Maailmanmestaruus maistui Vanniselle, vaikka tulos ei tyydyttänyt – Mononen juoksi viidenneksi ja Heikkinen finaaliin

Saga Vanninen voitti seitsenottelun alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden Nairobissa 251 pisteen erolla Viron Pippi Lotta Enokiin pistein 5997.

­– Voitto oli ykköstavoite näissä kisoissa. Mestaruus oli kiva, mutta paremmin olisin saanut onnistua, Vanninen viittasi loppupisteisiinsä.

Vanniselle, 18, arvokisojen kärkisija oli jo kauden toinen. Hän voitti heinäkuun puolivälissä Tallinnassa alle 20-vuotiaiden Euroopan mestaruuden ikäluokan Suomen ennätyksellä 6271 pistettä.

Nairobissa Vanninen kokosi voittopisteet voittamalla ottelun avauspäivänä 100 metrin aitajuoksun (13,60), korkeushypyn (178) ja kuulantyönnön (13,30) sekä juoksi toiseksi 200 metrillä (24,83). Toisen päivän lajeissa Vanninen oli kolmas pituushypyssä (598), voitti keihäänheiton ennätyksellään 49,22 ja otti 800 metriä maltilla ja sijoittuen seitsemänneksi ajalla 2.31,79.

– Aidat oli sellainen perusjuoksu. Korkeushypyssä jäi harmittamaan kolmas yritys korkeudesta 181, se oli niin lähellä mennä yli. Kuulassa työnnöt olivat vaan teknisesti huonoja. Enkä tiedä 200 metristäkään, oliko se niin hyvä, vaikka ennätystä sivusin. Takareisi tuntui siinä, Vanninen kertoi.

Vannisen mukaan vasen takareisi on oireillut pitkin kesää ja oli Nairobissa kipeä myös toisen päivän avanneessa pituushypyssä.

– Otin siinä vähän vauhtia pois ja keskityin ponnistukseen, Vanninen sanoi.

– Keihäässä tuki piti ja se toi ennätyksen. 800 metrillä tiesin, ettei ole hyviä kokonaispisteitä tulossa eikä juoksukaan mennyt niin hyvin.

Vannisen mukaan takareisi on sen verran kipeä, ettei hän kilpaile enää tällä kaudella.

– Lopetan kauden tähän ja laitan takareiden kuntoon ensi kautta ajatelleen.

Yhdeksäs suomalaismestari – Liimatainen: ”Hirmuinen tahto harjoitella”

Vanninen on yhdeksäs suomalainen, joka on voittanut junioreiden maailmanmestaruuden ja ensimmäinen, joka on voittanut sen seitsenottelussa. Petri Keskitalo ja Aki Heikkinen voittivat kymmenottelun mestaruudet vuosina 1986 ja 1998. Ikäluokkansa kansainväliseen kärkeen Vanninen on noussut Tampereella Matti Liimataisen valmennuksessa.

– Sagalla on hirmuinen tahto tehdä töitä ja treenata. Joskus niin, että joutuu jarruttelemaan, Liimatainen sanoo.

– Voitontahto Sagalla on niin kova, että jos yksikin laji menee huonosti, se syö häntä. Mutta kuten nyt vaisusti menneen kuulantyönnön jälkeen nähtiin, Saga kykenee myös nousemaan heikosti menneen lajin jälkeen. Nytkin keihäässä tuli komea ennätys.

Liimatainen seurasi Vannisen otteita Nairobin MM-kilpailuissa Tampereelta käsin ja oli luonnollisesti tyytyväinen, kun suojatti otteli mestariksi.

– Alkujaan alle 20-vuotiaiden EM-kilpailut piti olla meille kauden pääkilpailu. Tieto MM-kilpailuista tuli aika myöhään. Koetin Sagalle lähtiessä sanoa, ettei sinun tarvitse siellä ennätystä tehdä. Tärkeintä on tulla ehjänä takaisin, Liimatainen sanoi.

Neea Käyhkö oli Nairobin seitsenottelussa kahdeksas. Hän menetti mahdollisuudet taistella kärkipään sijoituksesta kompastumiseen 100 metrin aitajuoksussa. Lisäksi pituushyppykin meni pahasti penkin alle.

