Suomen Urheiluliiton (SUL) seurojen tehostamistuen avulla palkattujen yläkouluvalmentajien työt ovat käynnistyneet kahdeksassa eri seurassa. Suurimmalla osalla valmennuspesti käynnistyi syksyllä 2025 ja kaikilla viimeistään 1.1.2026. Kaikki valmennuspestit kestävät vähintään vuoden 2027 syyskuulle saakka.
SUL tehostamistukea myönnettiin kahdeksalle seuralle ja myönnetty tehostamistuen kokonaissumma oli ennakkopäätöksen mukaisesti yhteensä 120 000 euroa. Yksittäisen seuran saama tehostamistuki vaihteli 12 000–24 000 euron haarukassa.
Kaikissa valmentajapalkkauksissa seuran omarahoitus on vähintään 50 prosenttia uuden palkkauksen tai palkkauksen laajentamisen kokonaiskustannuksista. Kun lasketaan tukea saaneiden seurojen palkkaukset yhteen, niin talousmielessä kokonaan uutta tehostamista yläkouluvaiheen ammattivalmennukseen syntyy parin vuoden aikana yhteensä noin 350 000 euron verran.
Pääosa tehostamistukea saaneista seuroista palkkasi tehostamistuen avulla kokonaan uuden, joko osa-aikaisen tai päätoimisen, valmentajan, ja muutama laajensi osa-aikaisen työntekijänsä toimenkuvaa erityisesti yläkouluvalmennuksen osuudella. Valmentajien toimenkuvissa on priorisoitu nuoruusvaiheen käytännön valmentaminen.
Tehostamistuella kehitetään laadukasta yleisurheilijan urapolkua
Kokonaisuutena SUL tehostamistuki on Yleisurheilun suunta 2030-luvulle strategian toimeenpanoa, missä yhdessä seurojen kanssa pyritään kehittämään laadukasta yleisurheilijan urapolkua.
– Todella hieno asia, että tukea tulee. Ei tietysti mitään sataa prosenttia, mutta joku prosentti, jolla urheiluseurat saavat yhden käsiparin ja enemmän tekijöitä, sanoo Reima Venhe, jolle tuki mahdollisti vakinaisena valmentajan pestin Joensuun Katajassa.
Venhe toivoo, että tukijärjestelmä toisi seuroihin lisää kokeneita valmentajia.
– Toivon, että näin lajin parin saataisiin lisää tällaisia kokeneita valmentajia, jotka voivat olla minun kaltaisiani alanvaihtajia tai downshiftaajia. Urheiluseurassa ei ole ikinä liikaa tekijöitä. Monessa paikassa heitä on yksi tai muutama. Todella hieno päänavaus, Venhe kiittelee.
Samoin näkee Joensuun Katajan toiminnanjohtaja Tuomo Lehtinen.
– Tehostamistuki on erinomaisen hyvä asia ja tuli meille hyvään vaiheeseen, kun syksystä alkaen yläkouluikäisille on ollut mahdollisuus perjantaisin aamuharjoitukseen, ja toki muutenkin kaikin puolin tervetullut uusi lajiliiton tukimuoto, Lehtinen sanoo ja kiittelee Venheen tuomaa kokemusta ja osaamista.
Venhe valmennuspestistä: Se on vähän niin kuin palaisi kotiin
Venhe siirtyi Katajan pestiin elokuussa ja jätti työn Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveriassa. Takana on myös Kalevan kisoissa mitalille vienyt yleisurheilu-ura pituushypyn ja kolmiloikan parissa, sekä pitkä ura valmentajana eri lajien parissa.
– Olen tehnyt urheiluvalmennusta harrastuksena liki 30 vuotta, ja tosi kovia tunteja eri lajeissa. Nyt, kun tarjottiin mahdollisuutta, voi keskittyä valmennukseen, eikä tehdä sitä harrastuksena, se on vähän niin kuin palaisi kotiin, Venhe sanoo.
