Kolmiloikkaaja Senni Salminen ja korkeushyppääjä Daniel Kosonen ovat kouluyleisurheilun Hese-kisojen uudet kummiurheilijat.
Hese-kummit ovat keväällä kannustamassa kilpailijoita Hese-kisojen finaalissa, mutta Hesa-kisaan osallistuva luokka voi myös voittaa Hese-kummin vetämän treenipäivän omalla koulullaan ilmoittamalla luokan Hese-kisaan tammikuun loppuun mennessä.
– Salmisen tai Kososen vetämät treenipäivät arvotaan määräaikaan mennessä ilmoittautuneiden kesken, kertoo Suomen Urheiluliiton nuorisopäällikkö Piia Lyyra.
Hese-kisa on 3-6-luokkalaisille järjestettävä yleisurheilun joukkuekilpailu, jossa joukkue muodostuu aina yhden luokan oppilaista.
Treenipäivä tarjoaa positiivista energiaa
Kosonen ja Salminen lupaavat molemmat hauskan treenipäivän arvonnassa menestyneille luokille ja lujaa kannustusta kaikille Tampereella 18. toukokuuta Hese-kisan finaalissa kilpaileville.
– Tarkoitus on tuoda treenipäivään positiivista energiaa. Yritän tehdä nuorten tai lasten liikunnasta nimenomaan hauskaa. Se edellä mennään, Kosonen lupaa.
Salminen on samaa mieltä. Hän kertoo, että oma paras koulu-urheilumuistokin liittyy luokkakavereiden kanssa yhdessä tekemiseen.
– Se oli parasta, kun pääsin sen saman porukan kanssa urheilemaan, jonka kanssa oli päivät koulussa, ja nimenomaan urheilemaan tiiminä, Salminen sanoo.
Kososen muistot ovat samanlaisia.
– Ehkä hauskin muisto on se, kun meillä oli kaksi mahdollisuutta. Voi joko mennä Särkänniemen huvipuistoon tai osallistua koulujen väliseen yleisurheilukilpailuun. Minä menin koulujen välisiin yleisurheilukisoihin, Kosonen kertoo.
”Tosi hyvällä fiiliksellä mennään kohti uutta kilpailukautta”
Hese-kisan kummiurheilijat ovat molemmat nelinkertaisia Kalevan kisojen mestareita ja lajinsa kärkinimiä maajoukkueessa. Kumpikin pakertaa tällä erää syksyn perustreenin parissa ja tähtää talven kilpailukuntoaan Valencian maaliskuisiin EM-halleihin.
– Tosi hyvällä fiiliksellä mennään kohti uutta kilpailukautta. Vaikka välillä on ollut vaikeita vuosia, jossain takaraivossa on aina ollut semmoinen voimakas tunne, että tästä tulee vielä jotain hienoa. Kipinä ei ole sammunut missään kohtaa, Salminen sanoo.
Salminen asuu Sipoossa ja harjoittelee imatralaisen ex-seiväshyppääjä Matti Monosen valmennuksessa. Oma ennätys kolmiloikassa on 14,63.
Toissa vuonna Salminen kimmahteli kolmiloikassa pronssia halliratojen EM-kilpailuista Hollannin Apeldoornissa. Samanlainen tavoite hänellä on tulevalle talvelle.
– EM-hallikisat ovat tavoitteena. Haluan hypätä talvella aika monta kilpailua ennen EM-halleja, kuten tein viime vuonna. Silloin kilpailin viisi kertaa ennen EM-halleja, Salminen muistelee.
Sennimäistä loikkaa, kun juoksu kulkee
Viime kesänä naisten kolmiloikan taso oli Euroopassakin kova: Birminghamin elokuisissa EM-kilpailuissa mitaliin vaadittiin 14,40. Karsinnassa piti ponkaista 14,03, jotta pääsi mukaan loppukilpailuun. Salminen odottaa kovatasoista myös Valencian EM-hallikilpailusta.
– Viime kesänä tapahtui Euroopassa selvästi tason nousua, Salminen arvioi.
Salmisen mukaan avain hyvään onnistumiseen talven EM-halleissa ja syksyllä Pekingin MM-kisoissa Kiinassa on juoksukunto ja -vire.
– Kun juoksu tulee hyvin ja saan vauhdin säilymään kilpailusuorituksen aikana, silloin hyppääminen on sitä, mitä me Matin kanssa sanotaan sennimäiseksi kolmiloikaksi, Salminen sanoo ja tarkoittaa, että hyvä vauhti lankulla säilyy läpi kontaktien loppuun asti.
