Viime kesänä ison kehitysloikan ottaneelle pikajuoksija Emma Tainiolle ensi kesän tavoite on kristallinkirkas: Birminghamin EM- kisat ja siellä 200 metriä ja pikaviesti.
– Jos muutaman kerran 23,3–23,4 tulos tulee 200 metrillä, se riittänee EM-kisapaikkaan, Tainio arvioi.
– Muuten tavoitteena on ehjä ja täysipainoinen kilpailukesä, hyvä kokonaisuus myös kansainvälisellä tasolla. Toivottavasti saamme myös pikaviestijoukkueen EM-kisoihin, Paimion Urheilijoita edustava 22-vuotias sprintteri lisää.

Viime kesänä iso tulosloikka
Viime kesänä Tainio paransi ennätystään lähes puolella sekunnilla lukemiin 23,56, otti Kalevan kisoissa hopeamitalit niin 200 kuin 100 metrillä ja nousi ensimmäistä kertaa urallaan aikuisten maajoukkueeseen.
Tälle kaudelle lisävirettä tuo uusi valmennustiimi, kun entinen pikajuoksutähti Hanna-Maari Päkk ja Eeva Kantomäki aloittivat syksyllä Tainion valmentajana.
– Olemme keskittyneet varsinkin juoksutekniikkaan, esimerkiksi käsien käyttöön. Ja myös lähtökiihdytys, mikä on ollut minulle viime vuosina pieni haaste, on ollut työn alla. Siihen Hantalla (Päkk) on paljon annettavaa ja myös ajatusmallia, mitä hän on ammentanut viime vuosina eri valmennusryhmistä. Myös voimaa olemme hakeneet eri kulmasta kuin aikaisemmin, Tainio kertoo harjoittelukuulumisistaan.
Valmennustiimi on uusi, mutta Tainio muistaa kiittää myös entisiä valmentajiaan, Jarmo Rasia ja Markku Leppästä.
– Jarmon kanssa tein pitkän seitsemän vuoden uran, hän kasvatti minut urheilijaksi. Maken kanssa saimme aikaan ison tulosharppauksen. Hioimme paljon nopeutta, johon Makelta tuli paljon oppia ja sain muutenkin harjoitteluun uusia ärsykkeitä.
– Jokaisella valmentajalla on oma tiensä onnistumiseen, Tainio toteaa.
Tainio puhuu lämmöllä myös entisistä treeniryhmistään ja sitä kautta tulleista kontakteista, jotka ovat edelleen arvokkaita. Nyt uudessa tiimissä ei ole ainakaan toistaiseksi sparraajia, mutta se ei Tainiota haittaa.
– Harjoittelen paljon samaan aikaan muiden Helsingin seudun huippujen kanssa, esimerkiksi Mikael Ylöstalon ryhmän mukana. Yhteisöllisyys on pikajuoksussa hyvää ja pidämme yhteyttä lajikavereiden kanssa. Eli treeniseuraa kyllä on, vaikkemme teekään samoja ohjelmia.
Viime kesänä Tainio alkoi etsiä uusia valmennustuulia.
– Kuulin vinkkiä, että Hantta voisi olla kiinnostunut valmentamisesta. Otin häneen yhteyttä, Hantta mietti hetken, ja suostui, Tainio kertoo.
Samalla kaksikko sopi, että mukaan haetaan myös toista valmentajaa, koska tavoitteena oli mahdollisimman laadukas, huolellinen ja ammattimainen valmennus.
– Vastuuta haluttiin jakaa, jotta kaikilla riittäisi aikaa ja energiaa päivittäiseen tekemiseen, ja Eeva Kantomäki tuli siihen mukaan.

Päkk ja Kantomäki yhteistyössä
Päkk asuu Helsingissä ja toimii urheilukoordinaattorina Jyväskylän Urheiluakatemiassa.
– Työni on 90 prosenttia psyykkistä valmennusta, ja tehtäviini kuuluvat myös urheilijoiden kaksoisuran tukeminen ja vastuullisuusasiat, omalla urallaan ajat 11,30 ja 22,98 viime vuosikymmenellä juossut Päkk (os. Latvala) kertoo.
Eeva Kantomäki toimiin Suomen Urheiluliitossa nuorten valmennuspäällikkönä.
Molemmat ovat innostuneita uudesta haasteesta ja pitävät ovet auki myös muille halukkaille Tainion treenikaveriksi.
– Kun Emma kysyi minulta valmennusapua, onneksi tajusin olla realisti, etten voi ryhtyä tähän yksin. Oli alusta lähtien selvää, että haluan aisaparin, ja pohdinnan jälkeen keksimme Eevan tähän rinnalle, Päkk kertoo.
– Olisin voinut kyllä innostuksissani luvata jotain, mihin en sitten yksin olisi pystynyt, Päkk lisää.
Kantomäki oli syksyllä jo ottamassa taukoa valmennuksesta, kun pari hänen urheilijaansa lopetti ja Anna Pursiaisen kanssa oli sovittu hänen siirtymisestään toiseen tiimiin.
– Kun Hantta soitti, ehdinkin olla siinä kohtaa jo pari tuntia poissa valmennushommista. Ehdin jo sanoa, että alan keskittyä puutarhan hoitoon, Kantomäki muistelee viime syksyn nopeita käännöksiä.
– Yhteistyö Hantan kanssa tuntui heti innostavalta, sillä olen aina tykännyt tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Mervi Brandenburgin kanssa se oli antoisaa. Ei ole niin yksinäistä, kun voi pähkäillä toisen valmentajan kanssa asioita. Ja Hantta tuo sellaista näkökulmaa mukaan mihin minulla itselläni ei ole kokemusta, Kantomäki kertoo.
Työnjako ”fifty-fifty”
Päkkillä on taustalla hänen oma huippu-uransa ja hän on ollut mukana kansainvälisissä valmennusryhmissä. Kantomäellä on valmennuskokemusta 25 vuoden ajalta. Valmentajien osaamisalueet täydentävät toisiaan mukavasti.
– Ohjelmoimme harjoittelun yhdessä. Hantta on mukana enemmän juoksutreeneissä, minä enemmän voima- ja oheisharjoittelussa, Kantomäki kertoo.
– Mutta olemme varsinkin nyt aluksi olleet paljon yhdessäkin mukana treeneissä, jotta pääsemme samalle kartalle ja opiskelemaan uutta urheilijaa ja toisiamme, mihin suuntaan tätä viemme, Kantomäki jatkaa.

Teksti: Ari Paunonen

