Yleisurheilulajien keskinäinen tulosvertailu ei ole ihan yksinkertainen asia. Arvokilpailuiden tulosrajat eivät edusta objektiivista tulosvertailua, koska lajeihin halutaan erilaisia osallistujamääriä.

Eniten käytössä oleva tulosvertailun mittari on Kansainvälisen yleisurheiluliiton (WA) ylläpitämä, päivittyvä pistetaulukko. Sen perusteella arvokilpailulajeista kuluneen ulkoratakauden vuoden kovin suomalaistulos on keihäänheittäjä Oliver Helanderin Paavo Nurmen kisoissa Turussa tekemä 89,23, joka antaa 1241 pistettä.

Kärkikolmikkoon nousevat myös seiväshyppääjä Wilma Murron ja keihäänheittäjä Lassi Etelätalon EM-Münchenin loistosuoritukset 485 ja 86,44 pistein 1224 ja 1193 (vrt. jutun lopussa taulukko 1).

WA:n pistetaulukko perustuu laajaan tilastomateriaaliin, jonka pohjalta eri lajien tulokset on pisteytetty, jotta niitä voidaan verrata toisiinsa. Yksittäisen tuloksen pisteet ovat taulukossa 1–1400 pisteen haarukassa.

Tältä näyttää, kun laitetaan yleisurheilun arvokilpailulajit WA:n pistetaulukossa 1150 pistettä antavalle viivalle:

Pika-aitajuoksut (Miehet/Naiset): 10,16/11,23 – 20,45/22,85 – 45,43/51,40 – 13,54/13,00 – 49,60/55,74

Kestävyysjuoksut: 1.45,78/2.00,75 – 3.36,82/4.07,04 – 8.23,81/9.37,67 – 13.16,59/15.06,99 – 27.48,56/31.48,22

Maantielajit: 2.10.38/2.28.17 – 1.21.55/1.29.17 – 2.31-54/2.49.26

Hypyt: 227/193 – 558/462 – 806/670 – 16,87/14,32

Heitot: 20,48/19,08 – 64,85/64,24 – 76,58/73,49 – 83,40/63,86

Moniottelut:  8157/6380

Yleisurheilulajien harrastajamäärillä näyttää olevan selvä korrelaatio lajien tulostasoihin Suomessa ja muualla. Esimerkkinä 100 metrin 1150 pisteen miesurheilija ei päässyt mukaan tämän vuoden MM-kilpailuihin, kun taas samantasoisella naisten keihästuloksella vallattiin pronssimitalikoroke.

Kärkitulosten osalta hypyt ovat lajiryhmien ykkönen

Tämän kauden 20 parasta suomalaistulosta (vrt. taulukko 1) löytyvät neljästä suuresta lajiryhmästä. Noista tuloksista miesurheilijoiden tekemiä on 12 ja naisurheilijoiden kahdeksan. Kärkitulosten osalta hypyt ovat lajiryhmien ykkönen. Neljä mies- ja neljä naisurheilijaa tekivät hyppylajien kahdeksan parasta tulosta.

Top20:een mahtuu myös viisi heittäjää ja viisi pika-aitajuoksulajien urheilijaa. Naisurheilijoita tässä joukossa ovat Krista Tervo, Viivi Lehikoinen ja Reetta Hurske. Topi Raitanen ja Eveliina Määttänen nousevat joukkoon kestävyysjuoksijoina.

Kärkitulosten tekijöiden keski-ikä on 25,9 vuotta. Iältään nuorimmat ovat 19- ja 22-vuotiaat Juho Alasaari ja Samuel Purola ja ikäpresidenttinä 34-vuotias Lassi Etelätalo.

