Yleisurheilun yhteinen Talo-hankkeen Turun Urheiluliiton hanketyöntekijä Tuukka Mäkinen ja maahanmuuttajataustaisille asuinalueille suunnatuissa Yleisurheilukouluissa ohjaava Asso Aliassi saavat lapsia ja nuoria liikkumaan. Toiminnot ovat osuneet hyvin yhteen Turun kaupungin omien toimien ja toiveiden kanssa.
Mäkinen vetää lukiolaisille suunnattua Paavo Nurmi Marathon -juoksukoulua jo toista vuotta. Ajatuksena on innostaa lukiolaisia juoksemisen ja liikunnallisen elämäntavan pariin. Ryhmän yhteisenä tavoitteena on juosta 10 kilometriä 14. elokuuta Paavo Nurmi Marathon -tapahtumassa.
Turun Urheiluliiton yleisurheilutoimenjohtaja Antti Leskisen mukaan osaavana ja innostavana juoksun ystävänä tunnetun Mäkisen tulo seuraan hanketyöntekijäksi osui kreivin aikaan.
– Turun kaupunki on tehnyt yhteistyötä Paavo Nurmi Marathonin kanssa. Heiltä tuli idea, että voisiko meillä olla jotakin lukiolaisille, kun me järjestämme yhteistyössä kaupungin kanssa ala- ja yläkoulujen kisoja, mutta lukiolaisille ei oikein ole mitään, Leskinen kertoo.
– Tuo kontakti tuli Paavo Nurmi Marathonia vetävälle Kari Ahoselle. Hän viesti asiasta Tuukalle. Kun sitten oltiin kouluihin yhteydessä, mukaan tuli Norssi, eli Turun normaalikoulu, joka on Varissuolla, jossa on paljon maahanmuuttajataustaisia lukiolaisia. Todettiin, että tässä olisi tarve ja tekijä, ja Tuukka pisti tuulemaan.
Seitsemän yhteisharjoitus, luentoja ja treeniohjelma
PNM-juoksukoulu sisältää seitsemän yhteisharjoitusta, kolme luentoa, ohjelman omatoimiselle harjoittelulle sekä ilmaisen osallistumisen Aurajoen Yöjuoksuun ja Paavo Nurmi Marathonille. Aurajoen Yöjuoksussa juoksukoululaisia oli keväällä mukana noin 80.
– Tänä vuonna juoksukoulua tarjottiin kaikille lukioille, joista kolme tuli kunnolla mukaan. Pistin vielä Turun kaikkien lukioiden liikunnanopettajille infoa, että voitteko välittää tietoa juoksukoulusta eteenpäin. Nyt meillä on porukkaa aika laajasti kaikista Turun lukioista, Mäkinen kertoo.
– Kaikkiaan mukaan ilmoittautui 180 lukiolaista. Parhaimmillaan meillä on ollut 120 lukiolaista paikan päällä harjoituksissa. Sitä on vaikea sanoa, minkä verran he omatoimista harjoitusohjelmaa toteuttavat.
Aurajoen Yöjuoksuun ja Paavo Nurmi Marathonin 10 kilometrille juoksukoululaiset pääsevät ilmaiseksi. Osan kustannuksista kattaa Turun kaupunki ja osa tulee PN-maratonin yhteistyökumppaneilta.
Leskinen: Juoksukoulusta lukioikäisille jatkossakin seuran tuote
Juoksukoulun puitteissa järjestettiin kevään Kansallisena juoksupäivänä myös mahdollisuus Cooper-testiin. Juoksukoululaisia oli mukana reilu tusina. Leskisen mukaan innokkuus tulla mukaan myös Cooper-testiin kertoi, että juoksukoulussa on nuoria, jotka kuntoilun ohella haluavat myös haastaa itseään.
– Seurana meille tärkein kohderyhmä ovat ne nuoret, jotka ovat esimerkiksi lopettaneet jonkun harrastukseen, ja joille juoksu on helppo ja hyvä vaihtoehto jatkaa kuntoilemista, kun sen aloittamiseen saa starttirykäisyn, Leskinen sanoi.
– Olemme miettineet, että juoksukoulusta saataisiin ihan vakiintunut konsepti tämän ikäisillä, joka voisi olla jatkossa seuran tuotteena ilman hankettakin.
Juoksukoulua ei ole suunnattu erikseen maahanmuuttajataustaisille vaan se on kaikille lukiolaisille.
– Maahanmuuttajataustainen ryhmä oli tänä vuonna pienemmässä roolissa kuin viime vuonna, kun treenit ovat keskustassa. Viime vuonna treenejä oli myös Norssilla Varissuolla. Moni maahanmuuttajataustainen tai osa maahanmuuttajataustaisista ei oikein liiku treeneihin omia kotikulmia kauemmaksi. Se asia vaikuttaa tässäkin toimintamallissa, Mäkinen sanoo.
Yleisurheilukoulussa on yhteensä kuutisenkymmentä nuorta
Mäkisen rekrytoima Asso Aliassi vetää kolmea Turun Urheiluliiton Yleisurheilukoulua, jotka kaikki ovat alueilla, joissa asuu paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä.
