Antti Pihlakosken kolumni: CAS:n päätös tuki IAAF:n sääntölinjausta

Antti Pihlakosken kolumni: CAS:n päätös tuki IAAF:n sääntölinjausta

Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF on ajanut päättäväisesti naisten aseman parantamista. Yleisurheilussa arvokilpailut, niiden lajit, pitopaikat ja rahapalkinnot ovat miehille ja naisille jo yhtäläiset. IAAF on myös päättänyt ensimmäisenä urheilujärjestönä maailmassa, että jatkossa IAAF:n hallituspaikat jaetaan tasan miesten ja naisten kesken. 

IAAF on myös ensimmäinen, joka teki linjauksen koskien ns. hyperandrogeenisten naisurheilijoiden kilpailusääntöjä. Heidän testosteronitasonsa ovat puberteetti-iän jälkeen usein erittäin korkeat (7.7 -29.4 nmol/L) – jopa korkeammat kuin miehillä. Tutkimukset osoittavat heidän saavan 4-10 prosentin hyödyn suorituksiinsa suhteessa kanssakilpailijoihinsa.

On yleisesti hyväksyttyä, että miesten korkeampien testosteronista johtuvien voimatasojen takia kilpailu miesten ja naisten välillä ei ole reilua, vaan naisten osallistumisinnostusta latistavaa. Siksi urheilussa on miesten ja naisten sarjat. 

Pitääkseen kilpailun naisten sarjoissa tasa-arvoisena osallistujille, IAAF tutkii kansainvälisellä tasolla urheilijoiden testosteronitasoja. Liian korkeat tasot voivat johtua joko dopingista tai hyperandrogeenisyydestä. Dopingurheilijat suljetaan pois kilpailutoiminnasta. Hyperandrogeeniset urheilijat voivat jatkaa kilpailemista, mutta heidän tulee laskea testosteronitasonsa kilpailusäännöissä sallittuihin lukemiin.

Tuore CAS:n päätös tuki IAAF:n hyperandrogeenisiä urheilijoita koskevaa kilpailusääntölinjausta. Säännön mukaan he voivat kilpailla, kun heidän testosteroniarvonsa ovat koko ajan ja alkaen vähintään kuusi kuukautta ennen kilpailua 5 nmol/L tai alle. CAS:n päätöksen venymisestä johtuen IAAF antoi MM-kisoja koskien kuitenkin poikkeusmahdollisuuden: mikäli sallittu testosteroniarvo saavutetaan 8.5. mennessä ja taso säilyy sallituissa luvuissa, hyperandrogeeniset urheilijat voivat kilpailla Dohassa. Miehisten testosteroniarvojen laskeminen tapahtuu käytännössä normaaleilla ehkäisypillereillä.

Juridisista syistä kilpailusääntö koskee vain juoksumatkoja 400 metristä mailiin. Juridiikkaa on, että CAS vaati testosteronihyödyn todistamista. Hyödyn todistava tutkimus on tehty vain em. matkojen urheilijoilla.

CAS toteaa, että IAAF:n sääntö diskriminoi hyperandrogeenisiä urheilijoita, mutta on tarpeellinen ja kohtuullinen ajatellen naisurheilua kokonaisuutena.

Hyperandrogeenisten urheilijoiden nimet ovat vain IAAF:n asiantuntijalääkärien tiedossa. He ovat vaitiolovelvollisia.

Antti Pihlakoski

IAAF:n hallituksen jäsen