Miesten keihäs ja seiväs ja naisten pika-aidat tulostasoiltaan parhaat

Kun tarkastellaan lajien kärkikolmikkoa (vrt. taulukko 3), miesten keihäskolmikko Oliver Helander, Lassi Etelätalo, Toni Kuusela on ylivoimainen 3592 pisteellään. Kakkos- ja kolmossijat menevät seiväshyppääjille: Urho Kujanpää, Juho Alasaari ja Mikko Paavola keräävät 3471 pistettä. Wilma Murto, Elina Lampela ja Saga Andersson puolestaan 34 pistettä miehiä vähemmän.

Iskukykyisiä kolmikoita löytyy koko kärkikymmeniköstä. Naisten seiväshypyn jälkeiset seitsemän kolmikkoa mahtuvat 43 pisteen haarukkaan. Kärkikymmenikössä on kuusi naisten ja neljä miesten lajia, joita dominoivat kenttälajit. Juoksulajeista siihen mahtuvat vain aitajuoksijat järjestyksessä naisten 100 metrin aidat, naisten 400 metrin aidat ja miesten 110 metrin aidat.

Naisten ja miesten lajien kärkikolmikot eriteltyinä on pika-aitajuoksujen ja keskimatkojen rynnistys vahvaa. Niistä löytyy kumpaankin sarjaan puolet kymppikärjen lajeista. Kenttälajien vastaava saldo on neljä lajia.

Lisäksi tähän tilastoon mahtuvat maantielajeista naisten maraton ja miesten 20 kilometrin kilpakävely, joista ainakin Aleksi Ojalan, Joni Havan ja Jerry Jokisen keräämälle 3302 pisteen potille on helppo ennustaa rivakkaa nousua kohti listan kärkipaikkoja.

Viiden parhaan tarkastelu kertoo juoksulajien tiivimmästä tulostasosta

Kun kasvatetaan tarkastelu kunkin lajin viiteen parhaaseen urheilijaan (vrt. taulukko 4), kuvastavat muutokset kenttälajeja enemmän harrastettujen juoksulajien tiiviimpiä tulostasoja. Miesten keihäs ja seiväs pitävät paikkansa, mutta naisten pika-aidat sysäävät naisten seipään kolmossijalta Top10:n viimeiseksi. Paikkansa kärkikolmikoiden listalta joutuvat luovuttamaan myös naisten kolmiloikka ja miesten pika-aidat kansallisesti hyville naisten 800 metrille ja miesten 200 metrille.

Kärkiviisikoissakin miesten keihäs, seiväs ja moukari pitävät kärkisijansa. Kaikki muutkin miesten lajit pitävät paikkansa Top10 -listalla. Esimerkkeinä kansallisesti vahvojen 200 metrin, 100 metrin ja 800 metrin vallatessa kärkikolmikon takaa sijat neljäs, viides ja kuudes.

Naisten puolella seipään taso putoaa paljon kärkikolmikon takana. Se näkyy lajin putoamisena kärjestä kuudennelle sijalle. Pika-aidat ja moukari pitävät paikkansa kärkikolmikossa saaden kolmannelle sijalle seurakseen Neea Käyhkön (188) ja Maria Huntingtonin (183) täydentämän korkeusviisikon.

Kolmen parhaan viisikon takana merkittävin muutos on se, että naisten 100 metrin juoksijat sysäävät maratonia juoksevat kilpasiskonsa kymppikärjen ulkopuolelle.

Seiväs, moukari ja pika-aidat tuloksiltaan parhaat lajit

Miesten ja naisten tulokset huomioon ottaen seiväshyppy oli tämän vuoden paras suomalaislaji (vrt. taulukko 5). Se kruunattiin pistetaulukon kertoman ohella Wilma Murron Euroopan mestaruudella ja Juho Alasaaren nuorten MM-hopealla sekä heidän molempien tekemillä Suomen ennätyksillä. Lisäksi Silja Andersson oli nuorten MM-kilpailujen kuudes ja Urho Kujanpää sekä Elina Lampela hyppäsivät EM-kilpailujen finaaleissa.

