Kotimaisen yleisurheilun näkymä EM- ja olympiakesään huipentuvan harjoituskauden alussa on kirkas, vaikka ankaria haasteita riittää. Näin arvioi Suomen Urheiluliiton (SUL) toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä liiton hallitukselle.
Mäkelä esitteli kokouksessa liiton ensi kauden toimintasuunnitelman rungon, johon liittyi analyysi kuluvasta kaudesta. Vielä meneillään olevasta kaudesta Mäkelä poimi tukun keskeisiä onnistumisia.
– Siirtymä perinteisestä lajivalmennuksesta kohti kaupunkivalmennuskeskuksia saatiin tukevasti liikkeelle. Alueen suurseurojen ja akatemioiden kanssa yhteen linkittyneet keskukset toimivat jo Helsingissä ja Jyväskylässä. Uusi keskus on suunnitteilla Tampereelle, Mäkelä sanoi.
– MM-kisoissa pysyttiin mitalikannassa, ainoana Pohjoismaana. 19- ja 22-vuotiaiden EM-kisoista Suomen joukkueet saalistivat yhteensä kolme mitalia ja 26 pistesijaa, kun tavoite oli neljä mitalia ja 13 pistesijaa.
Mäkelä kiitteli erityisesti EM-joukkueiden hyvää onnistumisprosenttia.
– 22-vuotiaiden EM-joukkueesta 74 prosenttia ja 19-vuotiaiden joukkueesta peräti 86 prosenttia urheili vähintään omalla tasolla, Mäkelä muistutti.
Kauden onnistujiin Mäkelä nosti myös seuravalmennuksen, joka on tuottanut useita Lauri Tuomilehdon, Markus Teijulan, Toni Keräsen, Elina Lampelan, Wilman Murron tapaisia lahjakkuuksia.
– Myös urheilijoiden terveydenhuoltoon on löytymässä hyviä, pysyviä käytäntöjä, jotka tuottavat tulosta. Tällainen on esimerkiksi fysioterapeuttien Jari Malisen ja Petri Kukkamäen sekä lääkäri Timo Kuusiston tekemä työ, jolla on kartoitettu ja korjattu kärkiurheilijoiden liikkuvuuteen ja lihastasapainoon liittyviä ongelmia ja siten ennaltaehkäisty vammoja.
Miesten sileät juoksut, keihään tulevaisuus haasteena
Kotimaisessa huippuyleisurheilussa riittää myös haasteita.
– Miesten kansallinen tulostaso kyntää syvällä, mikä korostuu sileillä juoksumatkoilla. Pientä huolta aiheuttaa myös miesten keihäänheiton ehtyvä haastajataho sekä nykyinen ”elämäntapa”, joka helposti rämettää urheilijan palautumista. Näin siksi, että sellaiset asiat, kuin säännöllinen yöni ja ruokavalio eivät kaikilla ole kunnossa, Mäkelä sanoi.
Kaupunkivalmennuskeskustoiminnan kehittäminen ja tiivis yhteistyö Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kanssa ovat osa niistä ensi vuoden toimintasuunnitelmaan kirjatuista keinoista, joilla ongelmiin pyritään puuttumaan.
Liiton vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa seuratoiminnan isoja teemoja ovat muun muassa ohjaaja- ja nuorisovalmentajakoulutukseen liittyen sähköisen oppimisympäristön rakentaminen ja koulutusmateriaalien uudistaminen. Ensi vuonna käynnistyy myös yleisurheilun seuraliiga.
Kilpailutoiminnassa tulevan vuoden keskeisiä askelia ovat uuden tulospalveluohjelman lanseeraus sekä kilpailutapahtumien osalta Ruotsi-ottelun järjestäminen Tampereella syyskuun alussa.
– Tampere on meille iso mahdollisuus monessa mielessä, Mäkelä muistutti.
Talousjohtaja Auli Miettinen esitteli hallitukselle tulevan vuoden talousarvioita, jonka tavoitteena on jatkaa liiton oman pääoman tuntuvaa vahvistamista. Sama tavoite on tämänkin vuoden budjetissa. Miettisen mukaan kuluvan vuoden tulostavoitteet ovat saavutettavissa tiukalla kulujen kontrollilla ja seurannalla.
Hallitus kävi toimintasuunnitelman rungosta ja talousarviosta keskustelun ja jätti ne jatkotyöstettäväksi liiton henkilökunnalle. Toimintasuunnitelma- ja talousarvio ovat seuraavan kerran esillä liiton hallituksessa marraskuun alussa.