– Sanoisin, että monipuolista, kuvaa Jyväskylän Kenttäurheilijoiden hanketyöntekijä Katri Niemistö ensimmäistä työvuottaan Yleisurheilun yhteinen talo -hankkeen parissa.
Talo-hankkeessa kehitetään yleisurheiluseuroihin matalan kynnyksen harrastustoimintoja, joiden kautta edistetään maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden kotoutumista.
– Tykkään tosi paljon, että saan ideoida uusia asioita ja miettiä, miten yleisurheilua pystyy viemään uusille kohderyhmille ja uusille asuinalueille, Niemistö sanoo.
Niemistö sai lentävän lähdön Talo-hankkeen Jyväskylän projektille Keski-Suomen monikulttuuristen järjestöjen ja kotoutumistyön verkosto MOVE:n verkostokahveilta. Tilaisuus järjestettiin JKU:n tiloissa.
– Sain esitellä seuran toimintaa laajemmin ja kertoa hankkeen mahdollisuuksista auttaa ja tukea kotoutumistyössä. Tilaisuus oli arvokas mahdollisuus esitellä hankkeen ja seuran toimintaa ja tavoitteita, sekä verkostoitua muiden kotoutumistyötä tekevien kanssa, Niemistö kertoo.
Oravannahkakaupalla maahanmuuttajataustaisille liikuntaa ja JKU:lle toimitsijoita
Keski-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto Wari ry:stä Niemistö on löytänyt mainion kumppanin Talo-hankkeelle. Yhteistyö käynnistyi, kun Warin ohjaaja otti yhteyttä.
– Hän ehdotti palaveria ja sen jälkeen sovittiin nopeasti oravannahkakaupasta, jossa minä ohjaan heille yleisurheilulajeja ja he tulevat Finlandia-maratonille hommiin.
Niemistön mukaan yhteistyö on toiminut hyvin molempiin suuntiin. JKU sai yli 20 henkilöä mukaan auttamaan Finlandia maratonin järjestelyissä ja lisää on luvassa.
– He innostuivat siitä tosi paljon, jonka jälkeen päätettiin lähteä heidän kanssaan harjoittelemaan yleisurheilun toimitsijatehtäviä systemaattisemmin, ja katsoa mihin tapahtumiin he haluavat tulla.
Ryhmä tulee toimitsijoiksi Hese-kisoihin ja Hippokisoihin
Niemistön tarjoama liikunta on tapahtunut pitkälti yleisurheilun toimitsijatehtäviä harjoittelemalla. Warin ryhmä tulee joka toinen viikko Hipposhallille. Joka toinen viikko ollaan Warin osoittamissa tiloissa.
Niemistö käy toimitsijakoulutuksessa läpi lasten yleisurheilukilpailusääntöjä sekä toimitsijana toimimista eri lajeissa. Kun teoria-annos on omaksuttu, asiat viedään välittömästi käytäntöön ja samalla harjoitellaan lajeja. Toiminta on hyvin soveltavaa ja kotikutoista.
Teoriaharjoituksissa paperista tehdään punaisia ja valkoisia lippuja, joita heilutetaan hyväksytyn tai hylätyn suorituksen merkiksi. Kun ollaan hallissa, opetellaan riman korottamista ja pöytäkirjaamista oikeilla välineillä. Ryhmä osallistuu tulevan kevään Hese-kisoihin toimitsijoiksi. Lisää tehtäviä on tarjolla kauden mittaan muun muassa Hippokisoissa.
Toiminta opettaa myös kieltä ja perustaitoja suomalaisesta toimintakulttuurista
Suuret tapahtumat vaativat paljon toimitsijoita ja apukäsiä. Viime syksyn Finlandia maratonilla ryhmä hoiti yhden juomapisteen. Koska ryhmä koostuu työttömistä maahan muuttaneista, he pystyvät auttamaan toimitsijatehtävissä myös päiväaikaan, jolloin osa kilpailutoiminnoista tapahtuu.
– Toimintamalli vastaa järjestöjen tavoitteita ja tarpeita aika hyvin, koska heille helpoimmat ajankohdat tulla ovat arkisin päivällä, kun heillä on muuten koulua. Toisaalta silloin meidän on kaikkein vaikeinta saada toimitsijoita, Niemistö sanoo.
Toimitsija- ja talkootehtävissä kielitaitovaade ei ole kovin korkea, joten se on maahanmuuttajataustaisille hyvä tapa tulla mukaan seuran toimintaan. Samalla maahanmuuttajataustaiset tai monikulttuurisista taustoista tulevat oppivat perustaitoja suomalaisesta toimintakulttuurista ja kieltä.
– He ovat olleet tosi innoissaan, että kun meillä on paljon tehtäviä, jotka eivät vaadi täydellistä suomen kielen taitoa tai kirjoitustaitoa. He pääsevät harjoittelemaan niitä työtehtäviä, johon ovat kouluttautuneet ja jotka he osaavat, Niemistö kertoo.
Niemistöllä ei ole tiedossa, että tällaista mallia olisi käytössä muualla Suomessa.
– Warilla on ihan loistavat työntekijät ja ohjaajat. Heidän kanssaan syntyy jatkuvasti uusia ideoita ja ajatuksia, Niemistö kiittelee.
Alakoululaisia liikutetaan jo laajasti, yläkoululaiset ovat haastavampi rasti
Talo-hankkeen muina toimintoina Jyväskylässä on liikutettu pääsääntöisesti alakouluikäisiä lapsia.