Kansainvälisen pistetaulukon perusteella moukarinheitto oli tässä katsannossa kakkonen sysäten perinteisen kuningaslajin, keihäänheiton taakseen. Keihäs sai lisäksi luovuttaa paikkansa palkintokorokkeella niukkaakin niukemmin pika-aitureille, joiden yllä tosin on miesten osalta mustia pilviä. Joensuun Kalevan kisoissa oli mukana vain yhdeksän osallistujaa.

Taulukkopisteiden valossa ykköskategorian muodostaa viisi lajia. Edellisten lisäksi siihen kuuluu hyvässä hapessa etenevä 800 metriä, jonka tilastokärjistä iso osa on tällä vuosituhannella syntyneitä miehiä ja naisia.

Seuraava kategoria näyttää muodostuvan seitsemästä lajista. Tätä rypästä hallitsevat niin ikään hyvässä kehitysvaiheessa olevien urheilijoiden 200 metriä, 400 metrin aidat, 100 metriä, 1500 metriä ja 400 metriä. Kenttälajeista tähän ryhmään yltävät korkeus ja kolmiloikka.

Kova kansallinen kilpailu jalostaa kansainvälisten tason huippu-urheilijoita

Suomessa on paljon vielä kehitysiässä olevia, mutta jo korkealla tulostasolla kilpailevia yleisurheilijoita. Nykyhistoriaan peilaten heitä löytyy useammista lajeista, niin radalta kuin kentältä. Kansainvälisen menestymisen osalta yleisurheilu on viimeisinä vuosikymmeninä tukeutunut voimallisesti kenttälajien urheilijoihin, ensisijaisesti keihäänheittäjiin. Pidemmällä tähtäimellä nykysuhdanteet näyttävät olevan kääntymässä.

Lajien vähentyneet harrastajamäärät rajoittavat enenevästi lahjakkuuksien löytämistä. Juoksulajeista etenkin pika-aitajuoksulajit sekä keskimatkat vetävät nuoria muita lajeja paremmin, mikä lisää todennäköisyyksiä myös kansainvälisesti menestyvien urheilijoiden kasvamiseen kyseisistä lajeista.

Tuloksiltaan parhaat urheilijat nousevat tällä hetkellä kohtalaisen tasapuolisesti sekä miesten että naisten lajeista. Viime vuosikymmenten trendit ja tämän hetken harrastajamäärät näyttävät kehityskulkujen jatkuvan. Se tarkoittaa ensisijaisesti naisten yleisurheilun edelleen vahvistumista.

Perinteinen ilmiö, jonka mukaan kova kansallinen kilpailu jalostaa myös kansainvälisiä huippu-urheilijoita, toimii edelleen. Kyseinen lajikohtainen vetoapu ei kuitenkaan enää ole niin ratkaisevaa, kuin se on aiemmin ollut. Lajikulttuurimme, valmennus- ja kilpailujärjestelmät kattavat edelleen urheilumuodon koko kirjon. Näin ollen menestykseen voidaan nousta mistä tahansa lajista, harjoittelu- ja kilpailuympäristöjä voidaan tarpeen mukaisesti hakea kotimaan ulkopuolelta. Näin on menetellyt esimerkiksi Topi Raitanen.

(Jarmo Mäkelä.)

Taulukko 1. Kansainvälisen pistetaulukon perusteella Suomen kovimmat yleisurheilutulokset ulkoratakaudelta 2022:

Taulukko 2. Kansainvälisen pistetaulukon perusteella Suomen kovimmat miesten ja naisten yleisurheilutulokset ulkoratakaudella 2022.

Taulukko 3. Kansainvälisen pistetaulukon perusteella Suomen kovimmat lajitulokset, sekä miehet ja naiset eriteltyinä kunkin lajin kolmen parhaan urheilijan tulosten perusteella ulkoratakaudella 2022.

Taulukko 4. Kansainvälisen pistetaulukon perusteella Suomen kovimmat lajitulokset, sekä miehet ja naiset eriteltyinä kunkin lajin viiden parhaan urheilijan tulosten perusteella ulkoratakaudella 2022.