Yleisurheilu on aikuisten harrastamana keskisuuri laji. Sen merkitys liikunta- ja urheilukulttuurissamme ei kuitenkaan rajoitu vain harrastamiseen, kiteyttää Jarmo Mäkinen, joka tarkastelee oheisessa artikkelissa yleisurheilun harrastamista, lajin seuraamista ja siinä menestymisen merkitystä suomalaisille KIHUn vuosina 2018 ja 2024–2025 toteuttamien aikuisväestön liikuntatutkimusten perusteella.
Vuoden 2018 tutkimus kohdistui 15–74-vuotiaisiin ja vuosien 2024–2025 tutkimus 18–80-vuotiaisiin suomalaisiin. Tutkimusten toteutustapa muuttui samalla siten, että vuonna 2018 harrastamista kysyttiin edeltäneen 12 kuukauden ajalta, kun jälkimmäisessä tutkimuksessa käytettiin neljän kuukauden mittausjaksoja. Tämän vuoksi tutkimusten harrastajamääriä ei voi kaikilta osin verrata suoraan toisiinsa. Seuraamista koskevat kysymykset antavat paremman mahdollisuuden tarkastella myös ajallista pysyvyyttä.
Yleisurheilun harrastajia on vähän, juoksijoita paljon
Vuosien 2024–2025 tutkimuksen perusteella noin 65 000 18–80-vuotiasta suomalaista harrastaa tai on ainakin kokeillut yleisurheilua. Viikoittain lajia harrastavia on noin 38 000. Aikuisten varsinaisena harrastuslajina yleisurheilu on siten suhteellisen pieni verrattuna vaikka läheiseen juoksulenkkeilyyn, jota harrastaa noin 658 000 suomalaista eli kymmenkertainen määrä yleisurheiluun verrattuna. Kaikki juoksijat eivät tietenkään ole yleisurheilijoita eivätkä sellaisiksi itseään miellä.
Vuoden 2018 tutkimuksessa yleisurheilun harrastajamääräksi arvioitiin noin 97 000 ja juoksulenkkeilyn noin 642 000 henkilöä. Yleisurheilun ja juoksulenkkeilyn välinen suhde näyttäytyy siten samankaltaisena molemmissa tutkimuksissa.
Yleisurheilun harrastajamäärän mahdollista muutosta ei sen sijaan ole perusteltua arvioida näiden lukujen perusteella. Vuonna 2018 harrastamista kysyttiin edeltäneeltä vuodelta ja vuosina 2024–2025 neljän kuukauden jaksoilta. Myös tutkimusten ikärajaukset poikkeavat toisistaan. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että viikoittain yleisurheilua harrastavien määräksi saatiin molemmissa tutkimuksissa noin 38 000 henkilöä. Ainakaan aktiivisimman harrastajajoukon koossa ei tämän perusteella näy muutosta.
Yleisurheilua seuraa yli miljoona suomalaista
Yleisurheilun asema muuttuu olennaisesti, kun harrastamisen sijasta tarkastellaan urheilun seuraamista. Vuosina 2024–2025 yleisurheilua seurasi median välityksellä noin 31 prosenttia aikuisista. Väestömääräksi muutettuna tämä tarkoittaa noin 1,33 miljoonaa suomalaista. Paikan päällä yleisurheilua oli seurannut runsaat kahdeksan prosenttia eli arviolta 360 000 henkilöä.
Vertailun vuoksi jalkapalloa seurasi median välityksellä noin 35 prosenttia ja jääkiekkoa 54 prosenttia aikuisista. Yleisurheilu ei yllä jääkiekon asemaan, mutta kuuluu edelleen selvästi kolmen seuratuimman urheilulajin joukkoon.
Sama näkyi vuoden 2018 tutkimuksessa. Yleisurheilua seurasi median välityksellä noin 35 prosenttia 15–74-vuotiaista. Väestötasolle muutettuna tämä vastasi noin 1,43 miljoonaa suomalaista. Paikan päällä lajia oli seurannut vajaat kymmenen prosenttia eli noin 400 000 henkilöä.
Yleisurheilun seuraaminen näyttää siten säilyneen varsin laajana. Median kautta lajia seuranneiden osuus on jälkimmäisessä tutkimuksessa hieman pienempi, mutta ikärajaukseltaan erilaisten tutkimusten muutaman prosenttiyksikön eroa ei ole syytä tulkita kovin pitkälle.
Selvä havainto on sen sijaan yleisurheilun harrastamisen ja seuraamisen mittakaavaero. Varsinaisia aikuisia yleisurheilun harrastajia on joitakin kymmeniä tuhansia, mutta lajia seuraava yleisö lasketaan miljoonissa.
Yleisurheilun seuraaminen painottuu vanhempiin ikäryhmiin
Yleisurheilua on totuttu pitämään vanhempien ikäluokkien seuraamana lajina. Median välityksellä tapahtuvan seuraamisen osalta käsitykselle löytyy myös perusteita.