– Meillä on nyt neljä alueellista yleisurheilukoulua, jotka yritetty laittaa sinne, missä asuu maahanmuuttajataustaista yhteisöä. Koulut ovat Varissuolla, Pansiossa, Nummi-Halisessa ja Ilpoisessa, joka tosin alueena on vähän erilainen, mutta sielläkin asuu maahanmuuttajataustaisia, Mäkinen sanoo.
– Noissa neljässä yleisurheilukoulussa on yhteensä kuutisenkymmentä nuorta.
Jalkapallon parissa eri tehtävissä kuten fysiikkavalmentajana ja pelaajakehittäjänä toiminut Aliassi vetää toimintaa Varissuolla, Pansiossa ja Nummi-Halisessa yhteistyössä Mäkisen ja apuvalmentajien kanssa.
Aliassa löytyi ohjaajaksi, kun Sateenkaari Koto -yhdistyksen lasten lähiöhanke päättyi.
– Sen hankkeen tavoite oli saada nuoria ja erityisesti vähemmistöjä liikkeelle ja liikkumaan. Me teimme yhteistyötä hankkeen kanssa, ja he ohjasivat nuoria meidän ryhmiimme. Kun heidän hankkeensa loppui, kysyin Assolta olisiko hänellä kiinnostusta valmentaa yleisurheilun parissa vähän enemmän, Mäkinen kertoo.
Aliassi: On tärkeää olla henkisesti mukana lasten touhuissa
Aliassin vastaus oli myönteinen. Hän on silmin nähden innostunut ohjaajan roolistaan yleisurheilun parissa. Hän kokee tärkeäksi, että lapsi tai nuori löytää juuri hänelle sopivan harrastuksen kuten jonkun urheilulajin.
– Liikunnan ohjaajan on tärkeää olla henkisesti mukana lasten touhuissa. Heillä on toiveita, mutta he eivät osaa vielä valita. Siksi on tärkeää, että he saavat kokeilla kaikenlaista. Jos yksi laji ei kiinnosta, voidaan katsoa muita lajeja, Aliassi viittaa niin yleisurheiluun kuin jalkapalloon tai yleisurheilun eri lajeihin.
Aliassi kiittelee Turun kaupungin Boostii-etua, joka kaupunkilaisille kohdistettu taloudellinen tuki. Sen avulla kaupunki kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan säännöllisesti. Boostii-edulla vähävaraisten perheiden lapsia ja nuoria on saatu mukaan urheiluharrastusten pariin.
– Se on hyvä, kun on tämmöinen boostii -etu. Sen avulla lapset ja nuoret saavat kokeilla lajia, ja jos ei se kiinnosta, niin sitten voi kokeilla muita, Aliassi sanoo.
Esimerkiksi keihäänheitto kiinnostaa ja samoin vaikkapa viestijuoksut
Jalkapallon parissa pitkään toiminut Aliassi on opiskellut yleisurheilukouluja varten myös yleisurheilun keskeiset tekniikat ja omaa Mäkisen mukaan luontaisen kyvyn saada lapset ja nuoret innostumaan.
Aliassin mukaan yleisurheilu kiinnostaa maahanmuuttajaisia lapsia vaikkei laji ole ehkä niin tuttu kuin jalkapallo.
– Yleisurheilukouluissa me on näytetty eri yleisurheilulajien tekniikoita ja kokeiltu niitä. Monet myös kiinnostuivat niistä. Esimerkiksi keihäänheitto kiinnostaa ja samoin vaikkapa viestijuoksut. Kestävyysjuoksut ovat sellaisia, johon tarvitaan vähän lisää boostia, Aliassi hymyilee.
Aliassi muistuttaa, että lapset fanittavat mielellään jotakuta, ja jos lapsella ei yleisurheilun parista ole omia fanituskohteita, hän tarjoaa Usain Boltia, joka tunnetaan edelleen hyvin.
– Jos lapset fanittavat jotakuta, he myös kiinnostuvat asiasta tyyliin hei toi on tosi kiva ja sitä halutaan. Lapset haluavat kokeilla kaikenlaista ja he haluavat olla mukana urheilutoiminnassa, Aliassi viittaa kokemuksiinsa lasten ohjaajana.
Pojille toimii kilpailu, tytöt haluavat leikkiä mukaan
Aliassi näkee, että hänen yleisurheilukouluryhmissään pojat ovat kiinnostuvat enemmän kilpailemisesta, kuten vaikkapa viestijuoksuista, kun tytöt taas innostuvat yleisurheiluun paremmin leikin kautta.
– Kun tehdään verryttelyjä leikin kautta, lapset eivät ymmärrä, että kun on hyppyjä, loikkia, juoksua tai tasapainojuttuja, että se on yleisurheilua. Sanonkin heille aina, että hei katsokaa, teitte juuri sitä mitä yleisurheilun tekniikoissa tehdään.
– Jos lapsille yrittää vain opettaa tekniikkaa ilman leikkiä, ne vähän kyllästyvät siihen hommaan. Ne katsovat, ettei jaksa vaan loikkia yhdellä tai kahdella jalalla. Mutta kun ottaa vähän leikkiä ja tunnetta mukaan, he katsovat, että tämähän on tosi kiva laji.
