Jarmo Mäkelän kolumni – Helander, Murto ja Etelätalo tekivät viime kesän kovimmat tulokset – Hyppääjät lajiryhmistä vahvin

Yleisurheilulajien keskinäinen tulosvertailu ei ole ihan yksinkertainen asia. Arvokilpailuiden tulosrajat eivät edusta objektiivista tulosvertailua, koska lajeihin halutaan erilaisia osallistujamääriä.

Eniten käytössä oleva tulosvertailun mittari on Kansainvälisen yleisurheiluliiton (WA) ylläpitämä, päivittyvä pistetaulukko. Sen perusteella arvokilpailulajeista kuluneen ulkoratakauden vuoden kovin suomalaistulos on keihäänheittäjä Oliver Helanderin Paavo Nurmen kisoissa Turussa tekemä 89,23, joka antaa 1241 pistettä.

Kärkikolmikkoon nousevat myös seiväshyppääjä Wilma Murron ja keihäänheittäjä Lassi Etelätalon EM-Münchenin loistosuoritukset 485 ja 86,44 pistein 1224 ja 1193 (vrt. jutun lopussa taulukko 1).

WA:n pistetaulukko perustuu laajaan tilastomateriaaliin, jonka pohjalta eri lajien tulokset on pisteytetty, jotta niitä voidaan verrata toisiinsa. Yksittäisen tuloksen pisteet ovat taulukossa 1–1400 pisteen haarukassa.

Tältä näyttää, kun laitetaan yleisurheilun arvokilpailulajit WA:n pistetaulukossa 1150 pistettä antavalle viivalle:

Pika-aitajuoksut (Miehet/Naiset): 10,16/11,23 – 20,45/22,85 – 45,43/51,40 – 13,54/13,00 – 49,60/55,74

Kestävyysjuoksut: 1.45,78/2.00,75 – 3.36,82/4.07,04 – 8.23,81/9.37,67 – 13.16,59/15.06,99 – 27.48,56/31.48,22

Maantielajit: 2.10.38/2.28.17 – 1.21.55/1.29.17 – 2.31-54/2.49.26

Hypyt: 227/193 – 558/462 – 806/670 – 16,87/14,32

Heitot: 20,48/19,08 – 64,85/64,24 – 76,58/73,49 – 83,40/63,86

Moniottelut:  8157/6380

Yleisurheilulajien harrastajamäärillä näyttää olevan selvä korrelaatio lajien tulostasoihin Suomessa ja muualla. Esimerkkinä 100 metrin 1150 pisteen miesurheilija ei päässyt mukaan tämän vuoden MM-kilpailuihin, kun taas samantasoisella naisten keihästuloksella vallattiin pronssimitalikoroke.

Kärkitulosten osalta hypyt ovat lajiryhmien ykkönen

Tämän kauden 20 parasta suomalaistulosta (vrt. taulukko 1) löytyvät neljästä suuresta lajiryhmästä. Noista tuloksista miesurheilijoiden tekemiä on 12 ja naisurheilijoiden kahdeksan. Kärkitulosten osalta hypyt ovat lajiryhmien ykkönen. Neljä mies- ja neljä naisurheilijaa tekivät hyppylajien kahdeksan parasta tulosta.

Top20:een mahtuu myös viisi heittäjää ja viisi pika-aitajuoksulajien urheilijaa. Naisurheilijoita tässä joukossa ovat Krista Tervo, Viivi Lehikoinen ja Reetta Hurske. Topi Raitanen ja Eveliina Määttänen nousevat joukkoon kestävyysjuoksijoina.

Kärkitulosten tekijöiden keski-ikä on 25,9 vuotta. Iältään nuorimmat ovat 19- ja 22-vuotiaat Juho Alasaari ja Samuel Purola ja ikäpresidenttinä 34-vuotias Lassi Etelätalo.

