Tommy Ekblom jättää Suomen Urheiluliiton (SUL) kestävyysjuoksuvalmentajan työt. Hän ryhtyy koordinaattorina rakentamaan Porvooseen perustettua Itä-Uudenmaan Urheiluakatemiaa.
– Oli iso houkutin päästä kehittämään Akatemian toimintaa heti alusta lähtien. Iän karttuessa on hienoa myös, että voi tehdä kotikaupungissaan työtä, jonka kokee mieluisaksi, Ekblom sanoo.
Entinen huippujuoksija on työskennellyt SUL:n kestävyysjuoksujen lajivalmennuksessa 14 vuotta.
– Vaikka viimeisen neljän vuoden aikana on ollut valonpilkahduksia, kestävyysjuoksun kokonaistaso varsinkin miesten puolella on laskenut. Koen, että nyt on hyvä paikka luopua. Kestävyysjuoksuun tarvitaan uusia virikkeitä, Ekblom sanoo.
Valmennustöitä Ekblom, 57, ei ole jättämässä. Hän jatkaa lajin kotimaisiin kärkinimiin lukeutuvien Panu Jantusen, Hannu Granbergin ja Saara Nikanderin valmentajana.
Omalla juoksu-urallaan Ekblom kokosi 14 mitalia Kalevan kisoista ja oli maajoukkueen vakiokalustoa. Valmentajan uran suurin yksittäinen menestys on ollut estejuoksija Jukka Keskisalon Euroopan mestaruus 2006. Ekblom toimi tuolloin Keskisalon henkilökohtaisena valmentajana.
Kehitys tulee liian hitaasti
Monet arvokisat juoksijana ja valmentaja käynyt Ekblom muistuttaa, että kun tavoitellaan lajin huipputasoa, täytyy olla ikäluokkansa eurooppalaisessa vauhdissa jo aikuisuuden kynnyksellä. Suomessa siihen on viime vuosina pystynyt verrattain harva juoksija. Miksi näin?
– Monet suomalaiset kestävyysjuoksijat kehittyvät liian hitaasti. Se johtuu siitä, että nykyisessä yhteiskunnassa lasten kestävyysominaisuuksien luonnollinen kehitys ei ole sitä mitä se oli ennen, eikä ohjelmoitu nuorten liikunta pysty tekemään kehitystä tarpeeksi jämäkästi, Ekblom sanoo.
– Tämän takia monen nuoren juoksijan kehitys tulee niin hitaasti, että eivät ehdi 19- ja 22-vuotiaiden EM-kisaputkeen, kun tuossa vaiheessa olisi tärkeä olla lähellä eurooppalaista kärkeä. Se avaisi kanavat tavoitella aikuisenakin eurooppalaiselle tasolle, Ekblom sanoo.
Ekblom harmittelee, että liian monelle lahjakkaalle juoksijalle käy niin, että kun opiskelut loppuvat, ei ole taloudellisia edellytyksiä jatkaa juoksemista sillä tapaa, jota kansainvälisen tason tavoittelu vaatii.
– Suomessa kaivattaisiin ehkä lisää nuoria lajin pariin heittäytyjiä. Tarkoitan nuoria juoksijoita, jotka uskaltavat jo opintojen alkuvaiheessa rakentaa sellaista mallia, joka sallii huippu-urheilun, Ekblom sanoo.
Akatemiassa riittää haastetta
Tuoreessa koordinaattorin roolissa Ekblomin haasteena on rakentaa paikallisten seurojen kanssa sellaista toimintamallia, joka mahdollistaa paikkakunnalla keskiasteen opintoja suorittaville urheilijoille aamuharjoittelun ja mahdollisuudet tukipalveluihin, kuten lihashuoltoon tai urheilulääkärin palveluihin. Työsarkaa riittää.
– Kaikki lähtee alusta, Ekblom sanoo.
Pääkaupunkiseudun Akatemian kanssa yhteistyöstä ei ole vielä ehditty keskustella. Ekblom toivoo, että Itä-Uudenmaan Akatemia voisi tulevaisuudessa hyödyntää ainakin pääkaupunkiseudun valmentajakoulutusta.