– Minä olen luontainen ponnistaja. Harjoittelussa on paljon iskutusta, jolla haen loikkiin kestoa ja pitoa. Mutta se ykkösjuttu minulle on ehdottomasti se, että juoksu tulee hyvin.
Tanhuvaara on oikeasti kuin toinen koti
Talven harjoituskaudella Salminen ei lähde ulkomaille. Hän tehostaa treeniään harjoitusleireillä Tanhuvaaran Urheiluopistolla Savonlinnan kupeessa. Leireillä ovat mukana myös Monosen valmentamat pituushyppääjät Otto Pulkkinen ja Sennin veli Kalle Salminen.
– Tanhuvaaran leirit ovat oma maailmansa, josta me nautimme suuresti. Ne ovat olleet viikonkin mittaisia, mutta yleensä siellä ollaan kolme-neljä yötä, Salminen sanoo.
Leirit ovat Salmisen mukaan askeettisia, hyvätunnelmaisen ja harjoittelun täyteisiä.
– Tavallaan siinä on semmoinen Siperia-meininki. Aamulla, kun herätään, astellaan järveen. Sitten treenataan ja syödään hyvin. Se on aika askeettista meininkiä, mutta meillä on tosi hauskaa, Salminen sanoo.
– Tuolla porukalla on käyty siellä jo monta vuotta, joten siinä on myös semmoista, voisi sanoa nostalgiaa. Itse kävin siellä ensimmäistä kertaa joskus yhdeksänvuotiaana ja sen jälkeen olen käynyt siellä melkein joka vuosi. Tanhuvaara on oikeasti kuin toinen koti.
Kososen tavoitteena ehjän treenikauden kautta hallikauteen
Syyskuun alusta Turkuun muuttanut Daniel Kosonen harjoittelee Susann Sundkvistin valmennuksessa. Viime kesänä ulkoratakausi jäi neljään syyskesän kilpailuun, kun sitä ennen aikaa kului takareisivamman huolelliseen kuntoutukseen.
– Nyt syksyllä ”Susse” suunnitteli harjoitusohjelman. Se hyväksyttiin yhdessä ja mentiin sitten fyssari Marko Kinnusen luo. Hän tuli tähän mukaan ja on tuonut omia elementtejä, mitkä me on tasapainoteltu harjoitusohjelmaan, Kosonen sanoo.
– Kinnusen mukaan tulo oli tosi tärkeää, koska hän oli mukana jo viime kaudella loukkaantumisen kautta. Saatiin näin tähän selkeä jatkuvuus, ettei sinne tule koko ajan uusia käsiä.
Kosonen painottaa tuntuvasti huoltavaa harjoittelua, jolla koetetaan välttää vammoja.
– Eihän tämä mitään rakettitiedettä ole. Pitää vaan huoltaa tosi hyvin omat herkät alueet ja heikkoudet, Kosonen sanoo.
Tavoite on semmoinen ylväs juoksuasento
Kososen, 26, ulkoratojen ennätys on toissa vuonna ylittynyt 224, hallissa on mennyt 223. Kosonen näkee, että terveenä läpi viedyn harjoituskauden jälkeen edellytyksiä on selvästi parempaan, jo nyt talven hallikaudella, sillä kehittämisen varaa hypyssä on.
– Harjoittelussa mennään varmaan vauhti edellä. Se oli iso painopiste viime vuonna, mutta se jäi, kun takareisivamma iski, Kosonen sanoo.
– Tavoite on ylväs juoksuasento niin, etten anna lantion pudota alas, ja että koko paketti tulisi hyppyyn mukaan. Siinä on voimia mennyt niin sanotusti hutiin, kun koko kropan liikeketju ei ole ollut kunnolla mukana.
Kososen mukaan Marko Kinnunen on ollut isona apuna oikeiden asentojen löytämisessä.
– Tärkeä olisi myös saada takaisin minun vahvuuteni, jotka eivät vamman takia viime kesän hypyissä näkyneet, eli vapaan jalan toiminta, mikä nostattaa hyppyä ja auttaa sitä pyörimään sekä rytmi, joka parhaimpina hetkinä on minulla ollut tosi hyvä.
Myyntityöllä balanssia harjoittelun vastapainoksi
Harjoittelun ohella Kosonen on alkanut tehdä 22 viikkotunnin verran myyntitöitä. Kososen mukaan se tuo hyvin balanssia harjoittelun lomaan.
– Pääsen siinä kohtaamaan ihmisiä ja saan tekemistä, Kosonen sanoo.