Miesten keihäs ja seiväs ja naisten pika-aidat tulostasoiltaan parhaat

Kun tarkastellaan lajien kärkikolmikkoa (vrt. taulukko 3), miesten keihäskolmikko Oliver Helander, Lassi Etelätalo, Toni Kuusela on ylivoimainen 3592 pisteellään. Kakkos- ja kolmossijat menevät seiväshyppääjille: Urho Kujanpää, Juho Alasaari ja Mikko Paavola keräävät 3471 pistettä. Wilma Murto, Elina Lampela ja Saga Andersson puolestaan 34 pistettä miehiä vähemmän.

Iskukykyisiä kolmikoita löytyy koko kärkikymmeniköstä. Naisten seiväshypyn jälkeiset seitsemän kolmikkoa mahtuvat 43 pisteen haarukkaan. Kärkikymmenikössä on kuusi naisten ja neljä miesten lajia, joita dominoivat kenttälajit. Juoksulajeista siihen mahtuvat vain aitajuoksijat järjestyksessä naisten 100 metrin aidat, naisten 400 metrin aidat ja miesten 110 metrin aidat.

Naisten ja miesten lajien kärkikolmikot eriteltyinä on pika-aitajuoksujen ja keskimatkojen rynnistys vahvaa. Niistä löytyy kumpaankin sarjaan puolet kymppikärjen lajeista. Kenttälajien vastaava saldo on neljä lajia.

Lisäksi tähän tilastoon mahtuvat maantielajeista naisten maraton ja miesten 20 kilometrin kilpakävely, joista ainakin Aleksi Ojalan, Joni Havan ja Jerry Jokisen keräämälle 3302 pisteen potille on helppo ennustaa rivakkaa nousua kohti listan kärkipaikkoja.

Viiden parhaan tarkastelu kertoo juoksulajien tiivimmästä tulostasosta

Kun kasvatetaan tarkastelu kunkin lajin viiteen parhaaseen urheilijaan (vrt. taulukko 4), kuvastavat muutokset kenttälajeja enemmän harrastettujen juoksulajien tiiviimpiä tulostasoja. Miesten keihäs ja seiväs pitävät paikkansa, mutta naisten pika-aidat sysäävät naisten seipään kolmossijalta Top10:n viimeiseksi. Paikkansa kärkikolmikoiden listalta joutuvat luovuttamaan myös naisten kolmiloikka ja miesten pika-aidat kansallisesti hyville naisten 800 metrille ja miesten 200 metrille.

Kärkiviisikoissakin miesten keihäs, seiväs ja moukari pitävät kärkisijansa. Kaikki muutkin miesten lajit pitävät paikkansa Top10 -listalla. Esimerkkeinä kansallisesti vahvojen 200 metrin, 100 metrin ja 800 metrin vallatessa kärkikolmikon takaa sijat neljäs, viides ja kuudes.

Naisten puolella seipään taso putoaa paljon kärkikolmikon takana. Se näkyy lajin putoamisena kärjestä kuudennelle sijalle. Pika-aidat ja moukari pitävät paikkansa kärkikolmikossa saaden kolmannelle sijalle seurakseen Neea Käyhkön (188) ja Maria Huntingtonin (183) täydentämän korkeusviisikon.

Kolmen parhaan viisikon takana merkittävin muutos on se, että naisten 100 metrin juoksijat sysäävät maratonia juoksevat kilpasiskonsa kymppikärjen ulkopuolelle.

Seiväs, moukari ja pika-aidat tuloksiltaan parhaat lajit

Miesten ja naisten tulokset huomioon ottaen seiväshyppy oli tämän vuoden paras suomalaislaji (vrt. taulukko 5). Se kruunattiin pistetaulukon kertoman ohella Wilma Murron Euroopan mestaruudella ja Juho Alasaaren nuorten MM-hopealla sekä heidän molempien tekemillä Suomen ennätyksillä. Lisäksi Silja Andersson oli nuorten MM-kilpailujen kuudes ja Urho Kujanpää sekä Elina Lampela hyppäsivät EM-kilpailujen finaaleissa.

