Viivi Lehikoisen tunnelmat olivat vaiheikkaat EM-hallien välieräjuoksun jälkeen. Heti kilpailun päätyttyä hän ehti iloita hyvästä juoksustaan, mutta vajaa tunti myöhemmin hänen suorituksensa merkattiin hylätyksi kontaktista toisen juoksijan kanssa viimeiselle kierrokselle lähdettäessä. Videotarkastuksen jälkeen hylkäys kuitenkin peruttiin.
Lehikoisen tuloksena oli viides sija ajalla 53,61, kun kahdessa erässä kolme parasta pääsi suoraan kuuden juoksijan finaaliin. Välierin nopein oli Lehikoisen erän voittanut Hollannin Lieke Klaver ajalla 51,43.
Lehikoinen ja Italian Alice Mangione kävivät kovan taistelun sisäradan paikasta toiselle kierrokselle lähettäessä. Molemmat kärsivät käsirysystä, ja italialainen joutui ottamaan askelia myös radan sisäpuolella.
– Olin mielestäni sen verran edellä, että siinä tuli turhan paljon tönimistä minun suuntaani, Lehikoinen kommentoi juoksuaan heti kilpailun jälkeen, jolloin hän ei vielä tiennyt hylkäysuhastaan.
– Piti tehdä töitä, että pysyin radalla. Minulla on vielä oppimista, sillä en ole juossut kovin paljon 400 metrin kilpailuja hallissa. Tämä on taktisesti ihan oma lajinsa, Lehikoinen naurahti.
Hallikausi hyvä startti kohti kesää
400 metrin alku- ja välierät juostiin samana päivänä.
– Kyllä aamun kovavauhtinen juoksu painoi jaloissa, mutta muuten olo oli OK ja telineissä oli ihan hyvät jalat. Odotin kuitenkin parempaa aikaa välierässä, mutta kyllä tuohon rytäkkään hukkaantui aikaa.
Kaiken kaikkiaan Lehikoinen oli hyvin tyytyväinen talven hallikauteensa. Aluksi hän ei edes suunnitellut kilpailevansa tosissaan talvella, sillä syksyllä ja talvella hänellä oli harjoittelussa monenlaisia ongelmia. Lopulta Lehikoinen innostui valmentajansa käskystä kisailemaan kunnolla, mutta ilman suuria odotuksia.
– Hallikisat olivat paremminkin tsekkaus, että kaikki on kunnossa kesää varten.
Finaalipaikka 400 metrillä olisi ollut suomalaisittain historiallinen, sillä viimeksi siihen on arvokisoissa yltänyt Pirjo Häggman vuonna 1980 Moskovan olympialaisissa. Edes välieräpaikat tai yleensä osallistuminen arvokisojen 400 metrille on ollut suomalaisittain harvinaista herkkua.