Ratkotaanko EM-kisapaikat 2018 rankingjärjestelmällä?

Ratkotaanko EM-kisapaikat 2018  rankingjärjestelmällä?

Euroopan yleisurheiluliitto (EA) puntaroi rankingjärjestelmään perustuvaa karsintajärjestelmää arvokisoihin. Toteutuessaan se olisi käytössä jo vuoden 2018 Berliinin EM-kilpailujen urheilijoita valittaessa.

Alustavassa suunnitelmassa järjestelmä perustuu urheilijan sijoituksiin erilaisissa kilpailussa. Urheilija kerää kilpailuista rankingpisteitä 52 viikon ajan ja viiden parhaan kilpailun pisteet jäävät voimaan.

– Järjestelmän tarkoitus on luoda vahvempi linkki yhden päivän kisojen ja arvokisojen välillä. Pisteitä tuovat kilpailut olisivat tiukasti Kansainvälisen yleisurheiluliiton (IAAF) sääntöjen mukaisia, sertifioituja kilpailuja. Tällä halutaan vähentää mahdollisuutta tulosmanipulaatioon, sanoo Suomen Urheiluliiton (SUL) kilpailupäällikkö Mika Muukka.

Mitkä kilpailut ranking-järjestelmään kuuluisivat?

– Alustavasti on ajateltu, että kansalliset liitot ilmoittavat mukaan kukin valitsemansa kilpailut. Varmuudella mukana olisivat ainakin maiden mestaruuskilpailut ja EA:n National Permit –tason tai sitä korkeamman tason kansainväliset kilpailut. Suomessa tuo National Permit -taso tarkoittaa Eliittikisoja, Muukka sanoo.

Rankingjärjestelmällä live-seuranta

Rankingjärjestelmässä eri kisoista saisi eri määrän pisteitä. Esimerkiksi EA:n National permit -kilpailuista saisi vähemmän pisteitä kuin vaikkapa IAAF:n World Challenge –sarjaan kuuluvasta Paavo Nurmi Games –kilpailusta. 

Maantielajeissa ja otteluissa olisi edelleen tulosrajat. 10000 metrille pääsisi tulosrajojen lisäksi myös maastokisojen sijoitusten perusteella. Viesteissä olisi edelleen käytössä nykyinen rankingjärjestelmä.

 – Pisteiden kertymistä olisi mahdollisuus seurata koko ajan ajan livenä netissä, Muukka sanoo

 Haasteitakin järjestelmässä riittää.

– Mikä olisi niiden urheilijoiden tilanne, jotka eivät loukkaantumisesta johtuen ehdi saada riittävästi, eli viittä kilpailua. Isot kansainväliset kilpailut taas, joista saa parhaat pisteet, ovat kutsukilpailuja, Muukka muistuttaa.  

Kahdeksanottelu ja MM-kisat 22-vuotiaille?

EA:n piirissä on keskusteltu myös miesten kymmenottelun ja naisten seitsenottelun vaihtamisesta kahdeksanotteluun. Miesten lajeista poistuisivat seiväs ja kiekko. Naisten lajit olivat samat kuin miehillä, eli nykyiseen seitsenotteluun verrattuna 100 metriä tulisi mukaan. Samalla 200 metrin vaihtuisi 400 metriin ja 800 metriä 1500 metriin. Lajit olisivat 100 metriä, pituus, kuula, korkeus, 400 metriä, 110/100 metrin aidat, keihäs ja 1500 metriä.

– Tämä on luonnollisesti asia, jota EA ei voi yksin ratkaista. Se vaatisi muutoksen IAAF:n sääntöihin, mutta IAAF:n piirissä on seurattu tätä keskustelua, Muukka kertoo.

EA:n piirissä on keskustelu myös ajatuksesta, että arvokisoissa kahdeksanottelun voitto voitaisiin ratkoa kunkin yksittäisen lajin urheilijalle tuomien sijoituspisteiden perusteella.

– Muissa ottelukisoissa kilpailtaisiin normaalisti pistetaulukon perusteella. Ajatuksena olisi myös päivittää pistetaulukko, Muukka kertoo. 

Uutta kahdeksanottelussa olisi nykyisiin moniotteluihin verrattuna, että ottelun päättävä 1500 metriä juostaisiin Gundersen-menetelmällä. Urheilijoiden piste-erot muutetaan sekunneiksi ja minuuteiksi ennen päätöslajia, ja ensin maaliin tuleva voittaisi koko kilpailun.

Keskusteluja on käyty myös MM-kisojen aloittamisesta 22-vuotiaille, kun IAAF lopettaa 17-vuotiaiden MM-kilpailut.