Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Harri Aalto täyttää tänään sunnuntaina 60 vuotta. Aallon unelma ja toive on, että tasokas Suomen maajoukkue kamppailee yleisurheilun EM-kisoissa menestyksestä Helsingin Olympiastadionilla kesällä 2030.
Euroopan yleisurheiluliiton (EA) toimitusjohtajien tapaamisesta Bakusta Azerbaidžanista kotiutunut Aalto näkee, että hyvät mahdollisuudet toiveen toteutumiseen ovat olemassa. EA päättää 2030 EM-kisojen kisaisännyydestä maaliskuussa 2027.
– Meillä on kaksi pointtia, mitkä täytyy saada maaliin. Ensimmäinen on se, että EA saadaan vakuuttuneeksi, että me olemme hyvä kisajärjestäjä. Toinen on se, että suomalaiset päättäjät ja ennen muuta hallitus ymmärtävät, ettei me voida tehdä tätä yksin, Aalto sanoo.
– Minusta tuntuu, että EA on nyt saatu ymmärtämään, että me olemme EM-hankkeen kanssa tosissaan. Uskon, että tämä ei ole pelkästään meidän oma näkemyksemme, kun sanon, että Helsinki on EM-haussa vahvoilla.
Aalto: Valtion ja Helsingin kaupungin vahva tuki tarvitaan
Aalto arvioi, että Bakun konferenssi kasvatti EA:n luottamusta Urheiluliittoon. Konferenssissa liittojen toimitusjohtajille esiteltiin Suomen liiton talouden rakennetta sekä EM-hanketta.
– Esityksen jälkeen meille tuli kysymyksiä varmaan enemmän kuin muille yhteensä. Se kertoi kiinnostuksesta. Riikka Pakarinen piti liiton ja EM-hankkeen taloudesta todella upean esityksen, Aalto kiittelee.
Aalto muistuttaa, että EM-hankkeen saaminen maaliin on paljon kiinni myös Suomen valtiosta ja Helsingin kaupungista.
– Me tarvitsemme sitä, että valtio ja Helsingin kaupunki ovat vahvasti tukemassa hanketta. Molemmista suunnista hankkeeseen on suhtauduttu erittäin myötämielisesti, Aalto kertoo.
”Meidän kivijalkamme, eli talous on kunnossa”
Aalto on työskennellyt SUL:ssa eri tehtävissä yhteensä 25 vuotta. Ensin kenttäjohtajana, sitten seurapalvelujohtajana ja vuodesta 2018 toimitusjohtajana. Aallon johdolla liiton talous on saatu kuntoon, organisaatio uudistettu ja Yleisurheilu suunta 2030 –strategia pukattu liikkeelle.
– Olen hirveän iloinen ja tyytyväinen siihen, että meidän kivijalkamme, eli talous on nyt kunnossa. Se, että talous on kunnossa, on elinehto kaikille organisaatioille, ja jonkun on organisaatioissa vaan oltava pitämässä rahoista kiinni, Aalto sanoo.
– Viime vuosi oli Urheiluliitolle pitkään aikaan ensimmäisen ylijäämäinen niistä vuosista, kun Ruotsi-ottelu ei ole ollut Helsingissä. Myös tämä vuosi on budjetoitu maltillisesti 100 000 euroa ylijäämäiseksi. Uskon, että pystymme vahvistamaan liiton omaa pääomaa tänäkin vuonna.
Aalto näkee, että Suomen valtion nykyisessä taloustilanteessa urheilu- ja liikuntajärjestöjen täytyy varautua siihen, että liittojen avustukset voivat vähentyä merkittävästi.
– Oma toiminta pitää siksi olla siinä mallissa, että tapahtui valtion avustuksille mitä vaan, Urheiluliitto porskuttaa eteenpäin. Se on minulle kaikista olennaisin seikka, Aalto sanoo.
Aalto: Urheilusektori panostusten selkeä ykköskohde
SUL:n talouden tervehtyminen käynnistyi Vesa Harmaakorven puheenjohtajakaudella talouden tasapainotusohjelmalla viime vuosikymmenen puolella. Aallon mukaan tarkka taloudenpito jatkuu yhä, mutta liiton toimintoja suunnitellessa puhutaan nyt myös investoinneista.
– Sitä minä olen toivonut, että pystytään joskus myös panostamaan tiettyihin asioihin, ja nyt pikkuhiljaa on siihen kaikki eväät olemassa, Aalto sanoo ja kiittää liiton henkilökuntaa ja hallituksia yhdessä vuosien mittaan toteutetusta talouden tasapainotuksesta.
