T-klubin perinteikäs valmennusseminaari järjestetään Hämeenlinnassa 26. syyskuuta. Tällä kertaa Hämeenlinnan Tarmon kannatusyhdistyksen seminaarissa pureudutaan naisten ja tyttöjen rynnistykseen yksilölajeissa, eritoten yleisurheilussa.
Teemaa lähestytään kilpa- ja huippu-urheilun evoluution, kokonaisvaltaisen valmentamisen, urheilupsykologian ja nuorisovalmennuksen näkökulmista. Aiheesta kuullaan myös pitkän kokemuksen huippu-urheilijoina ja valmentajina yleisurheilussa omaavien asiantuntijoiden puheenvuorot.
Naisten ja tyttöjen esiinmarssi on viimeisten vuosikymmenten aikana nähty yleisurheilun ohella monessa muussakin yksilölajissa. Kehitys kohti sukupuolten tasa-arvoa urheilussa alkoi voimallisemmin vasta sotavuosien jälkeen. Se oli aluksi hidasta, kun kansainvälinen ja kansallinen urheilujohto piti pitkään naisten osallistumista kilpaurheiluun vähäisenä. Osin se jopa tuomittiin tytöille ja naisille sopimattomana.
Esimerkiksi yleisurheilusta käy Ruotsi-ottelu, jossa naiset pääsivät samaan tapahtumaan miesten kanssa 1964. Kun miehet olivat alkaneet kilpailla kolmimiehisin joukkuein per laji 1951, jatkoivat naiset neljän urheilijan lajikilpailujaan vuoteen 1983. Naisten seipään ja moukarin tultua maaottelun lajiohjelmiin 1996 on niissä kummallekin sukupuolelle jaettu sama määrä pisteitä.
Suomen yleisurheilussa naisten voidaan lopullisesti katsoa särkeneen lajin miehisen lasikaton 1974, kun naisurheilijat saavuttivat Rooman EM-kisoista puolet Suomen kymmenestä mitalista.
Ensimmäiset huolestuneet havainnot yleisurheilijapoikien pienentyneistä harrastajamääristä juniorisarjojen tietyissä lajeissa tehtiin kolmisenkymmentä vuotta sitten 1990-luvun puolivälissä.
Vuosituhannen taitteessa oli syytä huoleen myös tyttöjen ja naisten yleisurheilussa, erityisesti juniorisarjoissa hyvin menestyneiden nuorten naisten varhaisesta harrastuksestaan luopumisesta.
Useamman seikan vaikutuksesta, ei vähiten Urheiluliiton tyttö- ja naisyleisurheilun kehittämisohjelman 2007-2011 myötä, tilastokatsannoissa naiset aloittivat vuoden 2010 kieppeillä nousun, jolle ei loppua ole näkyvissä.
Seminaarin puhujat ovat urheilemisen ja valmentamisen kovia kokemusasiantuntijoita
T-klubin seminaarin puhujilla on seminaarin aiheesta kattava asiantuntemus. Heillä on koulutustaustojensa ohella pitkä kokemus huippu-urheilijoina ja valmentajina.
Seminaarin avauspuheenvuoron käyttää Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen.
Kokonaisvaltaisesti ilmiötä – harrastajamääristä huippu-urheiluun – valottaa LitT Johanna Ihalainen Huippu-urheilun instituutti KIHUsta. Tuntumaa teemaan Johanna on saanut harrastaessaan juniorina yleisurheilua Pyhärannan Myrskyssä. Sittemmin hän on tutkinut tyttöjen ja naisten kilpa- ja huippu-urheilua, sekä vetänyt teemaan liittyviä kehittämishankkeita niin Jyväskylän yliopistolla kuin KIHUlla.
Lajiryhmä- ja lajikohtaiset puheenvuorot kuullaan tunnetuilta aikansa huippu-urheilijoilta, sittemmin pitkään työskenneiltä valmentajilta. Tilastoseurannan mukaan ylivoimaisesti parhaiten edistyneen lajiryhmän, pika- ja aitajuoksujen parissa urheilleet ja valmentaneet Mikael Ylöstalo ja Petra Stenman valottavat kokemuksiaan menestyneiden naisurheilijoiden valmentajina.
Korkeushypyn osalta ääneen pääsee Seppo Haavisto, joka niin ikään on menestyksekkään urheilu-uransa jälkeen valmentanut lajinsa useamman sukupolven urheilijoita, niin naisia kuin miehiä. Seminaarin puheenjohtajana toimii pääosin Suomen Urheiluliitossa työuransa tehnyt liikuntaneuvos Jarmo Mäkelä.
T-klubin ja Hämeenlinnan kaupungin yhteistyöllä käynnistyneen seminaarisarjan yhteistyökumppaneita ovat myös Hämeen Sanomat, Suomen Valmentajat, Hämeen Liikunta ja Urheilu sekä Urheiluakatemia Tavastia.
Jarmo Mäkelä
ILMOITTAUTUMISET
Ilmoittautumiset 22.9.2026 mennessä www.suomenvalmentajat.fi tai olavi.vuorinen208@gmail.com
Seminaariin on mahdollista osallistua myös etänä.
Osallistumismaksu 40 € ilmoittautumisen yhteydessä T-klubin tilille: Nordea FI46 1135 3000 3192 44 viitenumero 3900
Tiedustelut: olavi.vuorinen208@gmail.com
T-KLUBIN VALMENNUSSEMINAARIN OHJELMA
Paikka: Hämeenlinnan kaupungintalo Wetter
Aika: lauantai 26.9.2026 klo 13.00–17.00
13.00 Seminaarin avaus:
– T-klubi ja Hämeenlinnan kaupunki Petteri Kilpinen, Olympiakomitean pj.
13.2 Mistä tyttöjen ja naisten menestys yksilölajeissa synty – harrastajamääristä huippu-urheiluun.
– Johanna Ihalainen, LitT, kehittämisasiantuntija, KIHU.
14.05 Naisurheilijat pika- ja aitajuoksuissa, valmentautumisen kulmakivet.
– Mikael Ylöstalo, ex-huippu-urheilija, nykyinen valmentaja.
14.45 Kahvitauko
15.15 Naisurheilijat ratakierroslajeissa, valmentautumisen kulmakivet.
– Petra Stenman, ex-huippu-urheilija, nykyinen valmentaja
15.55 Naiskorkeushyppääjät, valmentautumisen kulmakivet
– Seppo Haavisto, ex-huippu-urheilija, nykyinen valmentaja
16.35 Seminaarin yhteenveto- paneeli, seminaarin puhujat ja osanottajat
