urheilutoimittajana. Päälajissaan pitkissä aidoissa hän oli mukana Pariisin olympiakisoissa 1924.
Vuodesta 1923 vuoteen 1957 mustapaidat valtasivat seitsemän Suomen mestaruutta. Paavo Nurmen jälkeen (1923) Harri Larva otti niitä 20- ja 30-lukujen taitteessa neljä. 1950-luvulla oli Urpo Vähärannan (1954) ja Olavi Salsolan vuoro (1957).
Larva tunnetaan Amsterdamin olympiakisojen 1928 tonnivitosen voittajana, Kalevan kisoista hän saavutti tältä matkalta vain yhden pronssin. Kaivertajana työskennellyt Larva tunnettiin radalla korkealla juoksua rytmittävistä kyynärpäistään.
Vähäranta juoksi ensimmäisen kasin mestaruutensa 1953 kasvattajaseuralleen Lokalahden Leiskulle. Hän edusti Suomea kotiolympiakisojen tonnivitosella 1952 sekä juoksi kasia kaksi vuotta myöhemmin EM-kilpailuissa Bernissä.
Salsola juoksi 1955 kasilla Suomen ennätyksen, heinäkuun alussa Helsingissä 1.49,1. Kolmen vuonna 1933 syntyneen Olavin trio Turun heinäkuun illassa ei unohdu. Salsolasta ja Salosesta tuli vuorokaudeksi tonnivitosen ME-miehiä ajalla 3.40,2, Vuorisalo viipyi sekunnin kymmenyksen pidempään.
Salsola oli tonnivitosen juoksijana Melbournen olympialaisissa 1956 ja Tukholman EM-kisoissa 1958. Seuran kultamitalisteista vain Paavo Nurmi sai yhden muunvärisen SM-mitalin, hopean 1921.
1927–1959 Turun mustapaitojen kasin nielijät Frej Liewendahl, Arvo Lehtonen, Leevi Väliaho, Denis Johansson, Tauno Kontio ja Raimo Nordström saavuttivat yhteensä kahdeksan hopea- tai pronssimitalia.
Seuraavaa mitalia odotettiin 20 vuotta. Sen toi Sulkavalta Turkuun siirtynyt Ari Paunonen, pronssin Helsingistä 1979. Finaaleissa mustapaitoja on toki nähty kaikkina sen jälkeisinäkin vuosikymmeninä, Raimo Karsikas kerran, Henry Aalto kahdesti, Tomi Kankare kolmesti, lisäksi Willy Rotich, Saku Lehikoinen, Marco Bertolotti ja Markus Teijula viimeisimpänä Espoossa viime kesänä.
Pyrinnöllä neljä Suomen mestaruutta: Männistö, Harri Eljanko, Tuomaala ja Salsola
Tampereen Pyrinnöllä on kahden ratakierroksen voittajia neljä. Ennen sotia saavutukseen ylsivät Pauli Männistö 1917 ja urheilutoimittajana sittemmin tunnettu, muun muassa Suomen Urheilulehden päätoimittajana 1942-1950 toiminut Harry Ekqvist (Harri Eljanko) 1927. Sotien jälkeen oli ensin vuorossa Perhosta Jyväskylän kautta Tampereelle poliisiksi kotiutunut Eero Tuomaala 1952. Parhaat saavutuksensa Tuomaala sai pidemmiltä matkoilta, niiden joukossa Helsingin olympiakisojen vitosen 13. sija. Toistaiseksi viimeisen lajin kultamitalin Pyrinnölle toi Turusta Tampereelle siirtynyt Olavi Salsola 1955.
Muita mitaleita pyrintöläisillä on yhteensä yhdeksän. Ennen sotia niitä toivat Antti Lehmus kahdesti, Eljanko voittonsa ohella kerran, Paavo Vähätupa kerran ja talvisodassa kaatunut Kosti Kurkela kahdesti. Helsingissä 1944 hopeavuorossa oli estejuoksija Pentti Siltaloppi, leipälajissaan hän oli Oslon EM-kilpailuissa kuudes 1946 ja Lontoon olympiakisoissa viides kahta vuotta myöhemmin.
Mitaliton jakso venyi yli 60-vuotiaaksi, kunnes Jaakko Laakso kiihdytti hopealle 2016 ja 2017 häviten kummallakin kerralla niukasti Ville Lampiselle. 1990-lukua sekä kuluvaa vuosikymmentä lukuun ottamatta Pyrinnön punapaitoja on nähty finaaleissa kaikilla muilla vuosikymmenillä.