Kansainvälisen pistetaulukon perusteella moukarinheitto oli tässä katsannossa kakkonen sysäten perinteisen kuningaslajin, keihäänheiton taakseen. Keihäs sai lisäksi luovuttaa paikkansa palkintokorokkeella niukkaakin niukemmin pika-aitureille, joiden yllä tosin on miesten osalta mustia pilviä. Joensuun Kalevan kisoissa oli mukana vain yhdeksän osallistujaa.

Taulukkopisteiden valossa ykköskategorian muodostaa viisi lajia. Edellisten lisäksi siihen kuuluu hyvässä hapessa etenevä 800 metriä, jonka tilastokärjistä iso osa on tällä vuosituhannella syntyneitä miehiä ja naisia.

Seuraava kategoria näyttää muodostuvan seitsemästä lajista. Tätä rypästä hallitsevat niin ikään hyvässä kehitysvaiheessa olevien urheilijoiden 200 metriä, 400 metrin aidat, 100 metriä, 1500 metriä ja 400 metriä. Kenttälajeista tähän ryhmään yltävät korkeus ja kolmiloikka.

Kova kansallinen kilpailu jalostaa kansainvälisten tason huippu-urheilijoita

Suomessa on paljon vielä kehitysiässä olevia, mutta jo korkealla tulostasolla kilpailevia yleisurheilijoita. Nykyhistoriaan peilaten heitä löytyy useammista lajeista, niin radalta kuin kentältä. Kansainvälisen menestymisen osalta yleisurheilu on viimeisinä vuosikymmeninä tukeutunut voimallisesti kenttälajien urheilijoihin, ensisijaisesti keihäänheittäjiin. Pidemmällä tähtäimellä nykysuhdanteet näyttävät olevan kääntymässä.

Lajien vähentyneet harrastajamäärät rajoittavat enenevästi lahjakkuuksien löytämistä. Juoksulajeista etenkin pika-aitajuoksulajit sekä keskimatkat vetävät nuoria muita lajeja paremmin, mikä lisää todennäköisyyksiä myös kansainvälisesti menestyvien urheilijoiden kasvamiseen kyseisistä lajeista.

Tuloksiltaan parhaat urheilijat nousevat tällä hetkellä kohtalaisen tasapuolisesti sekä miesten että naisten lajeista. Viime vuosikymmenten trendit ja tämän hetken harrastajamäärät näyttävät kehityskulkujen jatkuvan. Se tarkoittaa ensisijaisesti naisten yleisurheilun edelleen vahvistumista.

Perinteinen ilmiö, jonka mukaan kova kansallinen kilpailu jalostaa myös kansainvälisiä huippu-urheilijoita, toimii edelleen. Kyseinen lajikohtainen vetoapu ei kuitenkaan enää ole niin ratkaisevaa, kuin se on aiemmin ollut. Lajikulttuurimme, valmennus- ja kilpailujärjestelmät kattavat edelleen urheilumuodon koko kirjon. Näin ollen menestykseen voidaan nousta mistä tahansa lajista, harjoittelu- ja kilpailuympäristöjä voidaan tarpeen mukaisesti hakea kotimaan ulkopuolelta. Näin on menetellyt esimerkiksi Topi Raitanen.

(Jarmo Mäkelä.)

Taulukko 1. Kansainvälisen pistetaulukon perusteella Suomen kovimmat yleisurheilutulokset ulkoratakaudelta 2022:

1.     Oliver Helander-9789,231241
2.     Wilma Murto-984851224
3.     Lassi Etelätalo-8886,441193
4.     Viivi Lehikoinen-9954,51188
5.     Kristiina Mäkelä-9214,641183
6.     Urho Kujanpää-975651171
7.     Topi Raitanen-968.19,341170
8.     Reetta Hurske-9512,881166
9.     Krista Tervo-9774,41164
10.  Toni Kuusela-9484,011158
11.  Juho Alasaari-035601157
12.  Samuli Samuelsson-9510,161152
13.  Senni Salminen-9614,321150
14. Samuel Purola-0020,451150
15.   Elmo Lakka-9313,551149
16.  Mikko Paavola-985551143
17.  Eveliina Määttänen-952.01,141142
18. Toni Keränen-9882,891142
19.  Ella Junnila-981921140
20.  Kristian Pulli-948001138

Taulukko 2. Kansainvälisen pistetaulukon perusteella Suomen kovimmat miesten ja naisten yleisurheilutulokset ulkoratakaudella 2022.