Vuosina 2024–2025 yleisurheilua seurasi median välityksellä 18–24-vuotiaista 21 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 22 prosenttia. Osuus kasvaa tämän jälkeen iän mukana. 55–64-vuotiaista lajia seurasi 34 prosenttia, 65–74-vuotiaista 43 prosenttia ja 75–80-vuotiaista 45 prosenttia.
Ikäryhmien välinen ero on selvä. Toisaalta nuorimmistakin aikuisista noin joka viides seuraa yleisurheilua median välityksellä, joten lajia ei voi pitää pelkästään vanhempien ikäluokkien kiinnostuksen kohteena.
Paikan päällä seuraamisen ikärakenne poikkeaa median kautta tapahtuvasta seuraamisesta. Yleisurheilua oli seurannut paikan päällä 18–24-vuotiaista lähes 12 prosenttia. Osuus oli suurempi kuin 25–64-vuotiaiden ikäryhmissä ja nousi uudelleen vanhimmissa ikäryhmissä. Paikan päällä seuraamisessa yleisurheilun ikäprofiili muodostaa siten eräänlaisen U-käyrän.
Nuorten aikuisten suhteellisen suuri osuus paikan päällä seuraamisessa on ehkä hieman yllättävä tulos. Ainakaan tämän perusteella yleisurheilutapahtumien yleisöpohja ei muodostu yksinomaan vanhemmista ikäluokista.
Myös sukupuolten väliset erot ovat pieniä. Vuosina 2024–2025 yleisurheilua seurasi median välityksellä naisista noin 30 ja miehistä 32 prosenttia. Ero jalkapalloon ja jääkiekkoon on tässä suhteessa selvä. Niiden seuraaminen painottuu huomattavasti enemmän miehiin, kun yleisurheilussa naisten ja miesten osuudet ovat lähes yhtä suuret. Yleisurheilun seuraaminen on siten sukupuolen suhteen varsin tasaisesti väestöön jakautunutta.
Yleisurheilussa halutaan nähdä suomalaismenestystä
Vuoden 2018 tutkimuksessa kysyttiin, missä enintään neljässä lajissa suomalaisurheilijoiden haluttaisiin mieluiten menestyvän kansainvälisissä kilpailuissa.
Yleisurheilun nimesi 23 prosenttia vastaajista. Väestömääräksi muutettuna tämä tarkoitti noin 960 000 suomalaista. Osuus oli käytännössä sama kuin jalkapallolla. Jääkiekon nimesi 42 prosenttia vastaajista.
Myös suomalaismenestyksen toivomisessa näkyi ikäero. Nuorimmista 15–24-vuotiaista yleisurheilun nimesi 14 prosenttia, kun 45–64-vuotiaista osuus oli noin 30 prosenttia. Yleisurheilumenestyksen merkitys painottui siten vanhempiin ikäluokkiin samaan tapaan kuin lajin seuraaminen.
Kysymystä ei toistettu vuosien 2024–2025 tutkimuksessa, joten sen mahdollisesta muutoksesta ei voida tehdä päätelmiä. Vuoden 2018 tulos kertoo kuitenkin yleisurheilun asemasta suomalaisessa urheilukulttuurissa. Kansainvälisissä kilpailuissa saavutetulla suomalaismenestyksellä näyttää olevan merkitystä huomattavasti laajemmalle joukolle kuin lajin omille harrastajille.
Yleisurheilijat harrastavat monipuolisesti
Yleisurheilun harrastajien pienehkö määrä vaikeuttaa heidän tarkempaa profilointiaan. Kahden tutkimuksen rinnakkainen tarkastelu antaa kuitenkin mahdollisuuden etsiä tuloksia, jotka toistuvat molemmissa aineistoissa. Vuoden 2018 aineistossa yleisurheilun harrastajia oli 76 ja vuosien 2024–2025 aineistossa 43. Yhteensä tarkastelu perustuu siten 119 yleisurheilun harrastajaan.
Selvin tulos liittyy harrastamisen monipuolisuuteen. Vuonna 2018 yleisurheilijat ilmoittivat harrastavansa yleisurheilun lisäksi keskimäärin kuutta lajia, kun muilla vastaajilla vastaava määrä oli kolme lajia. Vuosina 2024–2025 yleisurheilijat harrastivat keskimäärin neljää lajia ja muut vastaajat kahta lajia. Tulos on kahdessa eri aineistossa yllättävän samankaltainen.
Myös yksittäisten lajien tarkastelu tukee kuvaa monipuolisesta harrastamisesta. Yleisurheilijoiden lajivalikoimassa korostuvat odotetusti juoksulenkkeily, maastohiihto, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu. Mielenkiintoista on, ettei monipuolisuus rajoitu näihin yleisurheilua lähellä oleviin liikuntamuotoihin. Myös esimerkiksi jalkapalloa, suunnistusta, tennistä ja sulkapalloa harrastetaan yleisurheilijoiden keskuudessa muuta väestöä enemmän.