Kalevan kisojen lähtökiihdytystä Tampereella 1977: vas. Jorma Härkönen, Antti Loikkanen, mestari Ari Paunonen, Tarmo Tupala, Markku Laine ja Markku Taskinen. Kuva Juoksija-lehti
Viipurin Urheilijoiden Taskiselle viisi mestaruutta, olympiaurheilija Järvelä ja Peussa muut mestarit
Viipurin Urheilijoiden ensimmäinen menestyjä oli Nestori Järvelä, joka 1920-luvun alkuvuosina valloitti kerran jokaisen Kalevan kisojen palkintokorokkeen ollen lisäksi pari kertaa finaalissa. Kymenlaakson Sippolassa varttunut Järvelä oli edellisvuosikymmenellä juossut lisäksi kahden ratakierroksen kaksinkertaiseksi hopeamitalistiksi ja kerran pronssille Sippolan Kunnon ja Kymintehtaan Urheiluseuran edustajana. Hän oli Kalevan kisojen moninkertainen mitalisti myös tonnivitosella, Pariisin olympialaisissa 1924 hän osallistui estejuoksuun.
1920-luvulla pronssille juoksivat sekä Jalasjärveltä pääkaupunkiin muuttanut Matti Tala että mailerina paremmin tunnettu Eino Purje (Borg). Siirryttyään HKV:hen Purje voitti Kalevan kisojen tonnivitosen kolmesti ja valtasi lajin pronssimitalikorokkeen Amsterdamin olympialaisissa 1928.
Koiviston Suojeluskunnan paikallispäällikkö, talvisodassa kaatunut Tauno Peussa valtasi kasin Suomen mestaruuden kolmesti peräkkäin, 1937 Terijoen Kiistolle, 1938 Koiviston Urheilijoille ja 1939 Viipurin Urheilijoille. Wienin EM-kisoissa 1938 Peussa sijoittui kuudenneksi.
Arvokilpailumitalisti ulko- ja sisäradoilta, Markku Taskinen valtasi 1973-1980 viisi kultaa, hopean ja pronssin. Kalevan kisojen voittojaan hän tuuletti 1973, 1974, 1975, 1976 ja 1978. Nopeuden kautta lajiaan lähestynyt Taskinen oli neljästi mitaleilla ratakierroksella, 1973 Suomen mestarina, lisäksi kerran myös aidatulla ratakierroksella.
Arvokilpailu- ja Euroopan Cup-edustuksia Taskiselle kertyi yhteensä 50. Niistä kahdeksan päätyi korkeimmalle palkintokorokkeelle.
Jarmo Kokkola juoksi Viipurin Urheilijoiden kilpailupaidassa pronssille 1990 ja hopealle 1992. Kasvattajaseuralleen Ristiinan Urheilijoille hän oli vallannut pronssit sekä 1987 että 1988.
Toistaiseksi viimeisin VU:n kasin mitalisti on Australian ja Suomen kaksoiskansalainen Matthew Fox, joka nousi 2014 tiukassa kilpailussa Ville Lampista ja Panu Jantusta vastaan pronssille.

Joonas Rinteellä ja Ville Lampisella on mestaruuksia ja mitaleita vaikka muille jakaa.
KU-58:n Lampisella uskomaton 11 peräkkäisen mitalin putki
Heikki Hopeasaari aloitti vantaalaisen Kenttäurheilijat-58:n pisteiden keruun ollen viides 1958, samana vuonna, kun seura perustettiin.
Vaasassa 2013 siirryttiin Ville Lampisen aikaan, joka jatkuu yhä. Siitä lähtien hän on juossut kasin finaalissa joka vuosi mitaleille vuoteen 2023 saakka. Lampisen neljän peräkkäisen Suomen mestaruuden putki käynnistyi 2014. Hopealle vantaalainen on noussut lisäksi viidesti ja pronssille kahdesti. Tämän tilaston kärkipaikalle nousu edellyttää Lampiselta 14:ttä finaaliin yltämistä.
KU-58:n tarina näyttää jatkuvan. Seuran nuorukaisia on viime vuosina jo nähty finaaleissa, tänä vuonna 24-vuotiaat Junnu Korvenpää 2023 ja Atte Nevala viime kesänä kolmannella palkintokorokkeella.

Ari Suhonen ja Esko Parpala oli kova taistelupari.
