Antti Ruuskanen ura keihäänheittäjänä päättyi keihäänheittäjien järjestämään seremoniaan Ratinan stadionilla. Kalevan kisojen keihäänheiton karsinnan jälkeisessä seremoniassa Ruuskanen luovutti symbolisesti keihään lajin tuoreelle alle 20-vuotiaiden maailmanmestarille Janne Läspälle.
Karsintaa Ruuskanen ei heittänyt, mutta tuli karsinnan päätyttyä kentälle Tero Pitkämäen saattamana, luovutti keihään Läspälle, piti puheen, jonka jälkeen Toni Kuusela ja Lassi Etelätalo kantoivat hänet kultatuolissa kentältä.
Urallaan olympiakisojen hopeaa, Euroopan mestaruuden ja EM-kilpailujen pronssin heittänyt Ruuskanen kertoi jo aiemmin, että kuluva vuosi on uran viimeinen keihäänheittäjänä. Jännevamma hieman aikaisti lopettamista.
– Heittokäden hauislihaksen jänteessä on ollut probleemaa. Se kipeytyi olympialaisten jälkeen eikä sillä pysty täydellä teholla heittämään, Ruuskanen kertoi viikon takaisen harjoituksen antamasta viestistä.
– Heittokäsi on ollut minulle valtti ja ässä koko uran. Sen pitää räpsähtää ja toimia. En harjoituksissa saanut sellaista turvallista tunnetta, että sillä pystyisi taistelemaan Suomen mestaruudesta tai mitaleista.
Ruuskasen mukaan vamman kuntoutus vaatisi kirurgia toimenpiteitä, joten hän katsoi parhaansa päättää uransa nyt.
– Tässä vaiheessa ei pystynyt muuta tekemään, kuin viheltämään pelin poikki ja päättämään, että ura loppuu tähän päivään, Ruuskanen sanoi.
”Nyt on vähän haikea ja pettynytkin olo”
Ruuskanen ei halunnut lopettaa uransa kaikessa hiljaisuudessa vaan antoi kilpakumppaneilleen, Kalevan kisojen yleisölle ja median kautta kaikille yleisurheilua seuraaville ihmisille tilaisuuden sanoa kiitos ja näkemiin.
– Olisihan se ollut vähän tökeröä, jos olisin pelkän tiedotteen laittanut, että ura loppuu. Halusin tulla tänne paikan päälle median syötäväksi ja keihäsmiehille sanomaan tsempit ja terveiset, Ruuskanen sanoi.
– Tämä oli hieno tilaisuus. Oli mukava päästä tänne. Mielellään olisin ollut heittämässä ja taistelemassa Suomen mestaruudesta, mutta minkä sille mahtaa. 30 vuotta tuo hauisjänne sentään kesti.
Vaikka Ruuskanen ilmoitti jo viime vuonna, että ura päättyy tähän kauteen, uran päättäneen seremonian jälkeen tunteet läikkyivät laidasta laitaan.
– Nyt on haikea ja vähän pettynytkin olo, kun tulin kovat piipussa tähän kauteen. Jos olisi mennyt hyvin, olisin heittänyt olympialaisissa, mutta sitä ei päässyt tapahtumaan.
– Se harmittaa, mutta enemmän olisi harmittanut, jos en olisi kokeillut viimeistä valttikorttia tähän kauteen. Olisi jäänyt se ”entäs jos” -ajatus. Nyt voin sanoa kehosta on keihäänheiton suhteen otettu kaikki irti.
Pielaveden Sampoa ja Viipurin Urheilijoita edustanutta Ruuskasta valmensivat hänen pitkän uransa aikana Antero Puranen, Aki Parviainen, Jarmo Hirvonen ja viimeksi Jyrki Blom.
”Sopivasti tuli lunta tupaan”
Ruuskanen, 37, voitti aikuisten sarjojen mitalien lisäksi alle 23-vuotiaiden EM-hopean sekä alle 20-vuotiaiden EM-pronssin Tampereen Ratinassa 2003, jolloin Teemu Wirkkala voitti kultaa ja Tero Järvenpää hopeaa. Molemmat olivat paikalla Ratinan seremoniassa, kuten kaikki tämän vuoden Kalevan kisojen kilpailijat sekä lisäksi Kimmo Kinnunen ja Matti Närhi.
– Kaikilla mitaleilla oli joku tarkoitus. Olympiamitali on aina olympiamitali ja se on arvokkain, mutta ilman niitä pettymyksiä ja tiettyjä asioita ei ehkä olisi ollut siitä nälkää. Sopivasti tuli välillä lunta tupaan, Ruuskanen arvioi.
Ruuskasen mukaan yli 90 metrin heitto ja olympiakulta olivat tavoitteet, jotka häneltä jäivät saavuttamatta, mutta se ei kiusaa. Ruuskasen ennätykseksi jäi 88,98.
– Ne halusin katsoa ihan loppuun asti. Nyt voi sanoa, ettei harmita. Ainakin yritin ja nyt joku muu yrittää niitä, Ruuskanen sanoi.
Luovuttaessaan keihästä alle 20-vuotiaiden tuoreelle maailmanmestarille Janne Läspälle Ruuskanen muistutti, että tuolla keihäällä on heitetty yli 91 metriä. Ei tosin Ruuskanen itse, vaan Thomas Röhler Turussa.
– Toivottavasti se lentää pitkälle minullakin, Läspä sanoi.
Uran jatkovaihtoehdot auki
Heti uran päätösseremonian jälkeen Ruuskanen ei osannut sanoa, mitkä ovat tarkat tulevaisuuden suunnitelmat, mutta vaihtoehtoja on paljon. Kilpakumppani ja hyvä ystävä Tero Pitkämäki työskentelee Suomen Urheiluliiton keihäänheiton lajivalmentajana ja toivottaisi Ruuskasen tervetulleeksi valmennustöihin.
– Sitä ei koskaan tiedä eikä sitä osaa nyt sanoa. Itse olen toiminut hyvinvointipuolella. Olen liikuntaneuvoja, personal trainer ja hieroja, aika paljon tiedän ihmisen anatomiaa ja ylipäätään miten voidaan hyvin, Ruuskanen tuumaili.
– Se, että Tero on ryhtynyt keihäänheitossa nuorisopuolen vetäjäksi, on hieno esimerkki. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Olen aina ollut huono sanomaan asioille ei.
Ruuskasen mukaan syksyllä perheen kolmen kuukauden ikäinen tytär on hänen arkensa keskipiste. Kallistuu myöhemmin valinta tulevien töiden suhteen metsäalan töihin vai valmennukseen, Ruuskanen ei vielä osannut sanoa.