Mihin Urheiluliiton on syytä panostaa, siitä Aallolla on selkeä näkemys.
– Niistä rahoista mitä meillä on, yritetään laittaa urheilusektoriin niin paljon kuin pystytään, ja toivottavasti pystytään panostamaan sinne jatkossa vielä nykyistä enemmän.
Talouden kohentumista ovat Aallon mukaan edistäneet onnistuminen kumppanuuksien hankinnassa ja liiton liikuntasektori, eli juoksutapahtumien kehitys. Näistä Aalto odottaa kasvua myös jatkossa.
– Yhdessä hyvän taloustilanteen kanssa se antaisi mahdollisuuden panostaa siihen kaikkein tärkeimpään, Aalto viittaa urheilusektoriin.
Liikuntasektorin lippulaivat ovat Valio Helsinki City Run ja Naisten Kymppi. Sektorin uusia hankkeita ovat puolimaratonien Finnish Halfs -sarja ja Kansallinen Juoksupäivä.
– Uskoakseni liikuntasektori puskee meille lisää hyvää tulevaisuudessakin, mutta yhtä tärkeää meille on hoitaa oma osuutemme kansalaisten liikkumisesta kävelyn ja juoksun avulla, Aalto muistuttaa.
Toiveena Birminghamin EM-kisoista useampi mitali
Toimitusjohtajana talous on Aallolle keskeinen asia, mutta yhtä lailla sitä on Suomen yleisurheilijoiden arvokisamenestys. Aalto myi sydämensä lajille jo pikkupoikana, ja on siitä pitäen toiminut sen parissa urheilijana, valmentajana, seuratoimijana ja liiton työntekijänä.
– Kun puhutaan lähitulevaisuudesta, toivon että meillä olisi kesällä Birminghamin EM-kilpailuissa useampi mitalisti. Jos pidemmälle katsoo, minun unelmani on, että saisimme meidän lahjakkaasta ja menestyneestä nuorten urheilijoiden kaartista vahvan maajoukkueen Helsingin EM-kotikisoihin 2030, Aalto visioi.
– Ja se kaikkein isoin unelma minulla on, että meillä olisi eurooppalaisittain vahva maajoukkue, jolloin siellä olisi niitä yksittäisiä urheilijoita, jotka taistelevat kärkisijoista MM- ja olympiakisoissa. Yhtä lailla toivon, että talous pysyy siinä kunnossa, että pystytään panostamaan asioihin, jotka ovat meille tärkeitä.
Harrastajamäärien kehityksen suunta käännettävä
Huolta Aalto kantaa yleisurheilun harrastajamääristä. Niiden kehitys ei ole ollut plusmerkkistä.
– Harrastajamäärien kehityksen suhteen me emme voi röyhistellä rintoja, eikä aina saa olla selityksenä, että Suomeen syntyvien lasten määrä vähenee koko ajan. Jos ajatellaan vaikka viimeistä kymmentä vuotta, ei syntyvyys niin radikaalisesti ole muuttunut, etteikö me pystytä saamaan harrastajamäärien kehitystä nousevaksi, jos kaikki menee nappiin, Aalto sanoo.
Urheiluinto tuli kodin perintönä
Moni Aaltoa hyvin tunteva kuvaa häntä energiseksi, innostavaksi ja helposti lähestyttäväksi ihmiseksi ja johtajaksi. Aalto on myös intohimoinen urheilun ystävä, oli kyse sitten työtehtävistä tai niistä tuhansista kuntoilutunneista, jotka hän hiihtoladulla, juoksulenkeillä tai kuntosalilla hikoillut.
Mistä se intoa kumpuaa?
– Kyllä se tulee kodista. Isä vei minut kuusivuotiaana Nakkilan Vireen maastojuoksukilpailuihin, eikä minua ole sen jälkeen lajin parista pois saanut, Aalto muistelee.
Aalto kertoo, että palo kisoihin oli pikkupoikana sen verran kova, että kerran piti ajaa 380 kilometriä mökiltä Nakkilaan kisoihin. Matka taittui kaksistaan Harri-pojan kyytimieheksi lähteneen, suomea taitamattoman ruotsalaisen sukulaismiehen kyydissä.
Teinipoikana Aalto perusti Nakkilan Vireeseen urheilukoulun, alkoi valmentaa ja nousi sittemmin seuran hallintoon ja pitkäaikaiseksi puheenjohtajaksi.
– Ei siinä varmaan mitään muuta selitystä ole kuin, että seuratoiminnasta on tullut minulle intohimo. Sain siellä niin hyviä kokemuksia lapsena ja nuorena. Se oli tärkeää, että ne seuran kokeneet ihmiset luottivat minuun ja meihin nuoriin. Me saatiin hurjasti vastuuta ja voitiin toteuttaa toimintaa. Sehän se ruokkii sitä mukanaoloa seurassa, Aalto sanoo.
Ensi kertaa äänestämään ja valtuustoon samoissa vaaleissa
Intohimoa ja energiaa Aallolla on riittänyt myös politiikkaan. Kokoomuksen edustajana hän on toiminut Nakkilan kunnanvaltuustossa vuodesta 1989 ja kunnanhallituksessa vuodesta 1993. Siitä ison osan hän on ollut hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.
– Nakkilan Vireen puheenjohtaja pyysi minut kunnallisvaaleihin ehdokkaaksi 1989. Ne olivat samat vaalit, joissa pääsin itse ensimmäisen kerran äänestämään, ja pääsin heti läpi, Aalto muistelee.
– Ensimmäisellä valtuustokaudella minulla oli vain yksi tavoite, saada Nakkilaan uusi urheilukenttä. Isä oli tapellut siitä liikuntalautakunnassa jo kymmenen vuotta.
Sittemmin Nakkilaan on noussut myös moderni ja erinomaisin välinein varusteltu liikuntakeskus, ja liikuntapaikat on pidetty erittäin hyvässä kunnossa. Aalto muistuttaa, että kolmannen sektorin toiminta on iso osa kunnan panostusta.
Liikunta- ja urheiluinnostuksesta huolimatta Aallosta ei ole tullut vain yhden asian poliitikkoa.
– Talous on aina kiinnostanut minua. Olen koettanut ajaa asioita laaja-alaisesti, mutta näistä tehdyistä liikuntaratkaisuista on kyllä pidetty, Aalto sanoo.
Mikä on jäänyt mieleen?
Kysymykseen monisäikeisen uransa mieleenpainuvimmasta hetkestä Aallon vastaus ei liity Urheiluliittoon, eikä politiikkaan, eikä edes seuratoimintaan.
– Tietysti mieleen tulee miljoonaa asiaa, mutta kyllä se on, kun kaksi minun omaa valmennettavaani pikajuoksijat Jenni Jokinen ja Kristian Salo olivat samana vuonna nuorten EM-kisoissa. Kristian Rietissä alle 18-vuotiaiden EM-kisoissa ja Jenni Tampereella alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa. Olin koutsannut heitä ihan alusta asti, Aalto kertoo.
– Yhteydenpito urheilijoiden kanssa on säilynyt. Nytkin on Jennin kanssa sovittu, että mennään Nakkilassa lenkille kuten viikoittain teemme. Valmennettavani ovat olleet minulle tärkeitä aina.
Harri Aalto/faktaa
Työura:
Toimitusjohtaja Suomen Urheiluliitossa toukokuusta 2018 lähtien.
Seurapalvelujohtaja Suomen Urheiluliitossa 2005–2018.
Kenttäjohtaja Suomen Urheiluliitossa 2001–2005.
Rehtori Lauttakylän koululla Huittisissa.
Opettaja Matomäen koululla Nakkilassa.
Ura kunnallispolitiikassa Nakkilan kokoomuksen edustajana:
Nakkilan kunnanhallituksessa vuodesta 1993 (pj:nä tai varapj:nä 1997–2024).
Nakkilan kunnanvaltuustossa vuodesta 1989.
Luottamustehtäviä Satakuntaliitossa, Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Satakunnan hyvinvointialueella.
Ura seuratyön, valmennuksen ja urheilun parissa:
Puheenjohtaja Nakkilan Vireessä 2009–2019.
Puheenjohtaja Satakunnan Yleisurheilu 1996–2000.
Valmentajan uran valmennettavia: jääkiekkoilija Sami Lähteenmäki, Jenni Jokinen ja Kristian Salo. Harjoitusohjelmia myös lentopalloilija Eveliina ja Pauliina Vilposelle sekä painnonnostaja Anni Vuohijoelle.
Oma aktiiviura:
Kolmiloikkaaja, viides 19-v. SM-kilpailuissa 1985.
Koulutus:
Kasvatustieteen maisteri ja luokanopettaja.
Muuta:
Nakkilan Nahkiaisparoni 2014
