Ratakierroksen valmennuksessa positiivinen kiihdytysvaihde, lajivalmentaja Stenman kehittää yhteistyötä ja yksilöllisyyttä

Suomen Urheiluliiton 400 metrin lajivastaava Petra Stenman näkee ratakierroksen tulevaisuuden Suomessa valoisana. Tulostaso on kehittynyt, ja maajoukkuevalmennuksen yhteistyö on entistä tiiviimpää.

– Maajoukkueohjelmalla lajiin valmennukseen saadaan pitkäjänteisyyttä ja linjakkuutta. Myös valmentajien yhteistyö on keskiössä, ja valmennuksen kokemus saadaan talteen, Stenman kertoo.

Naisten viestijoukkue tähtää kesäkuussa pidettäviin EM-kisoihin Roomassa, jonne Suomen paikka on aika lailla varma. Toukokuun alussa (4.–5.5.) joukkue osallistuu MM-viesteihin Bahamasaarilla.

Kevään MM-hallien karsintarajat ovat sen verran kovat, että ne kisat jäävät suomalaisittain haaveeksi. Pian alkavalla hallikaudella on kuitenkin mielenkiintoa kotimaisillakin radoilla.

– Yksi mielenkiintoinen kohde kotimaassa on runsas kilpailutarjonta 300 metrin aidoissa, kun sekä yleiset että nuorten SM-kisat pidetään pitkillä radoilla Tampereella ja Mustasaaressa.

Stenman voi olla tyytyväinen varsinkin pitkien aitojen laajaan tasoon Suomessa. Useita nuoria juoksijoita on kehittymässä, joten talven 300 metrin aidat ovat mainio välietappi harjoitteluun. Myös sileän ratakierroksella on positiivinen vire.

– Viivi Lehikoisen esimerkki inspiroi selvästi nuoria varttimailereitamme, Stenman kertoo.

Suomen parantunut taso näkyy jo Pohjoismaisessa vertailussa. Viime kauden miesten ja naisten 400 metrin ja 400 metrin aitojen kymmenen parhaan tilastoissa (yhteensä 40 juoksijaa) suomalaisia on mukana 14, kuten myös Norjalla. Ruotsalaisia mahtuu listoille yhdeksän ja tanskalaisia kolme.

Mette Baas, Asseri Välimäki, Viivi Lehikoinen ja Viljami Kaasalainen ovat suomalaisen ratakierroksen kärkeä.

Valmennustiimi tekee yhteistyötä

Petra Stenmanin ei tarvitse huolehtia ratakierroksesta kuitenkaan yksin. Maajoukkueohjelmassa hänellä on apunaan varttimailille rakkauttaan uhkuvat Jaakko Erkinheimo, Juha Sainio, Tuija Helander ja Kalle-Pekka Tiihonen. Tärkeä taustavaikuttaja on myös Antti Mero.

Lajin tueksi koottiin taannoin myös oma yhdistys, Hapottajat, jonka pääasiallisena tavoitteena on tukea lajia ja kerätä talteen valmennustietoutta valmentajien ja urheilijoiden käyttöön.

Tärkeitä yhteistyökumppaneita tutkimukseen ja tiedon hankintaan ovat Kihu ja Varalan urheiluopisto.

Maajoukkueen ohjelmassa on vuosittain neljä kotimaan leiriä joko Tampereella tai Pajulahdessa. Ulkomaan leiritystä toteutetaan Etelä-Afrikan Potchefstroomissa marras- ja joulukuussa sekä kevään Portugalin leirillä.

– Kotimaanleireillä innostus on ollut mainio. Olemme laajentaneet kutsuja myös ns. haastajaryhmälle kärkiryhmien lisäksi. Parhaimmillaan urheilijoita on ollut mukana yli 40. Myös nuoria ANMJ-ryhmäläisiä on voinut käydä tutustumassa toimintaamme, vaikkei se vielä heillä pääasiallista leiritystä olekaan, Stenman kertoo.

– Valmentajien yhteistyö on parantunut. Esimerkiksi WhatsApp-ryhmässämme kysellään asioita ja jaetaan kokemuksia. Vaikka harjoittelu on yksilöllistä, ainakin Helsingissä ja Turussa on varttimailereilla yhteisiä harjoituksia.

Eikä toiminta ole rajoittunut tiukasti vain omaan lajiin tai valmennusryhmiin.

– 800 metrin juoksija Veera Mattila on osallistunut säännöllisesti 400 metrin leireille. Syksyn Etelä-Afrikan leirillä Viivi Lehikoinen oli samaan aikaa kuin hänen omat maajoukkuetoverinsa, mutta hän harjoitteli sveitsiläisen valmentajansa Laurent Meuwlyn ryhmässä.

Jere Haapalainen on nouseva tähti 400 metrin aidoissa. Marraskuussa hän sai ammentaa oppia Pajulahden kestävyysseminaarissa, kun Puolan Rafał Omelko luennoi maansa varttimailin harjoittelusta. Omelko, 35, on juossut matkan parhaimmillaan aikaan 45,14 ja saavuttanut Puolan pitkän viestin joukkueessa MM- ja EM-hallien mestaruudet 2018 ja 2017. ”Aitaennätys minulla on kuitenkin heikompi kuin Jerellä”, joutui matkan aikaan 50,26 juossut Omelko toteamaan.

Yksilöllisyys harjoittelussa

Tiiviistä yhteistyöstä huolimatta ratakierroksen valmennustiimi ei aja yhden kaavan toteuttamista.

– Suomessa 400 metrin juoksuun ei ole suurta massaa, joten samaan systeemiin emme voi urheilijoita laittaa. Valmennus perustuu yksilöllisyyteen, koska urheilijat ovat erilaisia. Liiton puolelta tavoitteena on tukea valmentajien työtä tarjoamalla heille työkaluja harjoittelua varten. Koulutuksen ja testauksen tarkoituksena on antaa valmiuksia siihen, että valmentajat pystyvät ymmärtämään erilaisten tyyppien vaatimukset harjoittelussa.

Ratakierroksen testipaketti koostuu askelanalyysistä, tasotestistä (3x3x300 m) eri harjoitustasojen määrittämiseksi sekä hapenottotestistä.

Tohtorin väitöstään työstävän Nikke Vilmin vetämässä askelanalyysissä mitataan askelkontaktia ja askelpituutta ja löydetään mahdollisia puolieroja jalkojen toiminnasta.

– Askelanalyysistä saamme paljon tietoa. 400 metrillä on tärkeää pitkä ja rento askel, jonka pitää toimia hyvin submaksimaalisilla vauhdeilla. Askellus on siis aika tavalla erilaista kuin pikajuoksussa lyhyemmillä matkoilla, Stenman selvittää.

Ratakierros vaatii myös raakaa kestävyyttä ja kuntoa. Hapenottoa mitataan lyhyellä, noin 10 minuuttia kestävällä testillä, jossa vauhti nousee 1 minuutin välein.

– Testauksesta meillä on jo monen vuoden kokemus ja aineisto, joka on hyödynnettävissä harjoitteluun, Stenman kertoo.