1.     Oliver Helander1241/89,23Wilma Murto1224/485
2.     Lassi Etelätalo1193/86,44Viivi Lehikoinen1188/54,50
3.     Urho Kujanpää1171/560Kristiina Mäkelä1183/14,64
4.     Topi Raitanen1170/8.19,34Reetta Hurske1166/12,88
5.     Toni Kuusela1158/84,01Krista Tervo1164/74,40
6.     Juho Alasaari1157/560Senni Salminen1150/14,32
7.     Samuli Samuelsson1152/10,16Eveliina Määttänen1142/2.01,14
8.     Samuel Purola1150/20,45Ella Junnila1140/192
9.     Elmo Lakka1149/13,55Annimari Korte1136/13,10
10.  Mikko Paavola1143/555Sara Kuivisto1134/2.01,59

Taulukko 3. Kansainvälisen pistetaulukon perusteella Suomen kovimmat lajitulokset, sekä miehet ja naiset eriteltyinä kunkin lajin kolmen parhaan urheilijan tulosten perusteella ulkoratakaudella 2022.

1.     M keihäs3592keihäs3592seiväs3437
2.     M seiväs3471seiväs3471100 aidat3421
3.     N seiväs3437moukari3380moukari3403
4.     N 100 aidat3421110 aidat3378400 aidat3386
5.     N moukari3403200 m3340korkeus3382
6.     N 400 aidat3386800 m3334kolmiloikka3379
7.     N korkeus3382100 m3332800 m3371
8.     M moukari338020 km k.33021500 m3324
9.     N kolmil.33791500 m3249400 m3298
10.   M 110 aidat3378pituus3236maraton3276

Taulukko 4. Kansainvälisen pistetaulukon perusteella Suomen kovimmat lajitulokset, sekä miehet ja naiset eriteltyinä kunkin lajin viiden parhaan urheilijan tulosten perusteella ulkoratakaudella 2022.

1.     M keihäs5847keihäs5847100 aidat5598
2.     M seiväs5664seiväs5664moukari5547
3.     N 100 aidat5598moukari5523korkeus5537
4.     N moukari5547200 m5464400 aidat5528
5.     N korkeus5537100 m5438800 m5510
6.     N 400 aidat5528800 m5403seiväs5452
7.     M moukari5523110 aidat5342kolmiloikka5448
8.     N 800 m551020 km k.5336400 m5443
9.     M 200 m5464pituus53191500 m5427
10.   N seiväs54521500 m5289100 m5333
Taulukko 5. Kansainvälisen pistetaulukon perusteella Suomen kovimmat lajitulokset, miehet ja naiset yhteen laskettuina, sekä kolmen että viiden parhaan urheilijan ja niiden yhteen laskettujen tulosten perusteella ulkoratakaudella 2022.
1.     Seiväs6908690811116seiväs18024
2.     Pika-aidat6799moukari11070moukari17853
3.     Moukari6783keihäs10964pika-aidat17739
4.     Keihäs6721pika-aidat10940keihäs17685
5.     800 m6705800 m10913800 m17685
6.     Korkeus6600200 m10793200 m17358
7.     1500 m6573400 aidat10772400 aidat17334
8.     200 m6565100 m100 m100 m17322
9.     400 aidat65621500 m10716korkeus17304
10.  100 m6551korkeus107041500 m17289
11.  Kolmiloikka 6549400 m10653kolmiloikka17180
12.  400 m6481kolmiloikka10631400 m17134
13.  Pituus6411pituus10594pituus17005
14.  20 km k.63455000 m102475000 m16576
15.  5000 m6329esteet1015420 km k.16455