Miesten 100 metrin Suomen ennätyksen haltija Samuli Samuelsson on ripustanut piikarit naulaan ja siirtynyt työelämään. Ajatuksissa välkkyy vahvasti paluu pikajuoksun pariin valmentajana. Tuntumaa siihen hän ottaa ensi viikosta alkaen.
Samuelsson menee alkavalla viikolla Mikael Ylöstalon vetämiin Riku Illukan treeneihin, mutta ainakin alkuun lähinnä vain katsomaan niitä.
– En minä apuvalmentaja ole, mentori ehkä. Lähden tunnustelemaan, miltä harjoitukset näyttävät valmennuksen näkökulmasta, ja voisinko minä tuoda siihen jotakin. Vielä en ole treenipaikalla ollut, enkä Miccen kanssa tarkemmin puhunut, Samuelsson sanoo.
Pitkällä tähtäyksellä valmentajan työt kiinnostavat Samuelssonia.
– Kyllä minulla on iso kiinnostus valmennukseen. Jossain kohtaa aion käydä valmentajatutkinnon, Samuelsson sanoo, ja kokee mahdollisuuden olla mukana seuraamassa Illukan harjoittelua pehmeäksi laskuksi kohti valmentajuutta.
Refluksitauti kiusasi harjoittelua ja toi haavan ruokatorveen
Samuelssonin oma aktiiviura päättyi viime kesän kilpailukauteen.
– Siinä kesällä oli vielä ajatuksena, että ehkä jatkaisin, mutta minulta todettiin palleatyrä ja refluksitauti. Lisäksi ruokatorvessa oli haava johtuen siitä, että mahahappoja oli noussut sieltä ylös. Treenaaminen ei ollut enää mielekästä, kun koko ajan närästi ja treeneissä tuli pahaa oloa. Se oli iso syy lopettamisen taustalla, muttei ainoa, Samuelsson sanoo.
Päätökseen vaikuttivat myös taloudelliset tekijät.
– Kun sponsorit eivät enää jatkaneet, ei ollut rahoitusta pitää yllä ammattimaista urheilua. Täytyi miettiä työelämään siirtymistä, ja minä en halua tehdä puolittain urheilua ja työelämää. Tiedän, että siinä ei päästä koville tuloksille. Se olisi ollut enemmänkin sinnittelyä, että saa pidettyä edes jonkun tason, Samuelsson linjaa.
– Kun rahoitusta ei ollut, alkoi tulla mitta muutenkin täyteen niin, ettei treeni enää maistunut.
Samuelsson: Saan olla ylpeä urheilu-urastani
Samuelsson, 31, juoksi aktiiviurallaan 100 metrin Suomen ennätyksen kahdesti: 10,16 vuonna 2022 ja 10,12 vuotta myöhemmin. Kalevan kisoista Samuelsson kiiti hulppeat 15 mitalia (6 kultaa, 7 hopeaa, 2 pronssia) ja SM-halleista 9 mitalia (6-2-1).
Läpi uransa Ikaalisten Urheilijoita edustanut sprintteri oli Suomen joukkueessa EM-kisoissa 2022 ja 2024 ja pikaviestin varamiehenä 2014. Halliradoilla hän kilpaili EM- ja MM-kisoissa.
– Enemmän ura antoi, mitä koskaan olin osannut odottaa. 100 metrin Suomen ennätys oli ihan minun suorituskykyni ylärajoilla. Pääsin sinne mihin oli rahkeita. 200 metrillä ennätys 20,73 jäi siitä vähän uupumaan, muttei makeaa mahan täydeltä, Samuelsson hymyilee.
– Se ainoa asia, mikä harmittaa oli, etten päässyt olympialaisiin. Mitä kansallisesti juoksin, ja ennen kaikkea Suomen ennätys on kuitenkin sellainen asia, että saan olla ylpeä urheilu-urastani.
Saavutuksistaan Samuelsson kiittelee valmentajiaan
Samuelssonin mukaan valmennukselle hän on syttynyt osin nähtyään oman kehityksensä. Sitä hän pitää pitkälti hyvän valmennuksen ansiona.
– Ilman oikeanlaista valmennusta minusta ei olisi tullut näin hyvää. Minä en ole ollut mikään Suomen paras lahjakkuus, mutta sain silti Suomen ennätyksen tehtyä, eli minua valmennettaessa on monelta osin onnistuttu, Samuelsson kiittelee valmentajiaan.
– Olen toki oppinut siitäkin mitä on mennyt pieleen ja mitä olisi voinut tehdä eri tavalla.
Samuelsson oli 18-vuotiaaksi isänsä Harrin valmennuksessa ja treenasi sen jälkeen neljä vuotta kokeneen Mauri Salomäen johdolla, joka oli aikanaan myös Harri-isän valmentaja. Vuodesta 2018 Samuelsson harjoitteli Mikael Ylöstalon ohjauksessa.
Oman alan työpaikka löytyi heti Helsingistä
Samuelsson hankki kilpailu-uransa aikana optometristin, eli optikon koulutuksen, ja löysi Helsingistä koulutustaan vastaavan työn koko lailla heti kun aktiiviura päättyi.
– Yllättävän mukavaa se on, kun kerran kuussa tulee rahaa tilille. Se on minulle harvinaista. En ollut sitä 30 vuoteen kokenut, Samuelsson sanoo.
Samuelsson viihtyy työelämässä, mutta sydän sykkii vahvasti pikajuoksulle.
– En halua, että minulle käy kuten monilla pikajuoksijoille, että kun ura loppuu, sitten ei olla enää missään tekemisissä pikajuoksun kanssa. Pikajuoksu on minun elämäni suurin intohimo.