Käyhkö kokosi 4523 pistettä tuloksin 100 metrin aitajuoksu 16,93, korkeushyppy 172, kuulantyöntö 10,81, 200 metriä 25,66, pituushyppy 459, keihäänheitto 34,80 ja 800 metriä 2.36,75.

Normaalisti sujuneella aitajuoksulla Käyhkön pistemäärä olisi ollut 300-350 pistettä enemmän ja pituushypyssä tulos jäi ennätyssarjasta yli 400 pistettä.

Ilona Mononen viides – Vivian Suominen yhdeksäs

Ilona Mononen juoksi naisten 3000 metrillä viidenneksi ajalla 9.30,63. Mononen voitti alle 20-vuotiaiden Euroopan mestaruuden heinäkuussa ja oli paras eurooppalainen myös MM-areenalla. Kilpailun voitti Kenian Teresiah Muthoni ajalla 8.57,78.

– Tein parhaani ja sen mikä tehtävissä oli. Afrikkalaiset ovat kovia. Tuo neljän porukka meni kyllä semmoista vauhtia, ettei siihen uskaltanut lähteä. Enkä usko, että olisi vauhti riittänyt, vaikka päivän kunto olisi ollut mikä, Mononen sanoi.

– Parhaani tein. Ehkä meni vähän yksinjuoksuksi, mutta tyytyväinen olen MM-kisojen viidenteen sijaan.

Monoselle kilpaileminen 1800 metrin korkeudessa merenpinnasta ei tuottanut yllätystä.

– Tallinnan EM-kisojen ajasta jäin 15 sekuntia. Valmentajan kanssa puhuttiin etukäteen, että korkeuden vaikutus 3000 metrillä on 10-15 sekuntia, joten se meni ihan odotusten mukaan, Mononen sanoi.

– Kyllä sen juoksun aikana tunsin, ettei saanut happea samalla tavalla. Mutta hyvin laitoin eurooppalaisille kampoihin.

Maailmanmestari Muthoni juoksi ensimmäisen kilometrin Monosen kanssa tasavauhtia 3.09, kiristi toisella hieman 3.01:een ja lensi viimeisen kilometrin 2.48.

Vivian Suominen ja Anni-Linnea Alanen olivat sateen pitkäksi toviksi keskeyttämässä keihäänheiton finaalissa yhdeksäs ja yhdestoista tuloksin 49,13 ja 48,25. Kilpailun voitti Serbian Adriana Vilagos, joka heitti 61,46.

Santtu Heikkinen 1500 metrin finaaliin

Santtu Heikkinen pinkoi 1500 metrin alkuerässään taktisesti hyvän juoksun ja oli viides ajalla 3.50,55. Se vei hänet aikavertailusta loppukilpailuun.

Heikkinen otti alkumatkan maltilla ja pysytteli joukon hännillä, kunnes kiri viimeisellä kierroksella viidenneksi. Vauhdiltaan nousujohteisen erän voitti Kenian Kamar Etiang ajalla 3.44,75.

Juoksu pääsi lähtemään liikkeelle myrskyn vuoksi pidetyn tauon takia noin 40 minuuttia myöhässä.

–  Paikat ehtivät viilentyä, mutta hyvältä tuntui. Taktiikka oli juosta pari kierrosta muiden perässä ja lähteä sitten nousemaan. Oletin, että afrikkalaiset lähtevät alussa kovaa, mutta alkuvauhti oli yllättävän hidas. Olin ehkä turhan pitkään letkan hännillä, mutta itselläni oli voimia ja pääsin napsimaan lopussa monta sijaa, Heikkinen sanoi.

Heikkisen mukaan Nairobin 1800 metrin korkeus merenpinnasta tuntui, muttei häirinnyt.

– Kun ilmassa on happea vähemmän, on vaikeampi hengittää. Luulen, että jos finaalissa pidetään vauhtia, pystyn juoksemaan ennätyksen tässäkin korkeudessa, Heikkinen arveli.

Heikkisen ohella vain kaksi muuta eurooppalaista ylsi 1500 metrin finaaliin.