Kahdeksan mitalin Esko Parpala ja Lapin Lukko
Lapin Lukon kasvatti Esko Parpala voitti Suomen mestaruuden 1996, 1987–1997 hän nousi lisäksi hopeakorokkeelle kuudesti ja pronssille kerran.
1990-luvun alussa Parpalan ympärille koottiin 800 metrin viestiprojekti, joka toi Lukolle neljä peräkkäistä viestimestaruutta 1993–1996.
Viestimiehistä Jarmo Kokkola juoksi henkilökohtaisella matkalla Lukolle pronssit 1993 ja 1994 sekä 1995. Mikkelissä 1993 puolet finalisteista tulivat Lukosta, kun Kokkolan pronssin lisäksi Parpala oli neljäs, Mika Laaksonen seitsemäs ja Heikki Keskitalo kahdeksas.
Samat miehet järjestyksessä Laaksonen, Keskitalo, Kokkola, Parpala juoksivat 1994 Iisalmen SM-viesteissä tänäkin päivänä 4 x 800 metrin voimassa olevan kovan Suomen ennätyksen 7.19,95.
Suhonen juoksi kasvattajaseuralleen Porvoon Urheilijoille kahdeksan peräkkäistä Suomen mestaruutta
Toivo Sarkama avasi Porvoon Urheilijoiden pistetilin juoksemalla neljänneksi Tampereen Kalevan kisoissa 1930. Seuraavina vuosina hän valtasi Helsingin Poliisi-Voimailijoiden kilpailuasussa kaksi tonnivitosen mestaruutta ja viisi muuta SM-mitalia. Yhden huippuhetkistään Sarkama koki Wienin EM-kisoissa 1938 sijoittumalla tonnivitosella viidenneksi.
Ari Suhosen aikaa porvoolaisseurassa saatiin odottaa yli puoli vuosisataa. 1985–1992 lahjakas porvoolainen valtasi kasvattajaseuralleen 800 metriltä kahdeksan peräkkäistä mestaruutta. Suomen mestaruuskilpailuja kansainvälisen tason puolimaileri ja maileri hallitsi isosti, massiivisen pitkien viestien menestymisen ohella tonnivitoseltakin hän saalisti viisi Suomen mestaruutta ja yhden hopean.
Porvoon Urheilijoiden kahden ratakierroksen viimeisin pistemerkintä on 2000, jolloin tonnivitosella paremmin viihtynyt Anders Rockas juoksi kakkosmatkallaan viidenneksi.
Hämeenlinnan Tarmon mitalistit: Tuomi, Teileri ja Suominen
Kalevan kisojen ensimmäisinä vuosikymmeninä ennen sotavuosia Hämeenlinnan Tarmon kasin juoksijoita nähtiin finaaleissa varsin usein. Mitalisijoille heistä ylsi ensimmäisenä Kaarlo Tuomi, pronssille 1923.
Tarmon 1930-luvun tähti oli Ossi Teileri (Tejler). Hän huuhtoi kultaa 1935 ja 1936. Mitaliputki oli avautunut 1932 pronssilla ja umpeutui hopeamitaliin 1937. Ulosottomiehenä elantonsa ansainnut Teileri osallistui 1500 metrille Wienin EM-kisoissa 1938.
1990-luvulla Tarmon kahden ratakierroksen lippua kantoi Tero Suominen. Oltuaan vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla kahdesti finaalissa hän nousi palkintokorokkeelle, hopealle ja pronssille 1996 ja 1997.

HKV:n ”Parta-Pekka” Juutilainen, Kaipolan Vireen Olavi Salonen ja Kannuksen Uran Erkki Niemelä Kalevan kisoissa Turussa 1963. Maalissa järestys oli Salonen, Niemelä ja Juutilainen.
Urheilijoiden kymppikärjessä lisäksi Rinne, Salonen ja Teijula
Kymppikärjen ulkopuolisten seurojen urheilijoista henkilökohtaiseen kymppikärkeen ovat yltäneet Saarijärven Pullistuksen Joonas Rinne, Kaipolan Vireen Olavi Salonen ja Naantalin Löylyn Markus Teijula.
Tänä vuonna 31-vuotta täyttävä Joonas Rinne on 12 viime vuotena juossut kasin finaalissa, ensimmäisen kerran 17-vuotiaana Lahdessa 2012. Mitaleilla Joonas on ollut kahdeksan kertaa, niistä viidesti peräkkäin voittajana 2020-2024.