Valmennustöitä Venheellä riittää.
– Yksi iso osa ovat toisen asteen ja korkeakouluasteen akatemiavalmennukset. Minulla on aamuvalmennukset yhtenä yleisurheilijoiden valmentajana tiistaina, keskiviikkona ja torstaina. Perjantaisin on aamulla yläkoulun akatemiavalmennus, Venhe kertoo.
– Katajassa minulla on kolmetoista nuoreen kasvanut 16-25-vuotiaiden urheilijoiden ryhmä, ja sitten 13-14-vuotiaiden, pääasiassa poikien ryhmä, jossa olen päävalmentajana. Treenit ovat iltaisin maanantaina, tiistaina, keskiviikkona, torstaina.
Venhe ehtii puurtaa myös juniorivalmennuksen parissa myös koripallossa, joka on hänen omien poikiensa harrastus.
Venhe: Yläkouluikäiset ovat mahtavia tyyppejä
Valmentajan Venhe tarjoaa nuorille pitkän kokemuksen hiomaa ammattitaitoa ja kykyä toimia nuorten urheilijoiden parissa. Venhe, 53, kokee, että varsinkin poikien kanssa on valmentajalle eduksi, että ikää ja valmennusvuosia on karttunut.
– Jotenkin pojat vaativat sellaisen, en tiedä onko se isähahmo, mutta turvallisen aikuisen, joka ei ole vain käymässä ja tekemässä tunteja sisään, vaikkei siinäkään mitään pahaa ole, sanoo Venhe, jolla on valmennustaustaa yleisurheilun lisäksi myös kori-ja lentopallosta sekä pesäpallosta.
Venhe viihtyy nuorten kanssa.
– Tässä saa tehdä just sitä mistä minä tykkään eniten, eli auttaa urheilijoita, minkä ikäisiä he sitten ovatkaan, ja kyllähän nuo yläkouluikäiset ovat mahtavia tyyppejä. Kun pääsee heidän kanssaan juttelemaan kahden kesken ja porukassa, niin ei voisi enempää työltä toivoa.
Yleisurheilua tarjolla myös kakkoslajina
Venhe kertoo, että Katajassa yleisurheilua on tarjolla myös kakkoslajina.
– Nyt kun puhutaan, että joukkuelajit vievät poikia varsinkin valtakunnallisesti, ainakin meillä Katajassa on sellainen mahdollisuus, että voi ottaa yksi, kaksi, kolme tai neljä harjoitusta viikossa. Nyt on tullut poikia mukaan jääkiekosta ja koripallosta, jotka käyvät pari kertaa viikossa meillä tekemässä jotain nopeus- ja loikkaharjoituksia.
– Muistan, kun joskus muutama vuosi sitten oli semmoinen ryhmä, missä oli mukana myös jääkiekkoilijoita, niin kyllä he menivät ihan liigaan. Sen verran minulla on kokemusta joukkuelajeista, että koordinaatiot, kehonhallinta ja nopeusharjoittelu, mitä yleisurheilussa tehdään, on ihan eri tasolla kuin joukkuelajeissa.
Tehostamistukea saaneet seurat ja palkatut valmentajat
Päätoimiset valmentajat, I-kategorian tehostamistuki:
– Reima Venhe, Joensuun Kataja
Vähintään puolipäiväiset valmentajat, II-kategorian tehostamistuki:
– Kristiina Vuorvirta, Espoon Tapiot
– Jimmy Taivaloja, Oulun Pyrintö
– Eeva Paavilainen, Tampereen Pyrintö
Osa-aikaiset valmentajat, III-kategorian tehostamistuki:
– Neea Flyktman, Lahden Ahkera
– Salla Huhtasalo, Lempäälän Kisa Yleisurheilu
– Saara Sinervo, Turun Urheiluliitto
– Leevi Lindi, Jyväskylän Kenttäurheilijat