– Lasten ja nuorten kanssa on tehty paljon erityisesti juoksuun liittyviä juttuja. Se on itselleni hyvin luonnollinen tapa ja helppo laji toteuttaa missä vaan, sanailee maratonin toissa vuonna 2.48.06 kirmannut Niemistö.
– Lapsille on järjestetty Jyväskylän kaupungin kanssa yhteistyössä ilmaisia neljän kerran lyhyitä kokeilukursseja. Kursseja on ehditty pitää kolme eri puolilla kaupunkia, ja ne ovat olleet kielituettuja. Jyväskylässä alueellinen ja kielellinen eriytyminen on aika suurta, joten kaupunki pystyy osoittamaan selkeästi kohteet, joissa toiminnalle on tarvetta. Ohjaus on toteutettu suomen kielellä, mutta siihen on pystytty tarjoamaan kielitukea englanniksi, venäjäksi, arabiaksi ja persiaksi.
Kielituenta on laajempaa kuin pelkkä tulkkaaminen.
– Jos harjoituksessa joku asia on jäänyt ymmärtämättä, ja se on suomeksi vaikea ymmärtää, käytetään kuvia ja muuta ymmärtämistä helpottavia asioita. Mahdollisuuksien mukaan pyritään varmistamaan lapsen ymmärtäminen myös tämän omalla äidinkielellä. Minusta on tärkeää esimerkiksi pelejä pelaillessa, että jokainen tietää, mitkä ovat säännöt, kuka voittaa tai häviää, Niemistö sanoo.
– On ollut tosi kivaa nähdä, että mukaan on löytänyt lapsia, jotka pystyvät olemaan treeneissä mukana, kun he saavat pikkuisen apua, että ymmärtävät varmasti kaikki ohjeet. Toimintaa on järjestetty tuotenimellä ”JKU on the run.”
Niemistö: Kaikki oppivat toisiltaan
Kokeilukurssien kautta lapsia ja nuoria on ohjattu JKU:n perustoimintaan.
– Huhtasuon kokeilukurssi saavutti suuren suosion. Perustin sinne helmikuussa uuden juoksuryhmän, jonne tuli peräti 24 ilmoittautunutta, Niemistö kertoo.
– Jotta toimintaa on pystynyt kehittämään, olen löytänyt avuksi tosi hyvät apuvalmentajat. Ilahduttavasti apuvalmentajia on löytynyt hankkeen kautta aikaisemmin maahan muuttaneista ja kantasuomalaisista. Täällä on suomenkielinen ohjaus, mutta tarjolla on myös kielitukea venäjäksi ja englanniksi. Juoksuryhmää on markkinoitu usealla eri kielillä.
Niemistö kertoo saaneensa hankkeen parissa myös itse uutta oppia.
– Kaikki oppivat toisiltaan. Täytyy sanoa, että olen oppinut todella paljon heiltä, jotka ovat tulleet monikulttuurista taustoista. Eri maissa on erilaisia valmennuskulttuureja, ja asioita tehdään toisella tavalla kuin mihin olen tottunut. Olen oppinut uusia harjoitteita ja tapoja tehdä asioita. Se on ollut minulle tosi antoisaa ja mielenkiintoista.
Toiselle vuodelle on vielä paljon muutakin suunnitelmissa
Niemistön tavoite on jalkauttaa hankkeen toimintamalleja JKU:n perustoimintaan niin, että ne jäävät elämään.
– Haluan käydä läpi myös seuran kuvallisen materiaalin niin, että moninaisuus näkyisi siellä vielä selkeämmin, kun harrastajia on kuitenkin useista kansallisuuksista, ja lajit olisivat tasapuolisesti edustettuna, Niemistö kaavailee.
– Uusista toimintamalleista haluan pilotoida toukokuussa maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten äitien liikuntaryhmän. Tällaista äitiysliikuntaa ei tehdä vielä yleisurheiluseuroissa, Niemistö kertoo.
– Idea tähän tuli Jyväskylän kaupungin kotoutumispalvelujen panelikeskustelusta, jossa puhuttiin maahan muuttaneiden kotivanhempien arjesta. Siellä nousi tosi vahvasti esille, että he haluavat enemmän selkeitä kohtaamispaikkoja kantasuomalaisten kanssa.
Niemistö: Tärkeintä on, että kaikki tuntevat olonsa tervetulleeksi
Ennen Talo-hanketta, Niemistö on kerännyt kokemusta monikulttuurisesta työstä toimiessaan liikunnanohjaajana Sveitsissä. Niemistö on opiskellut fysioterapeutiksi ja liikuntatieteen maisterin tutkinto on loppusuoralla. JKU:n hanketyöntekijänä hän on viihtynyt hyvin.
Työssään Niemistö kertoo oppineensa, että oli kohderyhmä mikä tahansa, tärkeintä on, että kaikki tuntevat olonsa tervetulleeksi ja kaikki huomioidaan.
– Oli se huomioitava asia sitten kieli tai taitotaso tai jotain muuta, Niemistö sanoo.
Jyväskylän Kenttäurheilijoilla on pitkään ollut nuorisourheilun tuki, jonka avulla voi hakea vapaapaikkaa tai alennettua kausimaksua. Hankkeen puitteissa järjestettiin viime keväänä varainkeruutapahtuma, joka toistuu tulevana keväänä.
– Tämä lisää merkittävällä tavalla vähävaraisten mahdollisuuksia osallistua toimintaan etenkin, kun maksuttomasta toiminnasta siirrytään seuran perustoiminnan pariin, Niemistö kertoo.
