Mämmihölkkä Raumalla, Munahölkkä Haminassa ja Kärsimyshölkkä Vantaalla jäävät nyt koronakevaänä juoksematta. Pääsiäistä ei sentään ole peruutettu, mutta milloin viimeksi olympiakisat on peruutettu tai Suomessa on peruutettu suuri osa yleisurheilun kilpailukaudesta?
Vuonna 1896 Ateenassa alkaneet nykyajan olympiakisat on peruutettu kolmesti. Vuoden 1916 Berliinin olympiakisat peruutettiin ensimmäisen maailmansodan vuoksi. Toisen maailmansodan vuoksi peruutettiin sekä vuosien 1940 että 1944 olympiakisat.
Vuonna 1940 piti alkujaan kilpailla Tokiossa, mutta Japanin–Kiinan sodan vuoksi olympiakisat siirrettiin pidettäviksi Helsingissä. Tokion vuorostaan piti tämän jälkeen valmistautua vuoden 1944 olympiakisojen järjestämiseen, mutta pian niidenkin järjestämisvastuu siirrettiin Lontoolle.
Maailmansodan yltyessä monivuotiseksi saivat niin Lontoo, Helsinki kuin Tokiokin odottaa vuoroaan. Lontoossa kilpailtiin vuonna 1948, Helsingissä vuoden 1940 olympiakisoihin valmistuneella stadionillamme vuonna 1952 ja maailmansodassa hävinneessä Tokiossa jälleenrakennuksen myötä vuonna 1964.
Ville Tuulos ja peruutetut vuoden 1916 olympiakisat
Tampereen Pyrinnön Ville Tuulos on Suomen Yleisurheiluarkiston pisteytysjärjestelmässä yhä historian menestyksekkäin kolmiloikkaaja maailmassa. Maailmantilaston TopTenissä hän oli 17 vuoden ajanjakson 1913 – 1929. Peruutetuissa vuoden 1916 olympiakisoissakin Tuulos olisi ollut suurimpia voittajaehdokkaita.
Talvella 1917–1918 Suomen sisällissodassa ja sen jälkeen teloituksissa ja vankileireillä kaatui suhteessa maan väkilukuun enemmän oman maan kansalaisia, kuin missään muussa Euroopan maiden sisällissodassa samalla vuosisadalla, aina Jugoslavian 1990-luvun hajoamissotiin saakka.
Sisällissodan seurauksena vuonna 1918 urheilun kilpailutoimintaa oli Suomessa hyvin vähän, erityisesti Tampereella, eikä Ville Tuulostakaan nähty hyppypaikalla. Mutta jo seuraavana vuonna 1919 hän hyppäsi Euroopan ennätyksen 15,30 ja oli maailmantilaston ykkönen valtavalla 59 sentin erolla seuraavaan.
Euroopan yleisurheiluliittoa ei tuolloin ollut vielä perustettu eikä Euroopan ennätyksiä vielä vahvistettu, mutta Tuuloksen tulos oli historian paras eurooppalaistulos nykyisellä ’hop-step-jump’-hyppytekniikalla. Nykyisin kielletyllä ’hop-hop-jump’-tekniikalla oli tosin joukko irlantilaisia aiemmin hypännyt pidemmälle.
Näiden kahden hyppytekniikan välinen ero on siinä, että aikaisemmin oli sallittua korvata ensimmäinen kinkkausaskel ponnistavalta jalalta samalle askelelle tavallisella vuoroaskelella. ”Hämeen Heinäsirkka” Tuulos käytti kuitenkin itse jo nykyistä ’hop-step-jump’-hyppytekniikkaa.
Tuulos voitti olympiakultaa neljä vuotta peruutettujen Berliinin vuoden 1916 olympiakisojen jälkeen vuonna 1920 Antverpenissa. Neljä vuotta sen jälkeen hän saavutti Pariisin vuoden 1924 olympiakisoissa hopeamitalin ja neljä vuotta tämän jälkeen Amsterdamin vuoden 1928 olympiakisoissa pronssimitalin.
Taisto Mäki ja Viljo Heino ja peruutetut vuosien 1940 ja 1944 olympiakisat
Helsingin Kisa-Veikkojen Taisto Mäki juoksi vuonna 1939 syyskuun 17. päivänä pimenevässä illassa Helsingin olympiastadionilla 10000 metriä ensimmäisenä maailmassa alle puolen tunnin. Mäen maailmanennätys rekisteröitiin kolmella sekuntikellolla, joista jokainen näytti aikaa 29.52,6.