Vuoden 2018 aineistossa vähintään neljää muuta lajia harrasti 63 prosenttia yleisurheilijoista, kun muista vastaajista tähän ylsi 29 prosenttia. Vuosina 2024–2025 vastaavat osuudet olivat 36 ja 14 prosenttia. Lyhyempi muistijakso pienentää osuuksia, mutta yleisurheilijoiden ja muun väestön välinen ero säilyy lähes samanlaisena.
Yleisurheilu näyttäisi tämän perusteella olevan erityisen monipuolisesti liikkuvien ihmisten laji. Syy-yhteyttä tuloksesta ei tietenkään voida päätellä. Ei tiedetä, lisääkö yleisurheilun harrastaminen muiden lajien harrastamista vai hakeutuvatko jo valmiiksi aktiiviset ja monipuoliset liikkujat yleisurheilun pariin. Todennäköisesti vaikutusta on molempiin suuntiin.
Yleisurheilun kannalta tulos on joka tapauksessa myönteinen. Lajin harrastaminen näyttää liittyvän laajaan liikunnalliseen aktiivisuuteen eikä vain omaan lajiharjoitteluun.
Yleisurheilijat ovat aktiivisia seuratoimijoita
Yleisurheilijoiden aktiivisuus näkyy myös urheiluseuratoimintaan osallistumisessa. Vuoden 2018 aineistossa yleisurheilun harrastajista 64 prosenttia osallistui tavalla tai toisella urheiluseuratoimintaan, kun muista vastaajista osuus oli keskimäärin 35 prosenttia. Vuosien 2024–2025 aineistossa vastaavat osuudet olivat 76 ja 33 prosenttia.
Tutkimusten välistä eroa ei yleisurheilun harrastajien suhteellisen pienen määrän vuoksi ole syytä tulkita muutokseksi. Olennaisempaa on saman tuloksen toistuminen kahdessa eri aineistossa. Molemmissa tutkimuksissa yleisurheilijat osallistuvat urheiluseuratoimintaan selvästi muuta aikuisväestöä useammin.
Yleisurheilijat näyttävät siten olevan paitsi monipuolisia liikkujia myös vahvasti urheiluseuratoimintaan kiinnittyneitä.
Yleisurheilukentät liikuttavat muitakin kuin yleisurheilijoita
Yleisurheilun harrastajamäärä ei myöskään kerro yleisurheilupaikkojen käytöstä. Vuosien 2024–2025 tutkimuksessa yleisurheilukenttiä ja -paikkoja käytti noin 159 000 aikuista. Määrä on yli kaksinkertainen yleisurheilun varsinaiseen harrastajamäärään verrattuna.
Tulos ei ole kovin yllättävä. Yleisurheilukentän juoksurataa voi käyttää juoksuharjoitteluun ilman, että pitää itseään yleisurheilijana. Kenttiä käyttävät myös muiden lajien urheilijat ja kuntoilijat.
Yleisurheilupaikkojen käyttöä ei tämän vuoksi ole perusteltua arvioida vain yleisurheilun harrastajien määrällä. Kenttien käyttäjäkunta on lajia laajempi. Samalla yleisurheilupaikat tarjoavat olosuhteita sellaisellekin liikunnalle, jota väestökyselyissä ei nimetä yleisurheiluksi.
Yleisurheilun merkitys aikuisväestön liikuntakulttuurissa
Aikuisten varsinaisena harrastuslajina yleisurheilu ei kuulu suurimpien lajien joukkoon. Vuosien 2024–2025 tutkimuksessa yleisurheilun harrastajia oli noin 65 000. Lajin ympärille muodostuva kokonaisuus on kuitenkin huomattavasti suurempi. Yleisurheilupaikkoja käyttää noin 159 000 aikuista, juoksulenkkeilyä harrastaa noin 658 000 ja yleisurheilua seuraa median välityksellä arviolta 1,33 miljoonaa suomalaista.
Lukuja ei voi laskea yhteen. Sama henkilö voi juosta, käyttää yleisurheilukenttää, seurata lajia ja myös harrastaa yleisurheilua. Mittasuhteet kertovat kuitenkin siitä, että yleisurheilun merkitystä suomalaisessa liikunta- ja urheilukulttuurissa on vaikea kuvata yhdellä harrastajamäärällä.
Myös yleisurheilijoiden monipuolinen lajikirjo ja aktiivinen osallistuminen seuratoimintaan kertovat samasta asiasta hieman toisesta suunnasta. Yleisurheilun varsinainen aikuisväestön harrastajajoukko on suhteellisen pieni, mutta lajin merkitys aikuisväestön liikunta- ja urheilukulttuurissa on harrastajamäärää huomattavasti laajempi.
Teksti: Erikoistutkija Jarmo Mäkinen, KIHU
Lähteet:
Mäkinen J., Mononen K., Blomqvist M., Hannula J. & Kareinen E. (2026). Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2024–2025. KIHUn julkaisusarja, nro 90.
Mäkinen J. (toim. 2019). Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2018. KIHUn julkaisusarja, nro 67.
