– 98 prosenttia harjoituksista vedetään suomeksi, kertoo Mimosa Wirkkala, joka aloitti vuosi sitten Yleisurheilun yhteinen Talo -projektin hanketyöntekijänä Lappeenrannan Urheilu-Miehissä. Wirkkala on vetänyt viime syksystä alkaen Yleisurheile ja opi suomea -yleisurheilukerhoa alakouluikäisille.
– Uusi toiminta lähti liikkeelle, kun kävin pitämässä valmistaville luokille esittelyn yleisurheilusta. Aluksi kävimme läpi lajeja ja videoita, ja sitten kirjoitettiin lajisanoja paperille. Sen olen huomannut tosi vahvasti, että yleisurheilu ei ole niin tunnettua kuin sitä ajattelisi.
Yleisurheile ja opi suomea -ryhmän toiminta lähti Lappeenrannassa liikkeelle kokeilukertoina, joissa opeteltiin ja testattiin yleisurheilulajeja. Näin kynnys osallistua madaltui niille, jotka eivät osanneet suomea hyvin. Ryhmän toiminta on ollut avointa kaikille, jotka halusivat osallistua ja oppia suomea.
Toiminta lähti hyvin liikkeelle ja osallistujia tuli runsaasti
Wirkkala pani Yleisurheile ja Opi suomea -yleisurheilukerhon liikkeelle markkinoimalla sitä suoraan alakouluille.
– Markkinoin sitä suoraan valmistaville luokille ja käytin lisäksi omia viestintäverkostoja. Ensimmäisellä kerralla kerhossa oli yli 20 lasta. Se oli viiden kerhokerran kokeilu, ja kun kerho loppui, päädyin siihen, että tälle on pakko saada jatkoa, kun meni näin hyvin, Wirkkala kertoo.
Kuluneen talven aikana kerhossa oli Wirkkalan mukaan jopa yli kolmekymmentä lasta yhdellä kerhokerralla mukaan lukien muutamia kantasuomalaisiataustaisia. Wirkkalaa on yllättänyt, kuinka hyvin ja nopeasti lapset ovat oppineet suomea.
– Olen tuntenut lapsia puolen vuoden ajan, ja heidän kehityksensä on ollut huikeaa. En olisi ikinä voinut kuvitella, että suomen kieltä oppii noin nopeasti, Wirkkala sanoo.
– Kerhossa käytämme 98-prosenttisesti suomen kieltä, ja se näkyy tosi vahvasti oppimisessa.
Se on semmoista selkosuomea. Sanoja selkeytetään ja pyritään näyttämään liikkeet todella selkeästi. Lisäksi käytämme erilaisia tukimateriaaleja.
Ryhmissä on myös sisaruksia, jotka auttavat toisiaan kielen opiskelussa. Samoin on tilanne myös samaa kieltä puhuvien kesken, taitavammat auttavat toisia.
”Tehdään paljon määrää ja saadaan lapset toimimaan”
Wirkkala kertoo, että toimintaa on markkinoitu alakoululaisille, joista jotkut ovat tuoneet mukanaan myös nuorempia sisaruksiaan, jopa 4-vuotiaita. Laaja ikähaitari tuo haasteensa harjoitusten suunnitteluun ja toteutukseen, vaikka vanhemmat sisarukset ovat pienempien tukena.
– Kyllä se suoraan sanoen menee välillä aika haastavaksi. Olen jotenkin ajatellut sen vaan niin, että tehdään paljon määrää ja saadaan lapset toimimaan, Wirkkala sanoo.
– Ja kun tehdään lajiharjoituksia, jaetaan ryhmä kahtia tai tehdään erilaisia ratoja, joissa toistoja tulee paljon. Tavoitteena on tuottaa sitä tärkeintä, eli liikettä, ja että tulisi ainakin erilaisia elementtejä lajeista tutuiksi.
