Yleisurheilukausi 2025 on nuorten EM-kisojen osalta taputeltu. Ja äänekkäät taputukset oivallisesti onnistunut kisavuosi ansaitseekin.

Suomi on ”aina” menestynyt hyvin nuorten arvokilpailuissa. Varsinkin 2020-luku on palauttanut tasaisen hyvän nuorten menestyksen niin EM-tasolla kuin MM-tasollakin. 2010-luku kun oli tässäkin katsannossa historian haastavin vuosikymmen.

Suomi on menestynyt ”aina” erittäin hyvin oikeastaan kaikissa nuorten arvokilpailuformaateissa. Pisimpään järjestettyjen U20 EM-kisojen kaikkien aikojen mitalitilastossa Suomi komeilee 99 mitalillaan (28+36+35) sijalla 14. U23 sarjan EM-kilpailuiden mitalitaulukossa Suomen sijoitus on 13., mitaleiden yhteismäärän ollessa Bergenin kisojen jälkeen 58 (13+18+27).

 

Suhteellisesti kaikkein parhaiten Suomi on kuitenkin pärjännyt U20 sarjan MM-kilpailuissa. Suomen sijoitus kaikkien aikojen MM-mitalitaulukossa on komeasti 17., mikä on Euroopan maiden joukossa peräti kuudenneksi paras. Suomen 43 mitalia (13+13+17) ja 41 mitalistia on todella vaikuttava kokonaismäärä globaaleissa arvokilpailuissa.

Nuorten arvokisamenestyksen osalta Suomi ja Ruotsi ovat kulkeneet ja kulkevat rintarinnan kaikilla mittareilla mitattuna. Norja on nostanut vuonoista päätään viime vuosina kovasti, mutta Tanska on kaukana takana. Näin myös Tampereen juuri päättyneissä EM-kisoissa, missä Suomi saalisti 7, Norja 6, Ruotsi 5 ja Tanska yhden mitalin. 

Ennustearvo vai itseisarvo? 

Liian usein nuorten arvokilpailuja ja niissä kisoissa menestymistä arvioidaan vain tulevaisuusorientaatiolla: mitä ne ennustavat tai miten ne ennustivat yleisen sarjan menestystä. Usein unohtuu, että nuorten arvokilpailuilla on itsessään merkityksellisyyttä. Ne ovat monille suuria tavoitteita ja kokemuksellisesti ainutkertaisen arvokkaita. Monille meistä ne ovat uran kohokohta. 

Nuorten arvokilpailumenestymisen ennustearvoa huippuvaiheen menestykseen on tutkittu ja selvitetty ”iät ajat”. Hieman yleistäen voi sanoa, että U18 sarjassa menestyksen ennustearvo on erittäin huono, U20 sarjassa se on heikohko, mutta U23 sarjassa jo hyvä tai jopa erinomainen. Suomi ei poikkea tässä muista verrokkimaista. Lajiryhmittäin ennustearvo poikkeaa toisistaan, mutta vain jonkin verran.  

Menestystä hieman parempi ennustaja on nuoruusvaiheen tulostaso ja tuloskehittyminen. Huippuvaiheen menestyjän tulospolku on keskiarvoisesti sellainen, missä urheilija on hyvällä tasolla U20 sarjassa, mutta ei välttämättä vielä ikäluokkansa kärjessä. Toinen tärkeä huomio on, että tyypillisesti tulevan huippu-urheilijan tuloskehittyminen jatkuu voimakkaana sarjassa U23. Parhaimman tulostason huippuyleisurheilija saavuttaa keskimäärin n. 26-vuotiaana. 

Poikkeuksia edellisiin löytyy – ja paljon.  

Tutkimattomia ovat urheilijoiden polut, kun niitä yksilötasolla arvioidaan. 

Ainutlaatuinen arvokilpailuiden järjestämisosaaminen 

Suomi on todella osaava kisajärjestäjä. Nuorten arvokilpailuita on järjestetty Suomessa kolmessa eri kaupungissa, ja kaikissa todella taitavalla toteutuksella. Pieteetillä toteutetut tapahtumat keräävät kiitosta sekä tekniseltä toteutukseltaan että tunnelmaltaan. Itsekin pitkälti toistakymmentä nuorten arvokilpailua kokeneena uskallan sanoa, että Suomessa järjestetyt nuorten arvokilpailut ovat timanttista tasoa. Tämä nähtiin ja koettiin Tampereella viime viikonvaihteessa. Isot onnittelut ja kiitokset erityisesti Tampereen Pyrinnölle. Vuoden yleisurheiluteko -ilman muuta!  

Suomi rakastaa yleisurheilua ja yleisurheilumenestystä. Kiinnostavuus, myös nuorten urheilun osalta, on aivan käsittämättömän korkeaa! Esimerkkinä siitä kisojen päätöspäivän TV-toteutus, jolloin kisalähetys tavoitti peräti 1,39 miljoonaa suomalaista! Aivan käsittämätön määrä. Päästäänkö suhteellisesti missään maassa, tai kansallisesti missään lajissa, nuorten urheilun osalta vastaavaan? En usko. 

Suomelle hyvä strateginen tavoite olisi pyrkiä saamaan järjestettäväkseen nuorten arvokilpailut noin kerran neljässä vuodessa. Ne kun toimivat joka kerta valtavana kansallisena lajibuusterina! 

Lajin kiinnostavuus, järjestämisosaaminen ja urheilumenestysnäkymä antavat hurjan potentiaalin ja edellytykset myös yleisen sarjan arvokilpailujärjestämiselle.  

Tervetuloa Euroopan mestaruuskilpailut vuonna 2030!  

 Jarkko Finni 

Kehitysjohtaja, SUL