Tonnivitoselta hän on kahminut tähän mennessä yhdeksän peräkkäistä voittoa. Tämän tilaston kärki on vain parin palkintokorokesijoituksen päässä.
Noormarkun Nopsassa urheilijaksi kasvanut Olavi Salonen muistetaan parhaiten ”kolmen 1933 syntyneen Olavin tonnivitosen ME-hyökkäyksestä” Turun urheilupuistossa 11.7.1957. Molemmat mailimatkat erinomaisesti hallinnut Tankki voitti Kalevan kisojen kasin kuudesti peräkkäin 1958-1963. Arvokilpailuissa Saloselle avautui finaalipaikka Belgradin EM-kisoissa 1962, neljännen sijan arvoisesti.
Naantalin Löylyn kasvatti, nykyään Turun Urheiluliittoa edustava Markus Teijula nousi mitalistiksi 17-vuotiaana, pronssille ensimmäisissä Kalevan kisoissaan 2015. Saman väriset mitalit Teijula saavutti lisäksi 2016 ja 2021. Jyväskylässä 2018 ja Lappeenrannassa vuotta myöhemmin uraansa jatkava naantalilainen nousi korkeimmalle palkintokorokkeelle.

Wilson Kirwa toi vauhtia Suomen puolelle mailille. Häntä seurasivat Mathias Björqvist, Antti Vasala ja Juha Kukkamo.
Puolimailille enemmän nopeuden kuin kestävyyden kautta
Tarkastellaanpa Suomen kaikkien aikojen kymmentä parasta kahden ratakierroksen juoksijaa keskiarvojen kautta. Kasin tulos on keskiarvoisesti 1.45,44, lähimpänä Esko Parpalan ennätystä. Parhaimpaansa kyseiset urheilijat ovat yltäneet keskiarvoisesti 25,3 vuoden iässä, koko lailla kuten Wilson Kirwa ja Jarmo Kokkola.
Kooltaan he ovat olleet keskiarvoisesti 182,9 sentin mittaisia ja 67,5 kiloa painavia, yhtä kuin Wilson Kirwan ja Eero Kytölän mitat. Alimatka, ratakierros on kulkenut keskiarvoisesti 47,95:een, ylimatka, tonnivitonen vastaavasti 3.42,84:ään, molemmat hyvin lähellä Wilsonin parhaita noteerauksia.
Mikael Söderman oli kasin juoksijaksi puhdas nopeustyyppi, myös Taskinen, Parpala, Kokkola, Härkönen ja Kirwakin lähestyivät lajia enemmän nopeuden kuin kestävyyden kautta.
Suhonen, Vasala, Rinne ja Kytölä ovat tuloksiltaan varsin tasapainoisia mailereita. Selvästi parhaat kestävyysominaisuudet olivat Vasalalla, niiden myötä hänelle avautui tie tonnivitosen olympiakultaan, kykyyn kestää arvokilpailun kaikki kilpailukierrokset. Toisaalta myös nopeuden kautta lajiaan lähestynyt Taskinen menestyi arvokilpailuissa.
Vasala ja Taskinen ylsivät ennätyksiinsä ensimmäisinä, 1970-luvulla, 1980-luvulla tähän tilastoon nousi neljä urheilijaa, seuraavalla vuosikymmenellä kolme. Jarmo Kokkolan ja Mikael Södermanin jälkeen kului 19 vuotta, kunnes Joonas Rinne otti paikkansa toistaiseksi viimeisimpänä.
Teksti Jarmo Mäkelä
Miesten 800 metrin Kalevan kisojen parhaat seurat
Helsingin Kisa-Veikot 550
Lahden Ahkera 253
Helsingfors IFK 240
Turun Urheiluliitto 218
Tampereen Pyrintö 154
Viipurin Urheilijat 151
Kenttäurheilijat -58 Vantaa 103
Lapin Lukko Rovaniemi 96
Porvoon Urheilijat 84
Hämeenlinnan Tarmo 80
800 metrin Kalevan kisojen parhaat pisteurheilijat
Ari Suhonen (9-0-0) 92
Ville Lampinen (4-5-2) 92
Joonas Rinne (5-1-2) 78
Juha Kukkamo (4-4-1) 70
Jorma Härkönen (5-3-0) 66
Olavi Salonen (6-1-0) 65
Markku Taskinen (5-1-1) 63
Wilson Kirwa (5-1-0) 62
Mikko Lahtio (5-2-0) 59
Markus Teijula (2-0-3) 55




