Tokio ja Helsinki joutuivat molemmat odottamaan olympiakisojaan maailmanlaajuisen uhan vuoksi

Tokiota ja Helsinkiä yhdistää se, että molemmat joutuivat odottamaan ensimmäisiä olympiakisojaan pitkään. Päätös vuoden 1940 olympiakisojen järjestäjäkaupungista tehtiin vuoden 1936 Berliinin olympiakisojen yhteydessä ja valinta tehtiin Tokion ja Helsingin välillä.

 

Paikan päällä Berliinissä äänestettiin Helsingin hyväksi 27–20, mutta kaikki 16 postitse toimitettua ääntä menivät Tokiolle ja lopullinen äänestystulos oli 36–27 Tokion hyväksi.

 

Tokion vuoden 1940 olympiakisojen oli määrä olla osa Japanin valtion 2600-vuotisjuhlallisuuksia, sillä myyttisen ensimmäisen keisarin Jinmun valtaannousu oli ajoitettu vuoteen 660 ennen ajanlaskumme alkua. Juhlavuonna Tokiossa oli suunniteltu järjestettäväksi myös maailmannäyttely.

 

Maailmaa kohtasi kuitenkin suuria mullistuksia. Kiinan–Japanin sota alkoi heti olympiakaupungin valintaa seuraavana vuonna 1937 ja vuoden 1938 aikana Tokio joutui luopumaan olympiakisojen järjestämisestä.

 

Vain neljä päivää Tokion luopumisen jälkeen vuonna 1938 Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1940 olympiakisat Helsingille.

 

Suomessa toiveet olympiamenestyksestä erityisesti yleisurheilussa olivat huimaavan korkealla. Miesten 10000 metrin juoksun maailmantilasto vuonna 1938 oli seuraava: 1) Taisto Mäki Suomi 30.02,0, 2) Ilmari Salminen Suomi 30.13,4, 3) Kauko Pekuri Suomi 30.14,0, 4) Matti Laihoranta Suomi 30.35,2, 5) Erkki Tamila Suomi 30.42,8, 6) Arvo Askola Suomi 30.48,8.

 

Miesten 5000 metrin juoksun maailmantilaston viiden parhaan joukossa oli tuona vuonna neljä suomalaista: 1) Taisto Mäki Suomi 14.26,8, 2-3) Kauko Pekuri Suomi & Henry Kälarne Ruotsi 14.27,4, 4) Ilmari Salminen Suomi 14.28,4, 5) Lauri Lehtinen Suomi 14.30,2.

 

Miesten keihäänheiton maailmantilastoa johti lokakuun 16:ntena ME:n 78,70 heittänyt Yrjö Nikkanen ja toisena oli syyskuun alussa Pariisissa Euroopan mestaruuden tuloksella 76,87 voittanut Matti Järvinen.

 

Nämä toiveet jäätyivät talvella 1940. Olympiakisat peruutettiin maailmanlaajuisen suurtuhon vuoksi. Olympiakisoja ei järjestetty myöskään vuonna 1944, vaan maailma oli yhä sodassa.

 

Rauha saapui aikanaan. Helsinkikin sai vihdoin järjestääkseen olympiakisat vuonna 1952 ja Tokio vuonna 1964. Molemmilla kerroilla Suomen yleisurheilujoukkueen paras menestys tuli keihäänheitosta. Toivo Hyytiäinen saavutti pronssimitalin vuonna 1952 ja Pauli Nevala voitti kultaisen mitalin vuonna 1964.

 

Vuonna 1964 Tokiossa kilpailtiin myös paralympiakisat, mutta Suomesta ei niihin lähetetty joukkuetta lainkaan. Tässä asiassa maailma on muuttunut parempaan suuntaan.

 

Maailmanlaajuinen uhka kohtasi myös vuoden 2020 Tokion olympiakisoja. Juuri nyt näyttää siltä, että niitä ei tarvinnut kuitenkaan peruuttaa, vaan yhden vuoden siirto olisi ollut riittävä. Ensimmäiset kilpailupäivät on pandemia-aikanakin saatu jo järjestetyiksi ja yleisurheilukilpailuiden on määrä alkaa perjantaina 30.7.

 

(Mikko Nieminen. Suomen Yleisurheiluarkisto SYUA.)