Ohjaaja-apulainen Ukrainasta: Ohjaajana olen oppinut paljon uutta
Wirkkalan työtä on helpottanut neljä vuotta sitten Ukrainasta Suomeen muuttanut Dmitr, joka vielä opettelee itsekin Suomen kieltä, mutta ohjaa lapsia Wirkkalan apuna. Dmitry on itse harrastanut muiden muassa koripalloa, lentopalloa ja jalkapalloa.
– Mimosa ehdotti, että voisin auttaa lasten harjoitusten ohjaamisessa, ja suostuin mielelläni. Olen pitänyt ohjaamisesta paljon. Työskentely lasten kanssa antaa mahdollisuuden kehittää suomen kielen taitoa ja oppia uusia taitoja ohjaajana, Dmitr sanoo.
– Teemme monipuolisia liikuntaharjoituksia, ja järjestän lapsille usein pieniä kilpailuja. Uskon, että kilpailu ja leikkimielinen kisailu kehittävät urheiluhenkeä. Yleisurheiluharjoituksilla on suuri merkitys lapsille. Ne kehittävät fyysisiä ja henkisiä taitoja ja auttavat saamaan uusia ystäviä.
Lappeenrannan kaupungin kanssa löytyi nopeasti yhteinen sävel
Wirkkala kiittää Lappeenrannan kaupunkia erinomaiseksi kumppaniksi monikulttuurisen liikunnan järjestämisessä. Kaupungilla on Wirkkalan mukaan vahva kokemus kotouttamistyöstä ja valmiit verkostot, jotka helpottavat toiminnan käynnistämistä ja kehittämistä.
– Lisäksi kaupunki on voinut tarjota tiloja maksutta, mikä on matalan kynnyksen toiminnalle ensiarvoisen tärkeää, Wirkkala sanoo.
Lasten Yleisurheile ja opi suomea -toiminnan rinnalla on pyörinyt samaan aikaan kaupungin koordinoima liikuntakerho aikuisille.
– Kaupunki järjestää samoissa tiloissa lasten vanhemmille omaa palloilun kerhotoimintaa, joten siinä ollaan konkreettisesti yhteisen asian äärellä, Wirkkala sanoo.
Lappeenrannan kaupungin kotouttavan liikunnan liikunnanohjaaja Stina Tevajärvi jakaa vuolaasti kehuja Talo-projektille, ja etenkin sen nasakalle hanketyöntekijä Wirkkalalle.
– Mimosa on helposti lähestyttävä henkilö, ja hänen kanssaan tehdään viikoittain tiivistä yhteistyötä. Meillä on yhteinen työkenttä tarjota liikunnan avulla tukea kotoutumiseen, Tevajärvi sanoo.
”Piristysruiske kaupungin monikulttuuriselle liikunnalle ja Lappeenrantaan kotoutumiselle”
Wirkkala kiittelee Talo-hankkeen ja Lappeenrannan kaupungin viestinnällistä yhteistyötä. Se toteutuu hänen mukaansa joustavasti matalalla kynnyksellä ja on erittäin tärkeää.
– Tevajärveltä löytyy muun muassa noin 500 henkilön WhatsApp -ryhmä, jossa tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista ja jaetaan infoa. Ryhmä on interaktiivinen, Wirkkala sanoo.
Tevajärvi ja Wirkkala ovat vuoden kestäneen yhteistyön aikana kyenneet kaatamaan hyvällä tavalla ajoittain jäykkiä kolmannen sektorin ja julkisen puolen raja-aitoja.
– Mimosan ja Talo-hankkeen käynnistyminen on ollut piristysruiske seuratoiminnan lisäksi kaupungin monikulttuuriselle liikunnalle ja Lappeenrantaan kotoutumiselle. Kun päätoiminen tekijä on myös päivisin käytettävissä, voidaan tehdä paljon uusia asioita ja rakentaa jotakin pysyvää, Tevajärvi sanoo.
