Rion yleisurheilu on päässyt vauhtiin ja on nähty jo muutamat keskustelua herättäneet sääntötulkinnat. On ehkä hyvä aukaista vähän tuomaritoiminnan rakennetta isoissa arvokisoissa. Roolit ja vastuut ovat varsin erilaiset kuin kotimaan kilpailuissa olemme tottuneet. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana kisajärjestäjien tukena oleva kansainvälisten tuomareiden määrä on kasvanut merkittävästi eri toiminnoissa.
Aluksi he olivat enemmän ulkopuolisen tarkkailijan roolissa varmistamassa isäntämaan tuomariston sääntöjenmukaisen toiminnan. Muistamme ehkä Moskovan 1980 monet epäselvyydet sekä Italian Evangelistin pituushypyn mittausmanipulaation 1987 Rooman MM-kisoissa. Nykyään kansainväliset roolit sulautetaan enemmän samaan organisaatioon kisajärjestäjän kanssa ja vastaavat vilpit ovat miltei mahdottomia toteuttaa.
Iso kansainvälisten tuomareiden määrä
Paikallisen tuomariston tukena on Rion kisojen yleisurheilussa kansainvälisiä tuomareita liki 40. Suurimman ryhmän muodostavat kävelytuomarit ja lajipaikoilla toimivat ITO:t (International Technical Official). Molemmat ryhmät ovat vahvuudeltaan 10 henkilöä eli siitä tulee puolet kansainvälisestä ryhmästä. Muita rooleja ovat mm. päälähettäjä, maalikameraryhmän vetäjä, anti-doping delegaatti, kuuluttajat sekä maantiereitin mittaaja. Tuomaristo tulee noin 20 eri maasta ja kaikista maanosista. Ylimpänä hierarkiassa ovat tekniset delegaatit (TD), joita on kolme kappaletta. Riossa he tulevat Italiasta, Australiasta ja Portugalista.
Tekniset delegaatit vastaavat kokonaisuudesta
Tekniset delegaatit valmistelevat kisoja yhdessä kisajärjestäjien kanssa vähintään kaksi vuotta, olympialaisissa ehkä jo pidempäänkin. TD:t vastaavat monista tärkeistä päätöksistä kisatapahtumaan liittyen. Tällaisia ovat mm. kisojen aikataulu, tulosrajoista päättäminen, ennakkokäynneillä kisapaikkojen katselmointi ja valmistelujen valvonta.
Kilpailuiden aikana he päättävät mm. karsintarajoista ja siitä milloin karsinta rimalajeissa lopetetaan. Kaiken kaikkiaan erittäin merkittävä rooli ja parhaiten homma toimii, kun päätökset tehdään yhdessä ja yhteistyössä kisajärjestäjien kanssa.
Tuomarineuvosto käsittelee protestit
Yksi merkittävä taho isoissa arvokisoissa on kilpailun jury eli tuomarineuvosto. Useimmissa arvokisoissa myös tähän tarkoitukseen nimetään kansainvälisiä tuomareita. Kuitenkin olympialaisissa ja MM-kisoissa tuomarineuvoston runko muodostuu IAAF:n hallituksen jäsenistä.
Heillä on tukenaan sääntöasiat tunteva juryn sihteeri ja lisäksi nykyään juryyn nimetään henkilöitä myös IAAF:n ITO paneelista. Tämä on hyvä suuntaus, sillä ei voi olettaa, että IAAF:n hallituksen jäsenet tietävät kaikki sääntöasiat, mitä protestien käsittelyssä vaaditaan. Jury ei omasta aloitteestaan tee mitään päätöksiä vaan on paikalla sitä varten, jos tulee kirjallisia protesteja. Eli ilman protestia juryllä ei ole toimintavaltuuksia.
Lajipaikoilla ITO:t päätuomareina
Lajipaikoilla toimivat ITOt ovat teknisille delegaateille iso apu itse kisatapahtuman aikana. Vuoden vanhan sääntömuutoksen johdosta ITOt toimivat nykyään lajin päätuomareina tehden kaikki sääntöihin liittyvät päätökset ja tulkinnat. TV:ssä ITOn tunnistaa violetista käsivarsinauhasta.
Hyvä esimerkki oli miesten pituusfinaalin huipennus, jossa USA:n Lawsonin viimeisen hypyn mittauksesta TV-kuvissa urheilijalle selkoa teki juurikin ITO. Tässä tapauksessa lajipaikalla oli italialainen Luca Varrascina, joka kertoi urheilijalle mittauksen tapahtuneen urheilijan kädestä joka osui ensimmäisenä hiekkaan.
Miksi kansainvälistä tuomaristoa tarvitaan?
Kaikki kansainväliset tuomarit ovat kokeneita ja koulutettuja asiantuntijoita, joilla on takanaan useita isoja arvokisoja. Näihin rooleihin ei vain nimetä vaan pitää kouluttautua ja käydä vaativat monipäiväiset tentit aina neljän vuoden välein. Näin saadaan sekä kokemusta kisajärjestäjien tueksi että vakiinnutettua eri arvokilpailuiden toimintatavat ja prosessit.
Koneisto, joka aiemmin muodostettiin estämään tulosten manipulaatio, on nykyisellään enemmän ryhmä, joka takaa kisajärjestelyiden toimivuuden yhdessä järjestäjien kanssa.
Pasi Oksanen
Kirjoittaja on Suomen Urheiluliiton kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen.