Suhoselta oppia ja lisävirtaa Lampisen harjoitteluun: ”Ei voi ihan vihkoon vedellä, kun on SE-mies katsomassa”

Vantaan Kenttäurheilijat -58:n Ville Lampinen odottaa mielenkiinnolla kesän kilpailukautta. Hän sai syksyllä valmennustiimiinsä Pekka Kelonurmen rinnalle 800 metrin SE-miehen Ari Suhosen. Tavoitteena on kehitysharppa 800 metrillä ja 400 metrin ajan pitäminen 47 sekunnin tuntumassa.

– Olin aika otettu, kun Ari lähti syksyllä mukaan. Tiedän, että hänellä on ollut muitakin kyselijöitä. Se tuntuu hyvältä, että tämän lajin paras viitsii käyttää aikaa ja energiaa minun valmennukseeni, Lampinen kiittää.

Lampisen mukaan harjoituksellisten sisältöjen ohella Suhonen on tuonut päätreeneihin ”tekemisen meininkiä”.

– Onhan niissä treeneissä, missä Ari on ollut katsomassa ollut sellainen ekstralataus. Ei sitä voi ihan vihkoon vedellä, kun SE-mies on paikalla, Lampinen veistelee.

– Muutos on tuonut myös motivaatiota. Minulla on hyvä fiilis ja luottavainen olo Pekan ja Arin yhteistyöstä. Jenkeissä luotto valmentajan tekemiseen ei välillä ollut yhtä korkealla, Lampinen viittaa viime keväänä päättyneeseen pitkään rupeamaan Villanovan yliopiston yleisurheilutiimissä Yhdysvalloissa.

Ylimatkakestävyys on ollut Ville Lampisen harjoituskauden teema. Lampisen valmennustiimiin liittynyt Ari Suhonen kiteyttää ajatuksen niin, että jos Lampisen nopeus säilyy ja kyky juosta ylimatka kovempaa paranee, 800 metriäkin kulkee kovempaa.

Pitkä ylimenokausi jenkkivuosien jälkeen

Yhdysvaltain vuodet eivät tuoneet seitsenkertaiselle Kalevan kisojen mestarille mitä hän toivoi: 800 metrin ennätys 1.48,44 on kesältä 2015 ja 400 metrin ennätys 47,24 vuodelta 2017. Palo kehittyä oli kuitenkin kova, joten Lampinen päätyi viime kesänä keskustelemaan Suhosen kanssa.

– Juttelin Arin kanssa ensin kahdestaan pitkät pätkät. Sitten puhuttiin niin, että Pekka oli mukana. Sen jälkeen annettiin kaikille aikaa miettiä, haluaako olla mukana. Ja siitä se lähti.

Kelonurmi on Lampisen päävalmentaja, Suhosen roolina ovat pääharjoitukset, eli kehittävät harjoitukset, joilla rakennetaan juoksijan nousua askelta kovemmalle tasolle.

– Pekan kanssa olen yhteydessä päivittäin. Hän valvoo suurimman osan treeneistä. Ari ohjelmoi päätreenejä ja on ollut myös katsomassa niitä, Lampinen sanoo.

Yhteistyö lähti käyntiin syksyn pitkällä ylimenokaudella.

– Ari näki, että kun takana oli jenkkivuosia, joiden aikana pitkät palautusjaksot jäivät vähiin, tehtiin ylimenokausi kunnolla. Olin melkein kuukauden ilman ohjelmoitua treeniä, Lampinen kertoo.

Vetokestävyys harjoituskauden teemana

Lampisen harjoittelua alettiin rakentaa päätavoitteena sittemmin peruutetut Pariisin EM-kilpailut. Hallikausi jätettiin niukaksi ja keskityttiin harjoitteluun, jota ryydittivät ulkomaan leirit.

– Ehkä suurin harjoituksellinen eroavaisuus aiempaan oli, että peruskuntokautta tehtiin paljon pidemmälle, oikeastaan läpi koko syksyn, Lampinen vertaa.

– Kovemmatkin harjoitukset olivat syksyllä hyvin vauhtikestävyyspainotteisia tyyliin 5 x 1,5 kilometriä. Jenkeissä olin tottunut siihen, että marraskuun lopussa alettiin jo revittelemään kisavetoja.

Yhteistyön pohjaksi Suhonen teki Lampisen kanssa analyysin, jossa arvioitiin juoksijan vahvuudet ja kehityskohteet.

– Yksi kehityskohde oli ylimatkakestävyys, josta Ari käyttää termiä vetokestävyys. Se tarkoittaa, että pitäisi pystyä vetämään toistoja määrällisesti enemmän, ja pidempiä vetoja kovempaa ja lyhyemmällä palautuksella. Se on ollut harjoituskauden teema, Lampinen sanoo.

– Olen vetänyt aika paljon 1000 ja 1500 metrin vetoja, jotka eivät ole minulle kovin helppoja, mutta niissä on näkynyt kehitystä.

– Samaan aikaan Ari painottaa, että nopeuden pitää säilyä. Eli 400 metrillä pitää päästä mieluiten lähemmäksi 47 sekunnin aikaa kuin 48 sekuntia. Näistä aineksista se 800 metriä koostuu; kovasta nopeudesta ja sen kestämisestä, että kestää sen rajun toisen kierroksen.

Vantaan Hiekkaharjun kenttä on Ville Lampiselle tuttu paikka.

Nopeustreenit Kelonurmen johdolla

Suhosen valmennusfilosofia on näkynyt myös tavassa, jolla pääharjoitukset juostaan.

– Arin mukaan vetotreenit pitää juosta mieluimmin yksin, eli vetää juuri sitä omaa vauhtia. Syksyn ja melkein kaikki talvenkin vetotreenit tein yksin. Nyt ihan viime viikkoina olen juossut muutaman enemmän kilpailuun valmistavan treenin Lehtilän Jaakon kanssa, Lampinen sanoo.

Uudistuneen harjoittelun mukana treenikilometrejä on karttunut aiempaa enemmän.

– Juoksukilsat ovat pysyneet aika tasaisena koko vuoden. Laskin juuri, että syksystä tähän hetkeen olen juossut 400 kilometriä enemmän treeniä kuin aiemmin, Lampinen sanoo.

Nopeusharjoittelussa Lampinen on jatkanut Kelonurmen kanssa hyviksi havaituilla poluilla.

– Nopeuspuoli on ollut enemmän Pekan juttuja. Me vedetään nopeustreeneissä 60 ja 80 metrin vetoja, kun tarkoitus on juosta myös 400 metriä, Lampinen sanoo.

Helsingissä ja Lahdessa kausi käyntiin

Kauden ensimmäiset kilpailut Lampinen juoksee maanantaina (1.6.) Helsingissä Eläintarhan kentällä, missä on ohjelmassa on 600 metriä. Lahden Uusi Alku -kisoissa sunnuntaina (7.6.) ohjelmassa on kilpailukauden ensimmäinen 800 metriä.

– Voin kokemuksesta sanoa, että kun vetää kauden ensimmäisen 800 metrin kilpailun, se tuntuu. Siksi on hyvä, että saa siihen alle yhden kovan kisan. Ei tarvitse heti hypätä siihen syvempään päähän, Lampinen sanoo.

– En uskalla arvailla mitä 800 metristä tulee. Mutta huonommistakin lähtökohdista on kauden ensimmäiseen 800 metrin starttiin lähdetty ja oma ennätys pitää olla kesän tavoitteena. Uskon, että se on ihan mahdollista, sen verran nousujohteinen kevät on ollut.