Pieni pala suomalaista miesten 1500 metrin juoksun historiaa on tallennettu nyt Suomen Urheilumuseo Tahtoon. Ari Paunonen lahjoitti museolle komean, yli 60 senttimetriä korkean pokaalin, joka oli vuosina 1977–1986 kiertopalkintona Kalevan kisojen miesten 1500 metrin voittajille.
Vuonna 1977 sanomalehti Suomen Sosiaalidemokraatti, myöhemmin Demari, lahjoitti pokaalin kiertopalkinnoksi Kalevan kisojen miesten 1500 metrin juoksuun. Siihen aikaan jokaisella sanomalehdellä oli oma urheilutoimituksensa ja persoonallisia toimittajia. Maileripokaalin eteen teki paljon töitä urheilutoimittaja Mauri Kangaslampi.
Kalevan kisojen voittaja sai pokaalin haltuunsa vuodeksi, ja siitä kilpailtiin 10 vuotta, jonka jälkeen palkinto jäisi sen juoksijan haltuun, kenellä on 10 vuoden ajalta eniten pisteitä Kalevan kisojen pistelaskun mukaan sijoilta kahdeksan parhaan joukossa.
Vuonna 1986 Ari Paunonen sai ottaa pokaalin haltuunsa parhaasta pistesaaliista.
– Pytty on komeillut 40 vuotta kirjahyllyssäni. Aloin miettiä sen kohtaloa, kun tässä alkaa ikää jo tulla ja joutuu kodin tavaroita tyhjentelemään. Sain idean tarjota sitä urheilumuseolle, jossa se olisi kaikkien urheilusta kiinnostuneiden nähtävissä ja palauttamassa mieliin lajin historiaa. Ilokseni museo otti mielellään pytyn vastaan, Paunonen, 68, kertoo.
Vuosikymmenen matkan Paunosesta Suhoseen
Kymmenen vuoden matka ympäri Suomen näkyi jo kolhuina pokaalin kulmissa. Kalevan kisojen voittajien nimet, jotka on kaiverrettu nimikirjoituksina pytyn kylkeen, näkyvät edelleenkin kirkkaina. Nimilista kertoo tiivistetysti tuon ajanjakson maamme keskimatkojen historian.
Ari Paunonen pokkasi pokaalin vuosina 1977 ja 1979. Paunosen ura muistetaan varsinkin Tampereen Kalevan kisoista 1977, jossa hän juoksi 19-vuotiaana 800 ja 1500 metrin voittoihin ennätyksillään 1.47,74 ja 3.38,07, joista jälkimmäinen on edelleen kisaennätys. Pokaalin hän ratkaisi itselleen vuoden 1986 pronssijuoksulla.
Vuonna 1978 mestari oli Juhani Sams, joka ehti juosta ennätyksekseen 3.40, mutta jonka lupaava ura loppui jo pari vuotta myöhemmin jalkavamman takia.
Antti Loikkanen oli aikansa paras suomalaismaileri, mutta Kalevan kisojen voittaja hän oli vain vuonna 1980. Toinen mestaruus tuli 800 metriltä vuotta aikaisemmin. Enonkosken mies oli Pekka Vasalan rinnalla SE:n 3.36,3 haltija 1980–2024 Joonas Rinteen juoksemaan ennätykseen saakka. Parhaimmillaan Loikkanen oli EM-halliradoilla, josta hän saalisti yhden mestaruuden ja kaksi pronssia.
Markku Laine oli mestari 1981. Ennätys oli 3.38, mutta hänestä olisi voinut tulla SE-juoksijakin jo vuonna 1976 Oslon Bislettillä, mutta uusiseelantilaiset tähdet, olympiamitalistit Rod Dixon ja Dick Quax tönivät hyvissä asemissa olleen Laineen nurin viimeisessä kaarteessa. He kirivät maaliin ajoin 3.36, ja Laine olisi voinut olla kiriherkkänä juoksijana rintamassa mukana. Paunonen todisti tilannetta hiukan taaempaa ollen maalissa 9:s ajalla 3.41,8.
Helsinkiläinen Ilkka Äyräväinen juoksi voittoon 1982 uransa ennätyksellään 3.43. Samana vuonna hän juoksi 3000 m esteet aikaan 8.22 ja oli EM-kisoissa kuudes. Kapasiteettia oli kovempiinkin aikoihin kaikilla matkoilla.
Keski-Pohjanmaan Timo Lehdolla on tapana räväyttää terävällä kirillään Kalevan kisoissa. Pyttyyn nimi on kaiverrettu vuosille 1983 ja 1984. 3.40:n alituksia tuli uralle kahdesti, parhaana 3.38,92.
Eero Kytölä oli 800 metrin spesialisti ennätyksellään 1.46, mutta vauhtia riitti myös 1 500 metrille, josta tuli Kalevan kisojen ykkössija 1985. Ennätys 3.40,9 syntyi kaksi vuotta myöhemmin.
Kytölän ja vuoden 1986 voittajan Ari Suhosen myötä uusi sukupolvi nousi eturintamaan 1950-luvulla syntyneiden mailereiden jälkeen. Suhoselle kertyi Kalevan kisojen voittoja 1500 metriltä viisi ja päämatkaltaan 800 metriltä yhdeksän. Hänen 800 metrin aikansa 1.44,10 on edelleen Suomen ennätys, ja ennätysmieheksi olisi ollut aineksia myös eurooppalaisella maililla, jolla parhaaksi ajaksi jäi 3.36,89.
Artikkelin pääkuva: Ari Paunonen ja Kalevan kisojen pokaali vuonna 1979 Kalevan kisoissa Helsingin Olympiastadionilla. Kuva Reijo Pietilä, Juoksija-lehti