Toinen maailmansota oli alkanut runsaat kaksi viikkoa tätä ennen 1. syyskuuta. Runsaat kaksi kuukautta tätä myöhemmin alkoi Suomen talvisota 30. marraskuuta. Sodan laajettua vuonna 1940 ei päästy juhlimaan Taisto Mäen tai muiden suomalaisten kultamitalia samalla stadionilla Helsingin olympiakisoissa.
”Rekolan Paimenpoika” Mäki on vain yksi monista Suomen tuon ajan juoksijasuuruuksista, mutta noina vuosina tunnetuin aktiivijuoksija. Talvisodan aikana Mäki osallistui yhdessä 16 vuotta vanhemman juoksijasuuruuden Paavo Nurmen kanssa hyväntekeväisyyskiertueelle Yhdysvalloissa.
Vuoden 1939 maailmantilaston kuusi parasta olivat seuraavat: 1) Taisto Mäki Suomi 29.52,6, 2) Veikko Tuominen Suomi 30.07,6, 3) Kauko Pekuri Suomi 30.10,6, 4) Ilmari Salminen Suomi 30.10,6 (37-vuotias vuoden 1936 olympiavoittaja), 5) Tauno Kurki Suomi 30.16,0, 6) Thore Tillman Ruotsi 30.37,6.
Vuoden Mäkeä nuorempi Karhulan Katajaisten Viljo Heino loukkaantui jalkaan talvisodassa ja taisteli jatkosodassa Syvärin rintamalla vuoteen 1943 saakka, kunnes sai siirron Haminaan. Kolmisen viikkoa ennen jatkosodan päättymistä Heino rikkoi Helsingin olympiastadionilla Mäen maailmanennätyksen ajalla 29.35,4.
Sotaolympiadina 1941 – 1944 Heinon maailmanennätystä lähellekään ei juossut kukaan toinen. Noiden vuosien toiseksi nopein oli Heinoa 34 sekuntia hitaampi unkarilainen Jenö Szilágyi. Hyvin todennäköisesti Suomi olisi voittanut miesten kympillä olympiakultaa sekä vuonna 1940 että vuonna 1944.
Tokion olympiakisat siirtyivät jälleen
Yleisurheilun kilpailukausi ja olympiakisat ovat molemmat niin kiinteä osa viimeksikuluneen vuosisadan elämänmenoa, että vain harvalla yhä elossa olevalla on muistikuvia aiemmista yleisurheilun hiljaisista viikoista.
Vuoden 1956 maaliskuussa Suomi oli kolme viikkoa kiinni, kun Suomen ammattiyhdistysten keskusliitto SAK julisti yleislakon. Yleisurheilun kilpailutoimintaan se ei kuitenkaan vaikuttanut varhaisen vuodenajan vuoksi, muistaa myöhempi vuoden 2005 Helsingin MM-kilpailuiden kilpailujohtaja Pekka Paakkanen.
– Olin nuori 15-vuotias poika. Urheilu-ura oli alkanut pari vuotta aikaisemmin. Ajankohdan puolesta oltiin hallikaudessa, mutta halleja oli vain Otahalli ja Kuortaneen urheiluopiston maapohjahalli. Toisaalta liikkuminen oli lähes mahdotonta, joten järjestelyt olivat varmasti mahdottomia, vaikka halleja olisi ollutkin.
Vuoden 2020 keväällä Suomessa otettiin valmiuslaki käyttöön 17. maaliskuuta. Jälleen juuri Tokiossa järjestettäviksi aiotut olympiakisat jäävät pitämättä. Tässä vaiheessa tiedämme, että ne aiotaan järjestää kuitenkin kesällä 2021, edellyttäen että maailmanlaajuinen kulkutauti on silloin voitettu.
Rauhallista pääsiäistä ja turvallista poikkeusolojen liikuntaa kaikille, kiirastorstain iltana 9.4.2020,
Mikko Nieminen (Suomen Yleisurheiluarkisto. SYUA.)
Kuvat: (kuvakokoelmat@museovirasto.fi)